Ruuansulatusluennolla käsitellään koiran ruuansulatuskanavan rakenne, sekä mitä ravintoaineille ja ruualle tapahtuu matkan varrella. Luennolla selviää ruunsulatusjärjestelmän perusteiden myötä miksi koira on lihansyöjä, jolloin liha on sille sopivaa ravintoa. Asiat käydään läpi hyvin yksinkertaistetusti videolla, jotta tärkeimmät perusasiat tulisi opittua. Lisämateriaalit, kuten entsyymit, valmistavat pohjaa aiheen perusteellisempaa jatkoa varten.

Ruuansulatuksen perusteet

Tärkeimmät elimet ja niiden toiminta.

Imeytymisen pikakurssi

Passiivinen imeytyminen tarkoittaa sitä, että aineen siirtämiseen paikasta toiseen ei kulu energiaa.

Esimerkiksi vesi pääsee kulkemaan elimistössä melko vapaasti paikasta toiseen, mutta siihen liuenneet aineet eivät. Veden liikkumista säätelee <b>osmoottinen tasapaino.</b> Lyhyesti se tarkoittaa sitä, että vesi kulkee sinne, missä sitä tarvitaan eniten, jotta suolojen, sokereiden ja kivennäisten pitoisuus ei nousisi missään liian suureksi tai jäisi liian pieneksi.

Mikäli erilaisia nestetiloja erottaa kalvo, josta myös suolan molekyylit mahtuvat kulkemaan, kulkee myös suolamolekyylejä puolelta toiselle passiivisesti vahvemmasta pitoisuudesta laimeampaan. Tällaista imeytymista tapahtuu vain siihen asti, kunnes pitoisuudet ovat yhtä suuria.

Mikäli molekyylit ovat niin isoja, että ne eivät mahdu kalvon läpi, ne joudutaan imeyttämään aktiivisesti, esimerkiksi kalvoproteiinin avulla. Aktiivinen imeyttäminen vaatii energiaa, ja lisäksi siihen voidaan tarvita joitakin apuaineita, esimerkiksi kalsiumin aktiiviseen imeyttämiseen tarvitaan D-vitamiinia. Aktiivista imeyttämistä voidaan käyttää myös laimeammasta pitoisuudesta suurempaan – esimerkiksi suolistosta imeytetään suoloja ja sokereita aktiivisesti, ja niiden mukana seuraa vesi osmoottisesti.

Kalvoproteiineja on erilaisia, esimerkiksi sellasia, joiden pintarakenteeseen voi tarttua jokin aine. Kun tarttuminen tapahtuu, kalvoproteiini pyörähtää ympäri, ja vapauttaa aineen kalvon toisella puolella – toimintatapa muistuttaa pyörö-ovea.

On myös kalvoproteiineja, jotka ovat tavallaan tunnelin muotoisia. Ne laajenevat ja niiden lävitse mahtuu kulkemaan isompikin kappale. Tällaisia kalvoproteiineja voisi verrata vaikkapa sukkahousuun – alunperin pieneltä näyttävään putkiloon mahtuu kuitenkin ihan kokonainen jalka.

Lataa PDF entsyymeistä:

Kevennykseksi