Perusruokaa perussesselle

Tämä on myös noussut, ehkä hieman yllättäenkin, isoksi kysymykseksi ruokinnan suunnittelussa. On ehkä pikkuhiljaa tajuttu, että se koira tarvitsee muutakin kuin luita ja lihaa, ja lisät on saatu laskettua, ja kuitenkin se täysipainoinen perusruoka on epäselvä käsite.

Minä uskon, että tähän on olemassa kaksi syytä. Ensimmäinen on se, että koira voi syödä oikeastaan melkein mitä vaan. Ja toinen on sitten kaikki hölmöt uskomukset, mitä koirien ruokinnasta yhä edelleen liikkuu. Mutta lohdutuksen sana – tästä ei tarvitse tehdä yhtään sen vaikeampaa, kuin se on. Koiran perusruuan on tarkoitus täyttää kolme kaikkein suurinta tarvetta.

Niiden ohella saadaan yleensä riittävästi monia muitakin ravintoaineita, ruuasta riippuen toki. Esimerkiksi vitamiineja ja hivenaineita tulee yleensä muutamia poikkeuksia (Aa, sinkki ja Dee) lukuunottamatta ihan riittävästi perussessen tarpeisiin. Perussapuskalle hyvä kulmakivi on se koiran jaksaminen, lihavuuskunto, ulkonäkö ja vatsan toiminta. Sopivalla perusruualla koira

Monta hyvää merkkiä onnistuneesta ruokinnasta. Niin hankalalta kun se kuulostaakin, niin perusruoka kootaan sen oman koiran tarpeiden mukaan – sopivista aineksista kootaan combo, jolla edellä mainitut kriteerit täyttyvät. Yhdellä koiralla tämä tarkoittaa sitä, että ruoka on energiaköyhää mutta ravintorikasta, toisella perustaksi valitaan korkeamman energiatiheyden rasvainen liha, kolmannella vatsan toiminta vaatii lihan rinnalle nappulaa.

Ohjenuoria omalle koiralle sovittamiseen

Yksilöllistä on myös energian tarve – arktiset rodut ovat tunnetusti melko hyviä rehunkäyttäjiä, ja jatkuvasti juoksevat ja pomppivat superpallot taas eivät liho millään. Sopiva ruoka löytyy siis lopulta vain ja ainoastaan kokeilemalla. Kuitenkin on muutamia ihan kohtuullisia ohjenuoria:

  • Annoskoko, 2-5% koiran painosta
    • 5 kg koiralle 100-250 g
    • 10 kg koiralle 200-500 g
    • 15 kg koiralle 300-750 g
    • 20 kg koiralle 400-1000 g
    • 25 kg koiralle 500 – 1250 g
    • 30 kg koiralle 600 – 1500 g
    • 40 kg koiralle 800 – 2000 kg
    • Tätä suuremmat koirat harvoin kuluttavat enää samassa suhteessa korkeampaa määrää.
  • Energiantarpeen mukaan laskettuna 90-120 kcal/MEkg tai 375 – 550 J/MEkg
  • Kuivamuonapussien  ohjeet, etenkin 50/50 mallissa

Oleellisempaa on kuitenkin se, mistä ruoka kootaan. Kovin herkästi lihovilla koirilla laskennalliset minimitarpeet voi olla hankala täyttää. Proteiinia tarvitaan pyöreästi vähintään 2,5 g/EPkg ja rasvaa 0,75 g/EPkg. Metabolisen painon kautta laskettuna määrät ovat proteiinia 5 g/MEkg ja rasvaa 1,8g/MEkg. Kummassakin laadulla on merkitystä – koira hyödyntää eläinperäiset rasvat paremmin. Mikäli ajaudutaan kohti minimirasvaa, sitä suuremmalla syyllä rasvan olisi syytä olla laadukasta – esimerkiksi kalaöljyä, jossa on välttämättömiä omega3-rasvahappoja. Proteiinin osalta minimi olisi syytä ylittää, jopa tuplaten. Tämä johtuu siitä, että raakavalkuainen sisältää myös muita, typpipitoisia yhdisteitä sekä proteiinia, jota koira ei hyödynnä kovin hyvin. Mikäli proteiinin osalta ajaudutaan lähelle minimimäärää, on syytä kiinnittää huomiota ruuan aminohappokoostumukseen – yksinkertaistetusti lihan laatuun. Minimimäärät ovat kuitenkin niin alhaisia, että useimmilla koirilla lihapohjainen perusruoka täyttää minimivaatimukset ihan kevyesti. Rehujauhelihassa on usein sekä rasvaa että proteiinia n. 15%. Seuraavassa ympäripyöreät määrät rehujauhelihaa, joilla minimit täyttyvät. Jos lasketaan minimirasvalla, kynnyskysymykseksi nousee proteiinin määrä.

  • 5 kg koiralla 120 g
  • 10 kg koiralla 200g
  • 15 kg koiralla 260 g
  • 20 kg koiralla 320 g
  • 25 kg koiralla 375 g
  • 30 kg koiralla 430 g
  • 40 kg koiralla 540 g

Tämän jälkeen annoksen kokoa voidaan nostaa vielä pelkällä lihalla, nappulalla, hiilihydraateilla ja kasviksilla tarpeen ja sopivuuden mukaan.

Ruokinnan ei tarvitse olla stressin aihe

Otan vielä tähän loppuun esimerkkejä meidän ruokinnasta. Kuvien kera. Koirani on n. 20 kg painava ja perusterve uros, jolla on vielä miehistyminen kesken. Näistä kuvista puuttuu vielä lisät – nythän on kyse perusruuasta. Tässä meidän kuvitteellisen viikon menu. Jos olisin ottanut oikean, tästä olisi tullut tylsä – useimmat päivät muistuttavat jotain kuvien 1 ja 6 väliltä. melkein viikkon menu     Meillä perusruoka koostuu pääasiassa erilaisista lihoista. Kuten varmaan osaat jo laskea, niin ihan seitsemää päivää ei löydy kuvista.

  1. n. 250 g possun lapaa, 1,5 dl nappulaa, jogurttia
  2. 250 g silakoita, 125 g pentujauhelihaa, pieni pätkä karitsan luuta. Tarjoiltiin aamulla sadepäivän touhuksi, siksi puuttuu kuvasta.

  3. Kananmuna. Ihan oikeasti hei. No mutta joo, koulutushenkisellä metsälenkillä taisi kulua vähän enemmänkin frolicia ja RC:n junnuruokaa, joten kuppiin jäi laitettavaksi vain muna.

  4. Kypsää broilerin filetta 400g, munankuoria, reilu puoli desiä kaurahiutaleita. Nameiksi tehdyt filekuutiot piti syöttää pois kaapista kuleksimasta.

  5. Pari broilerin siipeä, n. 350 g jauhelihaa

  6. Perheen tähteitä, kuvassa kuivuneita m20150104_112809akaroneja ja siskonmakkaroiden kuoret. Ja okei, lisättiin annokseen vielä oheiset eli 150 g rasvaista lohta sekä 200g broilerin kivipiiraa

  7. Ihan rehellinen eilinen päivä. Ei varsinaista ruokaa, sillä aamulla oltiin näyttelyreissulla, ja palkkanameja kului. Illalla oli vielä tokotreenit, ja taas palkkailtiin. Palkkana sekä nappulaa että paistettua ja kuutioitua naudan sydäntä. Seuraavana aamuna taas pieni karitsan luu paikkaamaan kalsiumin vajetta.

Tälle viikkoa mukaan ei mahtunut maksanameja mainittavia määriä, mutta niitäkin meillä menee ihan kohtuullisen paljon – harvemmin maksaa tulee ruuassa syötettyä, vaikka se meidän ruokintaan ihan kiinteästi kuuluukin. Ruuanlaitto koirallekin voi olla hauskaa – monipuolisuus on kuitenkin näennäistä, sillä annoskuvat käyvät yksitoikkoisiksi, kun ruuan pohjana on päivästä toiseen ihan tylsä liha.