Tästä oli riskinä tulla nyt K-18-teksti, koska tämän selittäminen turhauttaa. Ja vituttaa. (<- Se K-18)
Ensinnäkin, jos koirat moikkaavat, haluan olla itse tietoinen siitä, ja haluan olla perillä tilanteen kulusta. Tässä suhteessa inhoan yllätyksiä. Meille luvattomat leikit ovat tottelevaisuutta ajatellen huono juttu, enkä erityisemmin pidä hihnojen selvittelystäkään. Hihnat myös vaikuttavat liian usein negatiivisesti koirien käytökseen toisiaan kohtaan. Siksi suosin sitä, että koirat ovat vapaana, kun ne telmivät keskenään.
Meillä kyse on myös hallinnasta. Vaikka koira ei ole mitenkään järisyttävän suuri, on tarkoituksena kouluttaa siitä tasaisen varma menijä, joka ei tee päätöksiä omin päin, vaan kulkee ihmisen sanelemin ehdoin, oli narun päässä sitten epävarma hoitaja tai kooltaan pieni lapsi. Jokainen koira on siis voitava ohittaa hallitusti.
Meillä koiran kanssa myös harrastetaan. Se tarkoittaa sitä, että käskyillä on tietty merkitys, ja jos toinen koira tulee kutsumaan leikkiin, se vesittää myös käskyjä. Jos koira lähtee kävellessä kesken seuraamisen omille teilleen, koska kaveri, niin mitä sitten kun liikumme pyörällä tai perässä on pulkka? Myöskään treenikentällä ei moikata kavereita, se voidaan tehdä treenien jälkeen – ensin työ, sitten huvi.
Ja, niin itsekkäältä kuin se kuulostaakin, haluan olla jokaisessa tilanteessa koiralleni se paras vaihtoehto, paras palkinto, se ainut, joka saa ehdottoman huomion. Ja vaikka koirat tuntisivat toisensa – itseasiassa sitä suuremmalla syyllä – haluan vahvistaa tätä. Minä olen se, joka antaa luvan leikkiin (palkka) ja joka sen lopettaa (kutsuu pois, minkä senkin pitää olla ihan parasta). Tästä ei tule mitään, jos sinä koirinesi tulet väliin, kun kriittisiä neuvotteluja vielä käydään.
Eli, jos et seuraavan kerran kysyisikään ikävään sävyyn ”Mikset anna koirasi moikata?”, vaan kysyt hyvissä ajoin ”Voitaisiinko moikata?”. Silloin minä voin vastata sinulle, että voidaan moikata, odota hetki. Minä saan oman pakettini kasaan – koiran sivulle kontaktiin, mistä voin vapauttaa sen leikkimään. Suosittelen, että opetat saman myös omalle koirallesi – se on turvallisuutta.
Koirille omistajien keskinäinen kommunikointi viestii ehkä jo leikin mahdollisuutta, joten on hyvä silloin tällöin myös sanoa sille vastaantulijalle, että ”Ei nyt” tai ”Kierretäänkö kortteli, ja nähdään seuraavassa risteyksessä, missä koirat voivat leikkiä”. Tästä saa jälkimmäisellä tavalla myös tosi kivaa ohitustreeniä, ja oppii tuntemaan naapuruston koiria. Sitten sitä leikkiseuraakin voisi olla helpompi löytää.