Laatu on suhteellista

  • Artikkelin kirjoittaja:
  • Artikkeli julkaistu:8.5.2019
  • Artikkelin kategoria:Koira

Laatu on asia, jota suurinpiirtein kaikki hakevat kaikesta, oli kyse sitten kuivamuonasta, autosta tai parisuhteesta. Kaikki myös tietävät, että kaikki ei ole aina niin laadukasta, ja kun halpaa roinaa on hankkinut, niin perään ei suuremmin itketä, kun se rikkoutuu tai lakkaa toimimasta. Paitsi kuivamuonissa. Ja koiranpennuissa.

Meillä on koirat menneet pidempään pelkällä kuivamuonalla. Kyse ei ole siitä, että olisi lihan kanssa ongelmia. Kyse ei myöskään ole kustannusten leikkaamisesta. En suostu maksamaan lihasta mitä tahansa, sillä vaikka meillä on enää  vain (tätä kirjoitettaessa) kaksi greyhoundia ja kaksi russelia, niin vaikka niiden syömismäärät eivät ole tähtitieteellisiä, niin en vasiten maksa ylimääräistä. Kun meillä meni päivässä kymmenkunta kiloa, niin rahalla olikin merkitystä. Mutta siihen aikaan meillä meni kuukaudessa reippaan kuukausipalkan verran pelkästään koirien eväisiin.

Meillä on liha jäänyt, koska ei ehditä Kennelrehun autolle. Joten kuivamuonalla mennään.

Kokeilimme useampaakin merkkiä. Alkaen vanhoista 50/50-ruokinnan tutuista Jahtivahdeista sun muista aina arvokkaampiin ns. laaturuokiin. Erot olivat minimaalisia ja yleensä akselilla saiko pihan siivottua pikkuharavalla ja lapiolla, vai tarvittiinko enemmänkin lastaa ja moppia.

Se, että erot olivat pieniä, ei ole kehu. Se tarkoittaa, että ruuasta ja ruokamerkistä riippumatta meillä oli samanlaisia ongelmia: paskan määrä oli tolkuton, ainakin liha-aikoihin verrattuna, ja koirat eivät pitäneet painoaan.

Greyhoundit ovat haastavampia kuin muut rodut. Niillä on geneettinen vaikeus lihota. Se, että kisaradoilla lihominen oli ongelma, tarkoitti koiran painon nousua lähelle ns. normaalia, eikä se ole edes käsitetasolla samassa maailmankaikkeudessa labradorinnoutajien paino-ongelmien kanssa.

Mutta greyhoundien haastavuus painon kanssa myös tekee vaikeammaksi löytää sopiva ruoka. Kun jotain high energy -ruokaa alkoi mennä kuivana kahta litraa päivässä per koira, pihan siivoamiseen olisi tarvittu etukuormaaja ja silti koirat olivat laiskoina joutokoirinakin koko ajan nälkiintymisrajalla niin, että ei tiennyt koska joku ohikulkija soittaa eläinsuojelun paikalle, niin ruokinnan ammattilaisen kärsivällisyys alkaa olla aika vähissä.

Viimeinen tippa taisi olla kun vanhempi russelinarttu, jota ei saa laihtumaan, alkoi laihtumaan.

Minua muistutettiin kotona useasti siitä, että josko pohtisin hetken aikaa vähemmän asiakkaiden koiria ja enemmän omia. Jos kyse olisi asiakkaan koirasta, niin mitä neuvoisin?

Ohjeethan olisivat helpot. Käytä lihaa, ja jos liha ei ole vaihtoehto, niin sitten sitä kuivamuonaa, joka on viimeiseksi todistetusti toiminut. Mutta kokeile silti RC:n startteria ensimmäiseksi (edit: nykyään ruoka Medium Puppy).

Minulta kysyttiin, että miksi me emme sitten tee noin? Hyvä kysymys, piheyden takia ehkä. Meille Starter maksoi kaikkien klubi- ja pullapullopisteiden kanssa jonkun matkaa alle 60 euroa säkki. Onhan se tuplahko kalliimpaa kuin esimerkiksi 30 euroa.

Aivan kaikkea ei saa rahalla arvotettua, vaikka mielelläni lyönkin hintalapun kylkeen. Mutta hintavertailu toimii vain kun verrataan samoja asioita tai samaa haettua toimintaa – tiedän senkin.

Kun ruokinta vaihtui, niin tapahtui kolme asiaa:

  • ruokinta kallistui (kallis on kallista myös käyttää)
  • koirat saivat painonsa takaisin
  • paskojen siivoaminen helpottui

Se korkeampi hinta, joka ruuasta nyt maksettiin, oli se hinta, joka maksettiin koirien hyvinvoinnista ja siitä, että ruoka teki sen mitä ruuan kuului.

Nyttemmin meillä menee medium puppyä, koska sen pellettikoko on hieman inhimillisempää.

Jos joku yrittää nyt kääntää tätä siihen suuntaan, että kannustan kalliisiin kuivamuoniin, niin erehtyy pahasti. Satasen hintaluokassa ongelmat olivat suurempia kuin edullisemmassa kategoriassa.

Yritän selittää sitä, että käyttäkää ruokaa, joka toimii – älkääkä yrittäkö keksiä pyörää uudestaan keksityillä syillä.

Jossain vaiheessa tuli pari laatikkoa lihaa. Se toimi edelleenkin paremmin kuin yksikään kuivamuona. Mutta koska me emme enää kilpaile, niin motivaatio säätää aikataulujen kanssa lihan ostossa on huonompi kuin ajaa läheiseen lemmikkitarvikeliikkeeseen juuri silloin kun itselle sattuu sopimaan. Tai jopa tilata suoraan kotiin, tai ainakin lähimpään Postin noutopisteeseen.

Meille tapahtui pieni kämmi ihan muutama päivä sitten. Ruoka pääsi loppumaan. Koska kyse oli parista päivästä, niin asia ratkottiin kylän K-Marketissa Pirkka Juniorilla. 2,5 kilon pussukka maksoi jonkun matkaa alle 4 euroa, joten hinnankirosta tuota ei voi syyttää.

Ei sitä voi syyttää myöskään tuoteselosteella kikkailusta. Maissijauhoa ja sekalaista eläinperäistä. 28/10 ruoka, joka menee taatusti laihdutusakselilla melkein millä rodulla tahansa, mutta nyt puhuttiin kahdesta päivästä. Hieman pyörittelin päätäni 500 gramman eli päälle litran suositusannokselle. Mutta kyllähän se vatsan täyttää, jos ei muuta.

Sitä syötettiin yksi päivä. Toisena päivänä koirat saivat sitä hiukan joukkoon, kun varsinainen ruoka haettiinkin hieman suunniteltua aikaisemmin.

Moisella testiajalla ei saada suuremmin vaikutuksia aikaiseksi. Ei meillä koirat useinkaan ripulille mene ruokavaihdosten myötä, vaikka ajanmyötä kasat saattavat suurentua ja löystyä.

Useimmat isojen laumojen omistajat tietävät, että pääluvun myötä koirien sisäsiisteysluotettavuus heikkenee. Isoillakin roduilla aletaan lähestyä kääpiökoirien tasoa ja arkea. Meillä koirilla on oma huone, joka osaltaan johtuu sisäsiisteysepäilystä – pääsyy on kylläkin se, että greyhoundia ei kukaan täysipäinen jätä yöksi vahtimatta keittiöön.

Nyt kun isoja on vain kaksi, niin moppia ei ole tarvinnut suuremmin käyttää. Mutta kun Pirkka Junioria oli annettu yhden päivän, siis yksi täysi annos, koska meillä syödään kerran päivässä, niin 24 tunnin kuluttua koirien puolella oli neljä isoa kasaa siivottavaksi.

Kaikki neljä olivat juoneet yöllä vesikipponsa kuivaksi ja aamulla yritettiin tyhjentää pihalla oleva 50 litran saavi.

Yksi ruokintakerta.

Rasvaisen lihan kyljessä saattaisin tuota 50/50-malliin syöttää ihan iloisesti. Ehkä. Mutta ainoana ruokana… vaikka sen vahvin myyntiväite on, että se ei sisällä vehnää (tai osaksi sen takia), niin voi vaan todeta, että laatua on erilaista: hyvää, huonoa ja hyvin huonoa.

On tuo silti parempaa kuin Lidlin Orlando. Tai Hills.

You are currently viewing Laatu on suhteellista

Jakke Lehtonen

Teen kokopäiväisesti koirien ravitsemusta sekä opetan omistajille koirien ruokintaa sekä fyysistä valmennusta. Suurin leipätyö on kuitenkin koira-ammattilaisten kouluttaminen vielä paremmiksi koirien ruokintaan ja ravitsemukseen liittyvissä asioissa. Vastaan huomattavan pitkälle Katiskan sisällöstä. Sivuston FAQ: Jakke Lehtonen