Lyhyesti sanoen maito on imettävien maitorauhasessa muodostuva neste, joka sisältää kaikkia jälkeläisen tarvitsemia ravintoaineita. Ruokinnassa koiranmaito olisi luonnollisesti paras ravintolisä, mitä voisi löytää, mutta koska sitä ei ole saatavilla, niin käytännössä lehmänmaito olisi ainoa järkevä vaihtoehto.
On kuitenkin kyseenalaista, että onko maito ehdottomasti tarvittava lisä. Se on proteiineiltaan ja energialtaan arvokasta, mutta koiran kykenemättömyys pilkkoa laktoosia saattaisi aiheuttaa ongelmia – ainakin periaatteessa ja teoriassa.
Proteiinien ja rasvan saannin suhteen maidon ongelma on vähäiset määrät. Maidossa on niin paljon vettä, että sitä on mahdotonta juottaa tarvittavia määriä. Imevät pennutkin joutuvat käymään nisällä koko ajan, ja maito lakkaa olemasta riittävää ravintoa noin neljän viikon kohdalla viimeistään.
Maidon tarvetta ei siten sinällään ole, ja sekin on korvattavissa helpolla, mutta ei maitoa pois kannata heittää jos sitä sattuu edullisesti saamaan.
Maidon koostumus
Maidosta on vettä 87 %, josta kuiva-aineita 13 %
- laktoosia 5 % (3,5 % maidossa hiilihydraateista saa 31 % kokonaisenergiasta)
- rasvaa 4 % (3,5 % maidossa energiasta 49 %)
- proteiinia 3 % (3,5 % maidossa energiasta 19 %)
- kivennäisaineita 1 % (kalsiumia 124 mg/100g)
Maito on rakentunut vesi- (n. 96 %) ja rasvaosasta (n. 4 %). Vesiosassa on tietysti vesi, mutta sen lisäksi myös laktoosia, proteiinia, vesiliukoiset vitamiinit sekä kivennäisaineet. Rasvaosassa taasen rasvaa, rasvaliukoiset vitamiinit, fosfolipidejä sekä steroleja.
Rasvattomassa ja vähärasvaisissa maidoissa on kaikki vesiosan ravintoaineet tallella, mutta rasvaosan aineksia vähemmän tai ei ollenkaan. Siksi rasvattoman maidon käyttöä kannattaa harkita erittäin tarkkaan, annettiin sitä sitten koirille, ihmisille – tai ihmisten lapsille.
Jos ylipaino on ongelma, niin ei sitä ratkaista hukkaamalla maidon arvokasta rasvaosaa – vaan vähentämällä päivän kokonaisenergiaa.
Maidossa on proteiinia noin 3,5 g sadassa grammassa, ja siitä suurin osa, 80 %, on kaseiinia ja loput 20 % heraproteiinia.
Kaseiini on maidossa pieninä palloina, joissa on myös kalsiumia ja fosforia – nämä pallot antavat maidolle sen valkoisen värin. maidon proteiinit ovat parhaimpia eläinproteiineja, ja nimenomaan heraproteiinit ovat maidon arvokkaimmat proteiinit, Kaseiinissakin on runsaasti välttämättömiä aminohappoja, mutta ei niin sopivassa suhteessa kuin heraproteiinissa. Aminohapoista maito sisältää erittäin runsaasti varsinkin lysiiniä.
Maidosta on eristetty yli 400 erilaista rasvahappoa, joista suurin osa lyhyitä ja keskipitkiä rasvahappoja. Tyydyttyneistä rasvahapoista maidossa on eniten palmitiinihappoa ja monityydyttämättömiä vähän, vain pari prosenttia. maidon rasvahappokoostumus vaihtelee monesta syystä, suurin on vuodenajat.
Periaatteessa maitorasvan rasvahappokoostumusta pystytään muuttamaan lehmien ruokintaa muuttamalla. Jos rehuun lisätään esimerkiksi rypsiäljyä (monityydyttämättömiä rasvahappoja) niin myös lehmän tuottama maitorasva pehmenee.
Ongelma on kuitenkin maidon jatkojalostukseen liityvä, sillä runsaasti monityydyttämättömiä rasvahappoja sisältävä maitorasva on herkkä hapettumaan, jolloin säilyvyys lyhenisi. Lisäksi pehmeä maitorasva ei sovellu tyypillisiin maitotuotteisiin.
Vitamiinit ovat helposti hyödynnettävissä maidosta, koska maitorasvan rakenne edistää rasvaliukoisten vitamiineine imeytymistä, B-ryhmän vitamiinit ovat vapaassa muodossa eikä maidossa ole vitamiinien imeytymistä haittaavia yhdisteitä. Kokonaismäärät ovat vain melkoisen alhaisia.
Käsittelytermit
Monilla on käytännön kokemusta siitä, että koira kestää paremmin raakamaitoa kuin meijerin prosessoimaa. Kukaan ei itseasiassa tiedä miksi, mutta homogenointia ja muita prosesseja syytetään aika usein. Asia saattaa johtua tuosta, mutta ehkä olisi syytä kuitenkin kerrata, mitä eri termit tarkoittavat.
Separointi erottaa rasvan maidosta, jolloin saadaan rasvatonta (kuorittua) maitoa sekä kermaa. Separaattori on keskipakoisvoimaan perustuva laite, eikä se muuta maidon kemiallisia ominaisuuksia.
Vakiointi tarkoittaa maidon rasvapitoisuuden säätämistä halutulle tasolle. Siinä joko separoidaan raakamaidosta rasvaa pois, tai lisätään rasvatonta maitoa tai kermaa raakamaidon joukkoon.
Pastörointi on lievä lämpökäsittely, jossa maito kuumennetaan vähintään 72 °C 15 sekunniksi. Tällöin maidosta tuhoutuu mahdolliset erilaisia tauteja aiheuttavat bakteerit ja sen säilyvyys paranee. Pastörointi tehdään suljetussa laitteistossa levylämmönvaihtimella. Se ei vaikuta merkittävästimaidon ravintoarvoon eikä kemialliseen koostumukseen.
Homogenointi on maidossa olevien rasvapallojen pilkkomista niin pieniksi, että ne pysyvät tasaisesti maidon joukossa. Näin rasva ei nouse maidon pinnalle, eli estetään kermoittuminen. Se tehdään ruiskuttamalla noin 60 °C asteiseksi lämmitetty maito korkealla paineella ohuen raon läpi. Homogenointi on siis mekaaninen käsittely, joka ei muuta maidon ravintoarvoa tai kemiallista koostumusta. Homogenointia syytetään aika usein maidon aiheuttamista ongelmista, mutta tutkimuksissa ei ole havaittu eroja homogenisoidun tai homogenisoimattoman maidon siedossa maitoallergikoilla tai laktoosi-intolerantikoilla.
Laktoosin hydrolyysi on laktoosin hajoittamista glukoosiksi ja galaktoosiksi laktaasi -entsyymillä. Vähälaktoosissa tuotteissa on vähintään 80 % laktoosista hyrdolysoitu. Laktoosia voidaan poistaa myös kromatografisesti, jolloin laktoosi poistetaan kokonaan, sitä ei hajoiteta. Silloin maidosta vähenee hiilihydraatin, eli laktoosin, verran energiaa.
Vitaminointi on rasvan mukana poistuneen D-vitamiinin lisäämistä vähärasvaiseen tai rasvattomaan maitoon. Vitaminoinnissa maitoon lisätään pieni määrä maissiöljyä, johon D-vitamiini on liuotettu, ennen homogenointia. Vitaminoinnista on mainittu pakkauksessa.
Iskukuumennus, eli UHT-käsittely (Ultra High Temeprature), on voimakas lämpökäsittely, jossa maito kuumennetaan vähintään sekunniksi 135°C lämpötilaan, jolloin siitä tuhotaan säilyvyyttä uhkaavat mikrobit. Kuumennusaika on niin lyhyt, ettei se suuremmin menetä alkuperäisiä ominaisuuksiaan, mutta siitä tulee aavistuksen keitetyn makuista. Iskukuumennetut tuotteet pakataan antiseptisesti, jolloin niiden säilyvyys huoneenlämmössäkin on useita kuukausia. Suomesta ei taida varsinaista iskukuumennettua maitoa saada, mutta ainakin äidinmaidonkorvikkeet ja kerma iskukuumennetaan.
Kuumennuksen vaikutus
Maidossa on lähes 30 erilaista proteiinia ja niiden lämmönkestävyys vaihtelee paljon. Proteiinista riippuu, missä lämpötilassa ne denaturoituvat. Heraproteiini on herkin denaturoitumiselle ja, lämpötilan noustessa, tuhoutumaan. Kaseiini, jota on eniten maidossa, on vähiten herkkä. Pastörointi ei vaikuta kaseiiniin lainkaan.
Sen sijaan niillä lämpöläsittelyn aiheuttamilla kemiallisilla reaktioilla, joita tapahtuu laktoosin ja proteiinien välillä, on ravitsemuksellista merkitystä. Laktoosi vahvistaa heraproteiinien kämmönkestävyyttä. Mutta laktoosi reagoi myös heraproteiinien ja kaseiinin kanssa, jolloin tapahtuu ns. Maillard-reaktio. Tätä reaktiota käytetään hyväksi esim. suklaaan ja toffeen valmistuksessa halutun aromin saamiseksi. Maillard-reaktiossa tuhoutuu lysiini -aminohappoa. Tutkimusten mukaan pastöroinnissa häviää kuitenkin vain 1-2 % lysiinistä, jolloin sillä ei ole mitään käytännön merkitystä.
Pastörointi ei vaikuta suurimpaan osaan vitamiineista. Tiamiini, pyridoksiini, kobalamiini, foolihappo ja C-vitamiini vesiliukoisina kärsivät kuumennuksesta herkiten ja tuhoutuvat osittain pastöroinnissa ja enemmän UHT-käsittelyssä. Hävikki on kuitenkin vain alle 10 % pastöroinnissa ja 10-30 % UHT-käsittelyssä, joten silläkään ei ole suurta käytännön merkitystä ravitsemuksen suhteen.
Kun maitoa kuumennetaan, niin sen tärkeimpien mineraalien kalsiumin ja fosforin pitoisuudet laskevat, koska ne saostuvat heraproteiinin kanssa kaseiinien pinnalle. Tämä on kuitenkin palautuva tila, eikä sillä ole ravitsemuksellista merkitystä. Luonnollisestikaan lämpökäsittelyt eivät vaikuta kivennäisaineiden kokonaismääriin. Useimpien tutkimusten mukaan kivennäisten imeytyvyys on yhtä hyvä tai parempi pastöroidusta maidosta kuin raakamaidosta.
Allergia
Maitoallergialla tarkoitetaan maidon proteiinin aiheuttamia oireita. Se ei siis tarkoita samaa kuin kykenemättömyys pilkkoa maitosokeria eli laktoosia. Maito on jonkunasteinen allergisoija, olkoonkin että koiralla lehmänmaitoallergiat eivät ole suunnattoman yleisiä ja greyhoundeilla lähes tuntematon. Maidosta tunnetaan yli 20 allergeenia, ja niitä on sekä kaseiinissa että heraproteiinissa.
Laktoosi-intoleranssi
Koira on syntyjään laktoosi-intolerantikko, kuten suurin osa ihmisistäkin. Pohjois-Euroopassa on käytetty pitkään maitoa karjatalouden ja maidon energiapitoisuuden vuoksi. Siksi meille on kehittynyt eräänlainen geenivirhe, jonka vuoksi meillä on laktaasi -entsyymiä, jolla voimme pilkkoa laktoosia. Koiralla ei ole kuitenkaan ollut koskaan tarve käyttää maitoa, ja siltä puuttuukin laktaasi. Laktaasin puute on ilmeisesti luonnon oma tapa turvata se, että aikuiset yksilöt eivät koe emänmaitoa liian houkuttelevana vaihtoehtona, jolloin se säästyy pennuille.
Laktoosi sitoo vettä. Imeytymätön laktoosi imee kudoksista nestettä suoleen, josta johtuu kurina, vatsan löysyys ja ripuli. Tästä johtuu se, että herkästi kuivuville greyhoundeille kannattaa harkita maidon antamista, vaikka niillä ei näkyviä oireita olisikaan. Laktoosi ja vesi kulkeutuvat paksuunsuoleen, jossa bakteerit alkavat käyttää laktoosia ravinnokseen, jolloin syntyy käymistä ja sen seurauksena kaasuja ja ilmavaivoja.
Aika monet koirat kuitenkin sietävät laktoosia ongelmitta, kun maitoa ei anneta liikaa, ja sitä saadaan muun ravinnon yhteydessä, eikä sitä anneta tyhjään vatsaan..
Hapatetuissa maitotuotteissa on vähemmän laktoosia kuin tavallisessa maidossa, koska hapatuksessa osa laktoosista muuttuu maitohapoksi. Siksi koirille voidaan yleensä tarjota piimaa ilman ongelmia.
Eri maitovalmisteita
Raakamaito on suoraan lehmästä lypsettyä, käsittelemätöntä maitoa.
Luomumaidossa lehmät on ruokittu ja kasvatettu luomuperiaatteiden ja -sääntöjen mukaan. Luomumaitoa ei homogenoida, mutta se pastöroidaan kuten kaikki muutkin maidot. Kuomumaidon proteiini- ja laktoosimäärät eivät eroa muista maidoista.
Erikoismaitoja ovat esim. laktoositon maito, gefilus-maito tai kalsiumrikastettu maito.
Rasvapitoisuuden mukaan tapahtuva jako on yleisin, ja niissä ravintoainepitoisuudet vaihtelevat rasvapitoisuuden mukaan.
Hapanmaitovalmisteet
Hapanmaitovalmisteita on lukuisia erilaisia. Ne voidaan jakaa valmistuksen suhteen kolmeen tyyppiin:
- juotavat, esim. piimä
- lusikoitavat pakkauksessa hapatetut, esim. viili ja kermaviili
- lusikoitavat säiliössä sekoitetut, esim. jogurtti
- konsentroidut, esim. rahaka, joka kuitenkin lain mukaan luokitellaan juustoksi
Hapanmaitovalmisteisiin käytettävä maito pastöroidaan korkeassa lämpötilassa. Tehoa parantaa kestokuumennus, jossa pastörointiaikaa on nostettu noin viiteen minuuttiin. Nämä yhdessä vaikuttavat proteiineihin, jolloin piimävalmisteista tulee paksumpia.
Hapattamisessa lisätään maitoon maitohappobakteereja (hapatetta) ja pitämällä maitoa määrätyn ajan sopivassa lämpötilassa. Lämpötila ja aika riippuvat tuotteesta ja hapatteesta.
Maitojauhe
Maitojauhe valmistetaan rasvattomasta maidosta poistamalla siitä vesi. Vähälaktoosinen maitojauhe valmistetaan maidosta, jonka laktoosi on ensin hydrolysoitu.
Maidon laatu
Suomessa on erittäin korkea elintarvikehygienian taso, ja se koskee myös maitoa. Koska maito on herkästi pilaantuva elintarvike, niin sen laatua valvotaan koko ajan, lypsämöstä kotiin. Suomalaisessa maidossa on erittäin vähän bakteereja sekä sen solupitoisuus on alhainen. Vähäinen bakteerimäärä kertoo, että lypsyssä ja jokaisessa välivaiheessa noudatetaan puhtautta, eikä kylmäketjua katkaista. Alhainen solupitoisuus taas kertoo, että lehmät ovat terveitä, eikä niillä ole utareissa tulehduksia. Mikrobilääkejäämiä on erittäin vähän. Tämä johtuu kahdesta syystä. Ensinnäkin lääkkeiden käyttö on erittäin kontrolloitua, ja toiseksi, valvonta on erittäin tiukkaa; jo maitoauton kuljettaja voi tarkistaa, ettei lääkejäämiä ole.
Suomessa maitoon ei saa lisätä mitään lisäaineita, paitsi kirnupiimään askorbiinihappoa, joka parantaa säilyvyyttä.
Lähde: Maito ja Terveys ry
Image: Idea go / FreeDigitalPhotos.net
