Tein kesän aikana oman kyselyni raakaruokinnasta, sillä MUSHin kysely , tai oikeammin Helsingin yliopisto sen toteutti, antoi mielestäni harhaanjohtavia tuloksia. Hirvittävän positiivisia nimittäin.

Suurin ongelma oli siinä, että kyselyssä ei kysytty, mitä koirat ovat syöneet. Minä kysyin. Helsingin yliopiston tutkijat ilmeisesti olettivat kyselyssään, että kaikki käyttävät MUSHin tuotteita tai vähintään barffin ruokintatyyliä – sinänsä jo huono oletus, vaikka kyselyn vastauslinkki olikin jaossa MUSHin sivujen kautta.

Mutta itsekin kyselyyn vastanneena voin sanoa, että näin ei asian laita ollut. Meillä syötiin jo tuolloin 50/50 mallilla, ja MUSHia ihan yhtä satunnaisesti kuin nykyäänkin.

Minun kyselyyni vastasi 498 koiranomistajaa, ja vastanneista vain noin 20% ihmisistä ruokki täysin raa’alla. Kahdeksasta käytetyimmästä liharaaka-aineesta viisi oli luuttomia. Suosituimmat lihat olivat sika, nauta ja broileri, ja jokaisesta luutonta syötettiin prosentuaalisesti enemmän, kuin luuta sisältävää lihaa.

Tämä viitannee siihen, että billinghurstilaisen barffin perusidea hyvin luupitoisesta ruokavaliosta ei ole lyönyt itseään läpi käytännössä.

MUSH-kyselyssä myös monen koiran oireet olivat parantuneet raakaruokintaan siirtymällä. Se ei sinänsä ole ihme, sillä harvoin toimivaa ruokintaa lähdetään muuttamaan. Ja varsinkin nappularuokkijoilla hiilihydraattien suuret määrät aiheuttavat helposti kutinoita ja hiivaa.

Jos ongelmien lähde, hiilihydraatit, karsitaan pois ruokavaliosta tai niitä merkittävästi vähennetään, niin ongelmakin häviää.

Monille koirille nappula on syystä tai toisesta sopimatonta ruokaa, ja sen jättäminen pois hävittää sopimattomuudesta aiheutuvat kurinat ja ruikulit. Jotenkin ihan loogista. Tähän viittaa myös minun kyselyni tulokset, 65% vastanneista sanoi oireiden helpottaneen osittain tai kokonaan, kun nykyinen ruokintatyyli oli aloitettu.

Mutta hetkinen – jos täysin raakaa söi vain 20% vastanneista, niin myös muilla tekijöillä täytyy olla vaikutusta. 45% kyselyyni vastanneista koiranomistajista on saanut avun ongelmiin jostakin muusta. Ja mikä merkittävää, niin vain 1% vastanneista sanoo, ettei käytä mitään lisiä.

Myöskään valmiisiin ateriaratkaisuihin ei kovin vahvasti luoteta, vaan annos kootaan itse eri raaka-ainepalikoista, jotta se todella täyttää ravitsemukselliset tarpeet.

93% vastaajista pitää omaa ruokintamalliaan täysipainoisena, ja lähes puolelle (47%) vastaajista ravitsemuksellisten tarpeiden täyttäminen on ollut avainasemassa, kun on alettu oman koiran ruokintaa miettimään.

Siis kyllä. Raakaruokinta toimii, siitä ei pääse mihinkään. Mutta syyt eivät ole BARF-ideologiassa, vaan kokonaisuutena sopivassa ruokavaliossa.

Se, että ihmiset osaavat suunnitella ja rakentaa ruokavalion itse, ja Helsingin yliopisto kysyä johdattelevia kysymyksiä, ei tee MUSHin ideologiasta toimivaa.

Päinvastoin, toivotut vastaukset on saatu todennäköisesti muista ruokintamalleista kuin barffista, jos ruokintojen jakauma on ollut yhtään samankaltainen kuin minun kyselyssäni.

Mutta olisihan se nyt ollut aivan liian vaarallista kysyä, mitä koirat todella syövät. Ja joutua huomaamaan, että ideologia ei olekaan suomalaisten koiranomistajien keskuudessa niin pidetty ja suosittu ja toimiva, kun markkinoinnissa on annettu ymmärtää.