Koirien ruokinnassa käytetään aika ajoin raejuustoa. Yleisimmät syyt ovat proteiinien määrän nostaminen sekä ripulin tai vatsataudin aikana suoliston rauhoittaminen. Todellisuudessa raejuusto on molemmissa tapauksissa kohtuullisen hyödytön ja vatsaoireissa siitä saattaa olla jopa haittaa, ainakaan se ei tee sitä mitä raejuuston uskotaan tekevän.
Raejuusto
Määrät ovat per ruokalusikallinen eli 12 grammaa.| rasvaton, vähälaktoositon (Hyla) | 1,5 % rasvaa | 2 % rasvaa, laktoositon | 200 g purkki, Hyla | |
|---|---|---|---|---|
| proteiinia | 2160 mg (18 %) | 1968 mg (16 %) | 1896 mg (15,8 %) | 36 g |
| rasvaa | 24 mg (0,2 %) | 180 mg (1,5 %) | 240 mg (2 %) | 400 mg |
| hiilihydraattia | 240 mg (2 %) | 288 mg (2,4 %) | 300 mg (2,5 %) | 4000 mg |
| josta laktoosia | 60 mg | 132 mg | <12 mg | 1000 mg |
| kalsiumia | 14 mg | 10 mg | 8 mg | 240 mg |
Proteiinien saannin suhteen raejuusto vastaa mitä tahansa ruokaa, jossa on sama proteiinimäärä. Ero tulee kahdessa asiassa:
- raejuusto on käytännössä pelkkää kaseiinia, eli siinä on yksipuolinen proteiinikoostumus
- erinomaisen sulavuuden takia siitä ei jää ulostettavaa paljoakaan ja saattaa aiheuttaa ummetuksen
- raejuustossa ei ole muuta ravintoarvoa, joten siitä ei saa kaloreita eikä muuta ravintoarvoa
Koska raejuustoa ei voida antaa vastaavia määriä kuin muuta ruokaa, niin sen arvo proteiineissakin romahtaa. Jos antaa ruokalusikallisen raejuustoa, niin sen arvon proteiineille täytyy miettiä ruokalusikallista muuta ruokaa kohtaan. Tuskin kukaan pitää ruokalusikallista ylläpitokuivamuonaa tai jauhelihaa ravitsemuksellisesti erittäin merkittävänä, mutta jostain syytä näin tehdään raejuuston suhteen.
Samasta syystä raejuusto ei ole mitenkään merkityksellinen proteiinien lisääjä. Sama saavutetaan, ja usein vielä suuremmissa määrissä, millä tahansa ruualla samalla määrällä.
Ero tulee kaloreissa, koska raejuusto on erittäin energiaköyhää. Silloin raejuustolla saadaan proteiineja ilman pelkoa lihomisesta. Purkillinen raejuustoa antaa alle teelusikallisen hyödynnettäviä sokereita, jolla ei ole kokonaisuuden suhteen mitään merkitystä. 200 grammaa lihaa taasen antaa ehkä 15 – 20 grammaa rasvaa, joka on käytettävissä energiaksi. Toisaalta, jos koira on tilanteessa, että sille tarvitaan lisää proteiineja, niin se tarvinnee myös hieman rasvaa lisää, jolloin lihan käyttö ennen raejuusto on parempi ratkaisu. Ruokalusikkamäärissä rasvallakaan ei ole mitään merkitystä millään koirakokoluokalla.
Jos tarvitsee kaloriköyhää proteiinilisää, niin koiralle kannattaa ostaa lisäravinneproteiinia ja nimenomaan herana, joka on raejuustosta poistettu. Se on parempaa ylipäätään, ei nosta ruoka-annoksen kokoa ja on usein edullisempaa.
Ripulit ja mahataudit
Suolisto-ongelmissa suositellaan usein raejuustoa jotenkin poikkeuksellisen vatsaystävällisenä ratkaisuna, Sitä se ei ole. Luulo liittynee jotenkin sen korkeamoaan sulavuuteen. Aidosti kyse on yhdestä asiasta: raejuustoa annetaan määrällisesti vähemmän. Sama onnistuu silloin millä tahansa ruualla yhtä alhaisilla syöttömäärillä.
Raejuuston heikkous tulee vastaan nimenomaan sen kaloriköyhyydessä. Ripulissa koiralla ei proteiinien saanti ole ongelma, vaan kalorivaje. Sitä raejuusto ei paikkaa. Siksi on vähintäinkin omituista, että raejuustoa suositellaan.
Toinen ongelma liittyy veteen. Raejuustossa ei ole mitään ainesosaa, joka sitoisi vettä ja rauhoittaisi suoliston toimintaa.
Usein luullaan, että raejuustoa pitäisi antaa vatsavaivoissa siksi, että saataisiin maitohappobakteereja suoliston bakteerikantaa rauhoittamaan. Raejuustossa ei käytännössä ole maitohappobakteereja ja jos se suolistossa jotain tekee, niin se vaikuttaa proteiinien ja sokerien kautta – joka ei ole läheskään aina haluttua.
Laktoosi
Laktoosia pidetään ongelmana. Aidosti laktoosia on lähes mahdotonta saada sellaisia määriä raejuustosta, että siitä seuraisi koiralle ongelmia. Suurempi riski moisissa jättiannoksissa olisi sulamaton proteiini.
Raejuusto tehdään hapattamalla. Siinä juoksutteen bakteerit (ja osaltaan myös entsyymit) pilkkovat maitosokeria eli laktoosia glukoosiksi ja galaktoosiksi synnyttäen samalla maitohappoa, joka happamoi käytetyn maidon. Kun pH laskee tarpeeksi alas, niin hera erottuu ja kaseiinin rakenne rikkoutuu niin paljon, että se alkaa kokkaroitumaan. Hera erotetaan juustomassasta ja juustomassaleikataan sekä huuhdellaan. Huuhtelussa poistuu lisää laktoosia.
Seurauksena raejuusto on luontaisesti erittäin vähälaktoosinen.
Laktoosin määrä on hapanmaitotuotteissa niin alhainen, että se aiheuttaa huomattavan harvoille ihmisillekään oireita. Koirilla laktoosilla pelotellaan ihmisten laktoosi-intoleranssioireiden takia, mutta samalla unohdetaan kaksi asiaa: koiran bakteerikantaa pilkkoo tehokkaasti hiilihydraatteja eikä koirille pääsääntöisesti koskaan anneta maitotuotteita sellaisia määriä, että ne aiheuttaisivat edes herkille koirille oireita.
