Hullun lehmän tauti eli BSE johtui hyvin pitkälle siitä, että eläimille syötettiin ruokaa, jota ei hyvällä tahdollakaan voinut kutsua rotutyypilliseksi. Tauti puhkesi, oikeammin räjähti, käsiin Briteissä. Syynä oli lampaan teurasjätteiden, varsinkin selkärangan ja aivojen, käyttö nautojen rehuna. Nauta on sopeutunut käyttämään sinänsä erittäin ravintoköyhää ruohoa monimutkaisen ruuansulatuksensa avulla. Ruoka pureskellaan ensin, aloitetaan sulattamaan, märehtimällä se pureskellaan uudestaan ja koko ruokalasti käy neljän eri vatsalaukun läpi. Tämä on ainoa tapa, jolla nauta saa ruohosta revittyä irti tarvitsemansa proteiinit ja muut ravintoaineet. Kannattaa muistaa siinä vaiheessa, kun kasvisruokaa muussataan ja pakastetaan koirille ruuaksi. Sopeutuminen ravintoköyhään korsiruokaan näkyy siinäkin, että naudalla ei ole tarvetta välttämättömiin aminohappoihin. Sen aineenvaihdunta pystyy rakentamaan kaikki tarvitsemansa proteiinit kunhan se saa vain ylipäätään grammatasolla riittävästi proteiineja. Koira sen sijaan tarvitsee ehdottomasti kymmentä aminohappoa ravinnostaan, koska se ei pysty valmistamaan niitä itse. Lisäksi on kourallinen ehdollisesti välttämättömiä aminohappoja, jotka muuttuvat määrätyissä tilanteissa välttämättömiksi. Näitä koira saa riittäviä määriä vain lihasta, kasviksissa niistä puuttuu aina joku.
Lihansyöjät voidaan erottaa kasvissyöjistä useilla eri mittareilla. Yksi yleistävä tunnusmerkki on vaikkapa ruuansulatusjärjestelmän ero siinä, miten ruoka pilkotaan. Lihansyöjillä ruuansulatusjärjestelmä on lyhyt, yksinkertainen ja perustuu entsyymeihin. Kasvissyöjillä ruuansulatusjärjestelmä on pitkä, monimutkainen ja perustuu bakteeritoimintaan. Siksi naudoille suun kautta annettu antibiootti kuuluu sarjaan huonot ideat ja lemmikkikanin saa hengiltä antamalla sille ihotulehdukseen suun kautta antibioottikuurin. Tai miksi varsat syövät ahneesti emänsä lantaa. Suoliston bakteeritoiminta on ainoa riittävän tehokas tapa pilkkoa kasvisrakenteita ja selluloosaa hyödynnettävään muotoon. On tuosta myös haittansa, ympäristölle. Kun bakteerikannat suolistossa ovat suuria, niin niitä riittää myös ulostekasoihin. Siksi irlantilaiset ovat onnistuneen pilaamaan kolibakteerilla pohjavetensä. Pitkä ulkolaidunnuskausi tarkoittaa myös paljon paskaa maaperään.
Prioni on muuttunut proteiini, joka kopio itseään eikä pilkkoudu normaalin entsyymitoiminnan kautta. Koska se on elimistön omien proteiinien kaltainen, niin sitä ei tunnisteta taudin aiheuttajaksi
Kun eläintä muutetaan johonkin suuntaan, niin aineenvaihdunnan lainalaisuudet muuttuvat. Naudalla ei siis ole tarvetta välttämättömiin aminohappoihin. Tämä pitää paikkaansa, jos lehmä eläisi kuten 50 tai 100 vuotta sitten. Nykyiset maksimaaliseen maidontuotantoon jalostetut naudat, tai mahdollisimman nopeasti suurella lihaskasvulla paisuva lihakarja, eivät enää pärjää pelkällä korsiravinnolla. Ruohosta ei saada sitä määrää valkuaista, jota tarvitaan kymmenien tonnien maitomääriin. Lypsykarja onkin lähestynyt aminohappotarpeissaan lihansyöjää ja niillä onkin tarve välttämättömiin aminohappoihin. Tarvitaan enemmän energiaa, parempi sulavuus ja korkeampi valkuaisainepitoisuus – kustannustehokkaalla hinnalla. Tämä saatiin kierrättämällä lajitoverien teurasjäte sopivasti käsittämällä takaisin rehuksi. Kaikki sujui aivan mahtavasti, kunnes lampaiden myötä saatiin nautoihin tartutettua prionitauti, joka teki eläimestä kahjon, tappoi sen ja parhaassa tapauksessa tarttui sairasta eläimestä tehdyn ravinnon kautta ihmiseen aiheuttaen Creutzfeldt–Jakobin taudin yhden muunnoksen.
Osa edellä kirjoitetusta on olettamusta. Tiedetään, että lampailta löytyy BSE:tä, ja keskushermoston osia jauhettiin luulihajauhossa nautojen rehuksi, mutta vieläkään ei tiedetä mistä ja miten BSA alunperin nautoihin ilmestyi. Tarttumistie on myös kiistanalainen. Keskushermosto selkärangan ja aivojen osalta on varma. Liha ja maito piti olla turvallinen, mutta on myös esitetty, että BSE voisi kuitenkin tarttua myös selkälihojen ja maidon välityksellä.
Jenkkiläiset ovat tehokkuuden perikuva ja siellä on ”kierrätystä” harrastettu iät ajat. Heillä ei kuitenkaan ole ollut kuin neljä BSE-tapausta tähän mennessä. Britit, varsinkin konservatiivisimmilla maanviljelysalueilla, eivät pääse lähellekään amerikkalaista tehokkuuta ja tuotantomäärät antiikkisilla systeemeillä ovat huomattavasti pienempiä Silti britit saivat kunnian alla ensimmäinen BSE-maa, ja siellä on teurastettu ja hävitetty nautoja vuoden 1986 jälkeen lähes 200 tuhatta. Toisaalta, britit ovat olleet tunnetun tehottomia myös suu- ja sorkkataudin suhteen ja enemmän se on heille taloudellisia tappioita aiheuttanut kuin BSE.
Yhdysvaltojen uusin BSE-tapaus on tätä kirjoitettaessa tuore tapaus ja siinä on sekä hälyyttäviä että rauhoittavia piirteitä.
Kyseessä oli kalifornialaisen maitotilan yksi nauta. Se oli mennyt huonoon kuntoon, teurastettiin ja lähetettiin muiden mukana käsittelylaitokselle, josta siitä olisi tehty rehua – käytännössä luulihajauhoa lemmikkieläinteollisuuden tarpeisiin. Jos unohdetaan maito mahdollisena tarttumistienä, niin huolestuttavaa oli se, että maitotilallinen ei tunnistanut tai edes epäillyt BSE-oireita ja sairas nauta oli lähellä päätyä kiertoon. Rauhoittavaa taasen se, että renderöintilaitoksen henkilökunta oli ajan tasalla ja epäili jo teurastetussa naudassa ongelmia. Koska BSE-tapauksen löytyminen on uhka alueen koko lihantuotannolle – vientikieltoja asetetaan herkästi. Käsittelylaitos ja sen valvonta toimi kuitenkin kuten piti.
Silti oltiin lähellä tilannetta, joka aina aiheuttaa katastrofit. Muutama ihminen onnistuu töpeksimään omissa hommissaan ja yhtä äkkiä se haiseva tapa lentää tuulettimen siipiin.
Kalifornialaisen BSE-lehmän sai siis kiinni käsittelylaitos, joka tekee teuraista ja teurasjätteistä eläinten rehuihin luulihajauhoja. Tästä saattaa alkaa seuraava kuohunta suomalaisessa koiramaailmassa: jenkkiläisiin ruokiin ei voi luottaa, koska niistä oma koira voi saada hullun lehmän taudin. Muistetaan kuitenkin kolme asiaa:
- valvonta toimi ja ruho ei päässyt tuotantoon
- BSE ei tartu koiriin – ainoastaan nautoihin ja kissaeläimiin
- Jenkeissä on ollut neljä tapausta, briteissä 180 000 tapausta – briteistä ja manner-Euroopasta löytyy vastaavat käsittelylaitokset
Mikä on siis tarinan opetus? En minä tiedä. Ehkä se, että lajityypillinen ravinto koko ravintoketjussa on aina terveellisin vaihtoehto – vaikkakaan ei kustannustehokkain.
