Hiilihydraatit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka koostuvat hiilestä, vedystä ja hapesta. Hiilihydraatti on yksi neljästä energiaravintoaineesta.

Mono- ja disakkaridien, sokerien ja niiden varastomuodon, kasveissa tärkkelyksen ja eläimissä glykogeenin tehtävä elimistössä on energian varastointi.

Ravitsemustieteessä hiilihydraatit jaetaan sokereihin, tärkkelykseen ja ravintokuituun.

Monosakkaridit

Yleisimmät monosakkaridit ovat glukoosi, fruktoosi ja galaktoosi. Monosakkaridien imeytymisnopeus vaihtelee.

Disakkaridit

Disakkaridit muodostuvat kahdesta monosakkaridiyksiköstä. Niitä ovat

• sakkaroosi (glukoosi+fruktoosi)
• laktoosi (glukoosi+galaktoosi)
• maltoosi (glukoosi+glukoosi)

Oligosakkaridit

Monissa kasviksissa, kuten sipulissa, herneissä ja pavuissa, on harvinaista hiilihydraattia, oligosakkaridia. Niitä eivät edes ihmisen ohutsuolen entsyymit kykene pilkkomaan, vaan ne kulkeutuvat paksuoleen bakteerien ravinnoksi. Siksi ne aiheuttavat ilmavaivoja. Imeytymättömät oligosakkaridit ovat ravintokuitua ja voivat toimia prebiootteina eli lisätä yhden tai useamman hyödyllisen bakteerin kasvua paksusuolessa.

Polysakkaridit

Polysakkarideissa on 10 sokeriyksikköä sitoutuneena toisiinsa. Polysakkaridit jaetaan

• imeytyviin, kasvikunnan tärkkelys ja glykogeeni
• imeytymättömiin, ravintokuitu

Sokerialkoholit

Sorbitoli, mannitoli ja ksylitoli imeytyvät ravinnosta ja muuttuvat maksassa glukoosiksi. Vaikka ne monesti luokitellaankin sokereiksi, niin itseasiassa ne ovat alkoholeja. Ksylitoli nostaa koiran veren insuliinitasoa, ja sitä kautta laskee verensokeria, noin 6 – 8 kertaa enemmän kuin glukoosia. Siksi se on hengenvaarallinen koiralle.

Lähteet

Koirilla ehdottomasti yleisin hiilihydraattien lähde on kuivamuonat. Barffaavat koirat saavat hiilihydraattinsa vihannes- ja hedelmäsoseista. Lihassa hiilihydraatteja ei suuremmin ole, yleensä määrä jää alle neljän prosentin. Sen sijaan kuivamuonissa päästään jopa 40 – 55 prosenttiin johtuen viljojen, perunan tai bataatin käytöstä valmistuksessa.

Sulava ja sulamaton

Sulavat hiilihydraatit (alfamonosakkaridit) sokerit ja tärkkelys voidaan hyödyntää suoraan, mutta selluloosa (betamonosakkaridi) vaatii ruuansulatuksen bakteeri- ja entsyymitoimintaa paksusuolessa, eikä sitä siltikään kyetä suuremmin sulattamaan ja hyödyntämään. Selluloosa kuituna sisältää hyvin vähän energiaa, eikä sen määrä saisikaan ylittää viittä prosentia ruuan kuiva-aineesta.

Johtuen kuivamuonien suuresta hiilihydraattipitoisuudesta, niin se on merkityksellinen energialähde, olkoonkin että koiran elimistössä hiilihydraattiaineenvaihdunta on energiataloudellisesti heikoin tapa. Grammasta hiilihydraatteja saadaan 3,5 kcal. Jos kuivamuonassa rasvaprosentti on alle 12, niin silloin lähes järjestään suurin osa energiasta tulee nimenomaan hiilihydraateista, ei proteiineista tai rasvasta.

Hiilihydraatin tehtävät

Vaikka hiilihydraatteja pidetään koiranruokinnassa turhina, niin niillä on erittäin tärkeä rooli. Kysymys onkin useimmiten siitä, koska ja kuinka paljon niitä tarvitaan.

Energianlähde

Hiilihydraateista glukoosi on solujen ensisijainen energianlähde. Ravinnosta heti imeytyneistä monosakkarideista valmistetaan maksassa glukoosia. Maksasta se kuljetetaan muualle elimistöön verenkierrossa. Haimasta erittyvä insuliini säätelee verensokeria ja huolehtii, että solut saavat tarvitsemansa energian, eli glukoosin. Suurin osa glukoosista muutetaan energiaksi reaktiossa, johon osallistuu mm. monia B-vitamiineja, rauta, magnesium ja kupari. Tämä on yksi syy, miksi kilpailevan koiran ravintolisistä tulee huolehtia.

Tuo kuvaa kuitenkin glukoosin toimintaa elimistössä. Jos ruuasta saadaan sulavaa hiilihydraattia, niin maksa muuttaa ne glukoosiksi. Jos hiilihydraatteja ei saada, niin maksa tekee glukoosin proteiineista ja rasvasta. Siksi hiilihydraatit eivät ole välttämättömiä koiralle, eikä koiraa saa ketoosiin.

Ne hiilihydraatit, joita ei käytetty välittömään energiantuotantoon, pyritään varastoimaan. Tosin vain pieni osa hiilihydraateista varastoituu rasvaksi, joten niiden yliantamisesta ei ole hyötyä siltä osin. Osasta glukoosista muodostetaan maksassa ja lihaksissa hiilihydraattien varastomuotoa, glykogeenia. Kun verensokeri laskee, niin maksassa olevaa glykogeenia hajoitetaan glukoosiksi, jota taas kuljetetaan elimistöön ja varsinkin aivoille, joiden tärkein energianlähde se on. Lihaksissa olevat glykogeenivarastot käytetään lihasten tarpeisiin, kuten kilpaillessa, eikä niitä voida hyödyntää muualla kehossa.

Vapaa glukoosi imeytyy hiilihydraateista nopeimmin, koska se ei tarvitse ruoansulatusta.

Rasvojen käyttö

Rasvojen fysiologisessa palamisessa tarvitaan hiilihydraatteja. Mikäli niitä ei ole riittävästi, niin rasvojen palamistuotteina syntyy ketoaineita.

Hiilihydraattitankkaus

Ihmisurheilijat käyttävät hiilihydraattitankkausta ennen suoritusta täyttääkseen lihasten glykogeenivarastot. Sprinttikoirilla tämä kuuluu kuitenkin sarjaan Huonot Ideat.

Melkoinen osa kuivamuonaruokituosta koirista saa jo valmiiksi hiilihydraatteja ravinnostaan, joten lisätankkauksesta ei liene mitään hyötyä. Tosin tutkimuksissa on todettu, että hiilihydraattien määrän vähentäminen 3 – 7 päivää ennen kilpailua vähentää lihaksiston glykogeenivarastoja, mutta se on eri asia kuin tankkaus. On myös todettu, että kun koira pidetään matalalla hiilihydraatilla, ja elimistö ”vaihdetaan” hyväksikäyttämään proteiini- ja rasva-aineenvaihduntaa glykogeenin tuotantoon, niin saadaan paremmat tulokset kuin hiilihydraateilla.

Koiran elimistö toimii myös eri tavalla kuin ihmisten. Koira on nimenomaan rasvan käyttäjä, ei sokerien.

Toinen ongelma hiilihydraattitankkauksessa on kramppiriskin lisääntyminen. Tämä ei niinkään johdu hiilihydraateista, vaan siitä mistä hiilihydraatit saadaan. Yleensä on käytetty valkoista leipää tai pastaa, ja niissä on mineraaleja vähän tai ei ollenkaan. Tällöin sotketaan elimistön elektrolyyttitasapainoa.

Hiilihydraattien antamisella voidaan vaikuttaa myös suoritusta heikentävästi. Mikäli nopeasti hyödynnettävää hiilihydraattia, esim hunajaa, glukoosia, sokeria jne., annetaan vaikka pari tuntia ennen suoritusta, niin tämä äkkinäinen energiapommi nostaa välittömästi verensokeria. Tämä taasen nostaa insuliinin eritystä, jonka seurauksena verensokeri laskee seuraavaksi noin neljäksi tunniksi. Tämän lisäksi, joka voi häiritä lihaksiston ja hermoston toimintaa, heittelehtivä insuliinitaso voi myös heikentää rasvan käyttöä energian lähteenä suorituksen aikana.

Hiilihydraatin merkitys kilpailevalle

Greyhoundeilla tutkittiin korkean rasvan ja proteiinin sekä matalamman rasvan ja proteiinin merkitystä nopeuteen (Hill et al. 2000). Tulosten mukaan greyhoundit olivat 500 metrillä selvästi nopeampia korkealla rasvalla ja proteiinilla. Tällä on hiilihydraattien suhteen se merkitys, että niiden määtällä ei ollut sinällään merkitystä, mutta korkea rasva ja proteiinin edellyttävät matalaa hiilihydraattia. Hiilihydraattien osuuden lisääminen energian tuotannossa saattaa siis hidastaa koiraa, koska silloin lasketaan rasvan ja proteiinien määrää.