Holistisuus on filosofinen näkemys, jossa osasten summa on enemmän kuin mitä osaset yksinään yhdessä tekisivät. 1+1 = 3 tai enemmän. Koirien ruokinnassa holistisuus on vahva markkinointitemppu ja yleensä käytössä kuivamuonissa. Raakaruokintaa myydään koiranomistajille enemmän luonnollisuusväitteellä. Elämän tosiasioita kuitenkin on, että ruoka on aina holistista, Sekä luonnollista.
Holistisuus tuli ravintolisämaailmaan ja luonnollisuus- sekä terveysajatteluun jo elävän ravinnon myötä 1920-luvulla. Se oli silloista new age ja hippiajattelua (termin negatiivisessa merkityksessä) ja kyse oli enemmän yliluonnollisesta kuin luonnollisesta asiasta.
Koiramaailmassa holistinen myynti alkoi kuivamuonista, jossa kaikkea täysin hyödytöntä ja määriltään lähes homeopaattisella tasolla olevia koiran ravitsemukselle sinänsä turhia lisiä perusteltiin holistisella vaikutuksella terveyteen. Kehäkukka ja takiainen ovat tunnetuimpia.
Tuossa ei ole enää kyse holistisuudesta, jossa ruoka vaikuttaisi koiraan enemmän ja paremmin kuin mitä raaka-aineet ja niiden sisöltämät ravintoaineet antaisivat ymmärtää. Kyse on juurikin holistisuuden vastakohdasta, jossa väitetään yhden tai muutaman ainesosan tekevän ihmeellisiä asioita – joita ilman ruoka ei muuten olisi terveellistä ja ravitsevaa.
Holistiset ravitsemus- ja terveysväitteet ovat aina kestämättömiä. Niiden ainoa tarkoitus on tuoda ruokaan mitättömiä määriä halpaa raaka-ainetta, jolla saadaan asiakkaan ajatukset pois siitä mitä ruoka aidosti on. Sumutusta, huijausta ja vedätystä vain siksi, että saadaan eurot, taalat ja jenit siirrettyä asiakkaan lompakosta omalle pankkitilille.
Raakaruokien tilanne on hivenen parempi, mutta suunta on sama. Nyt jo on tuotteota, jossa holistisuuden idealla mainostetaan merkityksettömiä asioita. Eräs tapa on myös yllyttää tekemään haitallisia asioita. Se on vaarallista ja lyhytnäköistä ahneutta, koska silloin asetetaan kieltouhan alle ylipäätään raakaruokinta, elintarviketurvallisuuden ja -hygienian puolelta.
Se, että ihmiset lankeavat moisiin vedätyksiin eivätkä sisäistä sitä, että jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin se ei koskaan ole totta, johtuu osaksi laiskuudesta, osaksi välinpitämättömyydestä ja osaksi tietämättömyydestä.
Tietoa voidaan tuoda lisää, mutta en tiedä miten ihmisten mielenkiintoa harrastuksiinsa ja eläimiinsä voitaisiin lisätä. Yleinen tapa on halu tulla valmiiseen pöytään. Yksi ongelma on siinäkin, että nykyisellä nettisukupolvella on suunnilleen torakan pinna tehdä mitään ja kuvittellaan, että kaikki hoituu multitaskauksella ilman tarvetta keskittyä.
Kaffepaussissa muistutetaan myös, että prosessoimaton ruoka on usein, oikeastaan aina, prosessoitua. Eikä prosessointi mikään kategorinen paha ole. Yhtä vähän kuin kuin että käsittelemätön ruoka olisi kategorisesti hyvä.
Siinä ohessa, kun aivot kytkevät koko ajan holistisen ja homeopaattisen yhteen, niin laajetaan hieman väitettäni, että hiilihydraateilla on yksi ja vain yksi merkitys syöjälle: saada energiaa. Holistisemman ajattelutavan kautta tuo on liian lokeroiva käsitys ja hukkaa täysin hiilihydraattien roolin kuituna tai hormonitoiminnan yhtenä säätelijänä ja vaikuttajana. Muitakin tehtäviä on, tosin ne useimmiten aian liittyvät tavalla tai toisella juurikin energia-aineenvaihduntaan.
Ohimennen myös selitän miksi on myynnin kannalta niin oleellista mitä on valmistusaineiden ensimmäisinä ja viimeisinä. Lyhyesti: ne ovat ainoat rivit mitkä luetaan. Se, että holistisia lisiä on niin tolkuttoman vähän, että se on tekninen syy miksi moiset rikkaruohot ovat viimeisenä, antaa valmistajalle ja myyjälle pelkästään win-win tilanteen.
Podcast on luotettavaa tuotantoa siinä suhteessa, että asia hyppii ja pomppii. Koiranruokien holististen kusetusten rinnalla ihmetellään rehulihatuotannon tulevaa keskittymistä ja kilpailun kaventumista. Kuin myös miksi raakaruokinta ei ostamisen vaikeuden takia tule koskaan ylittämään kuivamuonien markkinoita. Puhumattakaan jo hieman väsähtäneestä tavasta hilata hintaa ylöspäin pienentämällä säkkikokoa.
Offtopikkia on myös käsitykseni, että ihmiskunta nykyisellään on ajatunut evoluution umpikujaan. Ehkä siitä edetään heidän voimin, jotka tosiaan käyttävätkin aivojaan ja ajattelukapasiteettiaan.
Niin tai näin, niin itselläni on henkisellä puolella hyvin ristiriitainen suhtautuminen aiheeseen holistisuus ja että kaikki vaikuttaa kaikkeen summaansa enemmän. Olen tismalleen samaa mieltä. Mutta koska ruuan valmistajat, luontasituotepuoli ja kaiken maailman marianordinit käyttävät kokonaisuuden merkitystä täysin väärin oman myyntinsä vahvistamiseksi pilaten koko asian, niin minulla nousee aina ensin suojamuurit ja sitten kiihtyminen – ensimmäinen, ja viimeinen, reaktio on aina kielto sekä ärsyyntyminen.
