Kasviöljyvertailu
Monet käyttävät koiriensa ruokinnassa öljylisiä. Osa luottaa kaupallisiin sekoituksiin ja osa ostaa päniköittäin öljyjä. Niistä haetaan milloin mitäkin terveysvaikutuksia rasvahappojen muodossa.
Monet käyttävät koiriensa ruokinnassa öljylisiä. Osa luottaa kaupallisiin sekoituksiin ja osa ostaa päniköittäin öljyjä. Niistä haetaan milloin mitäkin terveysvaikutuksia rasvahappojen muodossa.
Meillä ovat koirat syöneet jo pitkään 50/50-ruokinnalla. Tuokin on vain mallinnus, sillä aidompi suhde lienee 80/20 tai paikoin 100/0 lihan eduksi. Joskus jopa 0/0 jos meillä on paastopäivä. Riippuen aivan siitä miltä selkäytimessä tuntuu.
Voiko koiranruokaa antaa kissalle? Yleinen perusvastaus on, että kissanruokaa voi antaa koiralle, mutta ei toisinpäin.
Kuivamuonia on markkinoilla useita. Ja vielä enemmän. Sekä muutama kaupan päälle. Vaikka lihan käyttö sekä raakaruokinta lisääntyykin koko ajan, niin silti kuivamuonat ovat se yleisin tapa ruokkia koiria.
Koira saa jodia ruuastaan kilpirauhasta varten. Koiran raakaruokinnassa on käytettävä esimerkiksi merilevää tai jodioitua suolaa.
Horsebalance on yritys, joka myy laktoosia milloin mihinkin vaivaan. Jopa mineraalilisänä.
Kun lisäravinteilla aletaan huijaamaan, niin kannattaa huijata kunnolla. Myydään koirille sokeroitua savea ja valehdellaan ravintosisältö, niin 50 euroa kilo on jopa edullinen.
Pellavaöljy ei koskaan korvaa kalaöljyä millään tavalla. Siinä on aivan erilaiset omega-3 rasvahapot koirallekin.
ADE-liuokset ovat ehkä eniten käytetty tuote korvaamaan maksaa raakaruokinnassa. Niitä on kuitenkin laimennettava, että koiralle saataisiin edes jollain tavalla järkevä annos.
Käytän nykyään usein otsikon mukaista triplaperuslitaniaa, kun haluan tarkentaa ruokinta- ja saantimäärissä kyseessä olevan perustason saantisuositus tai siihen liittyvät ruokintamäärät.
Biosaatavuus kesrtpoo kuinka paljon koira kykenee hyödyntämään vitamiinia tai mineraalia.
Kivipiira eli linnun lihasmaha lasketaan usein barf-sovelluksissa sisäelimiin kuuluvaksi, mutta oikeammin se kuuluu lihaksiin kuten sydänkin – varsinkin ravitsemuksessa. Kivipiiraa on käytetty Suomessa kohtuullisen vähän, mutta muualla maailmassa sitä ei koirien ruuaksi tuhlata, vaan se kokataan ihmisille.
Broileri on eniten käytetty liha koirien ruokinnassa. Siksi kannattaa ymmärtää mitä sana broileri tarkoittaa.
Chiansiemen on lähellä hyödytön niin ihmiselle kuin koirallekin, mutta kuitua siitä saa.
Kollageeni eli sidekudoksena rustot ja jänteet ovat erittäin kehnoa ruokaa koirille.
Barf perustuu kolmelle tukijalalle. Varsinainen on lihaisat luut – 60 – 80 % – ja ilman niitä barf ei ole barffia, eikä terveellistä jos barf-luennoitsijoita uskoo. Toisena on lihat ja elimet, jotka ovat koiran pääasiallinen bakteerien ja entsyymien lähde – taas kerran barffin perusoppien mukaan. Kolmas, jota annetaan yhtä paljon kuin lihaa, on kasvissose. Soseutettu ja pakastettu raakatuote, josta koira saa barffin oppien mukaan vitamiineja ja mineraaleja. Katsotaan infograafista mitä tekijöitä perusravitsemukselle kasvissose aidosti antaa.
Barf ei ole sama asia kuin raakaruokinta, vaikka barf raakaruokintaa onkin. Infograafi selittää eron, sekä miksi barf voidaan koirilla miettiä ruokintavirheeksi.
Luusta koira saa kaiken, barffissa sanotaan usein. Infograafi kertoo mitä luusta saa (kärsimättömille paljastettakoon, että kalsiumia ja hiukan rasvaa).
Luonnonmukaista ruokaa syövät ja syöttävät pelkäävät kaikki mahdollisia E-koodattuja sekä lisäravinteita. Luonnonmukaisuudella tarkoitan nyt laajempaa käsitettä kuin ”pelkkää” luomua. Osa peloista on perusteltuja, osa taasen… ei.
Koiran raakaruokinta, ja ruokinta yleisesti, on mahdutettavissa sääntöihin. Silti joutuu opettelemaan ja soveltamaan.
Dokumenttielokuva dystopisesta maailmasta, jossa tiede on haudattu kokonaisuuden unohtaneena pirstaleoppina, ja tilalle on noussut holistinen homeopatia, jossa ymmärretään, että kaikkea ei voi nähdä, todentaa eikä varsinkaan ymmärtää.
Infograafi yrittää hahmottaa mistä perusruoka-aineista vitamiinit pääosin saadaan ja kuinka paljon ruokaa olisi annettava. Määrät ovat summittaisia täyttämään perustarpeet ja ilmoitettu aina koiran kymmentä painokiloa kohden, jotta muunnokset olisivat helpompia.
Koira tarvitsee A-vitamiinia ja D-vitamiinia maksasta, kalasta tai lisäravinteena.
Munuaisia ei Suomessa käytetä sellaisenaan paljonkaan koirien ruokinnassa. Poikkeuksen muodostavat teurastamoiden ns. sisäelinseokset, joista munuaista kylläkin löytyy.
Maksa on koiran varsinainen superfood ja sitä pitäisi antaa jokaiselle koiralle riippumatta syövätkö ne raakaa vai kuivamuonaa.
K-vitamiini rakentaa koiran luustoa ja hyydyttää verta. On epäselvää saako koira riittävästi K-vitamiinia suolistobakteereilta.
Koiralla on harvoin puutetta B1-vitamiinista eli tiamiinista. Tiamiini voi olla tarpeellinen lisänä liikkuvilla koirilla tai jos halutaan antaa tuokihoitoa hermovammoissa.
Raakaruokinnan yksi perusväittämistä on, että kuivamuoniin lisätyt synteettiset eli teollisesti valmistetut vitamiinit eivät toimi elimistössä. Ääripään väitteiden mukaan ne ovat jopa haitallisia. Väitteissä on osa totta, mutta suurin osa tarua – jo pelkästään siksi, että länsimaissa suurin osa koirista olisi jo kuollut erilaisiin puutteisiin.
Erään FB-ketjun haarassa kyseltiin jalostuksesta ja jalostuskäytännöistä. Pitäisikö jalostuksessa jälkeläisten olla aina vanhempiaan parempia, vai riittääkö, että jälkeläisnäytössä ylitetään rodun keskiarvot. Ensinnäkin jälkeläisarvostelu on aina jälkiviisautta, ja vaikuttaa vain tulevaan käyttöön seuraavalla sukupolvella, paitsi jos siitoskoirilla on jo edeltävää näyttöä – silloinhan niiden omat tulosnäytöt eivät ole enää merkityksellisiä kuin mainosteksteissä. Ja jos pyrkimyksenä on jalostaa menestystä, niin keskiarvon ylittäminen ei riitä: on tähdättävä huipulle. Kantaa toki keskiarvojalostus parantaa, paitsi jos kannassa on suuret vaihtelut ns. kehnojen ja huippujen välillä. Greyhoundit ovat ”helppoja” jalostettavia, koska mitattavia ominaisuuksia ei ole montaa ja ne ovat geneettisiä – huippuviritys ja geneettisen potentiaalin saaminen käyttöön on toki ihmisen ansiota.
Aminohapot ovat siis elintärkeitä, ja niitä on luonnostaan hevosen luonnollisessa ravinnossa, luonnon kasveissa, hedelmissä, juureksissa, viljassa jne. Mutta niitä ei ole automaattisesti synteettisissä vitamiineissa eikä epäorgaanisissa mineraaleissa.
Sain kommenttina otsikon mukaisen toteamuksen artikkelista lonkat ja portaat. Toki olen saanut vastaavia ennenkin, yleensä huuhaahoitojen torppausten yhteydessä, mutta tämä oli hieman erilainen. Yleensä väitettä, että tiede ei tiedä kaikkea, käytetään perusteluna kun väitetään vaikka reikin ja sen keräilykortti-ideaan perustuvien energiahoitomuotojen kuitenkin toimivan. Nyt sitä käytettiin lällätyksenä, koska olin eri mieltä tutkijan kanssa – Lehtoselle niin kullan arvoinen tiede ei tiennytkään.
Ihmiset pelkäävät kuljettaa pentujaan portaissa, ettei koiralle tulisi lonkkavikaa. Pelko on turha.
Mineraalit ovat aina epäorgaanisia, vaikka koiraa haluaisikin syöttää luonnollisesti ja luonnonmukaisesti.
Tuulen koirat on (oli, se foorumi ei kestänyt aikaa) vinttikoiraorientoitunut foorumi. En ole enää aikoihin roikkunut siellä, koska ainakin aikoinaan siellä oli hyvinkin omituinen moderointikäytäntö – sellainen kotiinpäin vetävä – mutta se lienee kuitenkin netin suurin suomenkielinen vinttikoirayhteisö.
Koiran ruokinta ei ole rakettitiedettä, eikä edes vaikeaa. Laiskuus ei merkitse samaa kuin monimutkaisuus.
Ihmisillä on pitkään paasattu suolan haitoista. Jos ruuassa on suolaa, niin ensin saa sydän- ja verisuonisairauksia ja sitten kuolee liian nuorena sydänkohtaukseen. Syynä oli se, että Suomessa käytettiin aikoina aivan liian paljon suolaa, joka paikassa.
Kloori, tai sen ionin kloridi, on koiralle ehdottoman välttämätön, mutta sen saantia ei tarvitse koskaan miettiä.
Natrium on välttämätön hivenaine elimistölle ja esimerkiksi solut eivt toimi ilman natriumia. Yleensä suolan määrällä koirien ruuassa aidosti tarkoitetaan natriumia.
Ei, nyt ei ole kyse koira jahtaa kissaa videosta. Eikä raflaavammasta kissa jahtaa koiraa. Earth Unplugged kuvasi huippulaatuista slow motion videota greyhoundin laukasta ja sitä verrattiin gepardin liikkumiseen. Gepardihan kykenee parhaimmillaan optimiolosuhteissa noin 100 km/h vauhtiin – käytännössä maastossa ei noin lujaa päästä – ja greyhound taasen myöskin optimilosuhteissa päälle 80 nopeuteen; kummassakin puhutaan siis normaalia nopeimpien huipuista, ei tyypillisestä nopeudesta.
Turku Classic on kauden ainoa greyhoundien pitkän matkan klassikko, ja Turun Metsämäessä taivallettavaa matkaa 0n 785 metriä. Vuoden 2013 koitosta sponsoroi Vetman.
Lips Memorial on järjestetty kilpailuissa tapaturmaisesti menehtyneen greyhoundnarttu (Nordic) Lipsin kunniaksi, ja sen tarkoitus on nostaa narttujen kilpailuarvostusta ja antaa niille mahdollisuus kovaan keskinäiseen koitokseen. Lips Memorial on kuuden nartun suora finaali, johon etuisuus on Vuoden koira-listan yläpäästä – eli eräällä tavalla korkeimmalle rankatuille. Palkinnot on saatu lahjoituksina ja erittäin suuren osan lahjoituksista ovat tehneet kanssaharrastajat.
Greyhoundien kilpailukauden 2013 viimeinen keskimatkan klassikko, EGU Open, on saatu pakettiin. Kilpailu eroaa muista arvokilpailuista yhdellä oleellisella tavalla: finaaliin pääsevät alkuerien kuusi nopeinta. Tyypillisestihän jatkoon pääsy määräytyy alkuerien sijoitusten perusteella. Tällä on kaksi merkitystä. Sillä pyritään saamaan alkuerien nopeimmat loppukamppailuun vaikka eräjakona käytetty ns. siksak-järjestys epäonnistuisikin ja alkuerin keskinäiset tasoerot olisivat suuret – yksi alkuerä olisi finaaliluokkaa toisen ollessa miehitetty hitaammilla. Toisaalta se ei anna anteeksi virheitä, epäonnistumisia ja huonoa tuuria. Muissa kilpailuissa voit päästä jatkoon ruuhkajuoksustakin, kunhan koira saa nostettua itsensä sijoituksissa tarpeeksi korkealle, mutta EGU Open ei armoa tunne – jos aika ei riitä, niin jopa alkuerävoitto on kevyttä valuuttaa.
Kuivamuonia ja raakaruokintaa verrataan usein. Kummassakin on plussansa ja miinuksensa, mutta ylipäätään niiden suorat vertailut ruokintaan ovat vaikeita, koska käytännön tasolla on vain yksi yhteinen tekijä: kumpaakin syödään. Tarkoitus olisi antaa jotain mittakaavaa aloittelevien raakaruokkijoiden peruskysymykseen: kuinka paljon annetaan.
Maitohappobakteerit saattavat auttaa antibioottiripuliin. Tai sitten eivät.
Prey model tai saalismalli on koirien raakaruokinnassa yksi barffin muunnos, joka mainostaa itseään luonnollisuudella ja luonnonmukaisuudella.
Kun on enemmän koiria ja oma piha, niin siivoamiseen tarvitaan kunnolliset työkalut.
Barf on huono tapa ruokkia, mutta se on mahdollista muokata koiralle sopivaksi. Silloin se on tosin raakaruokintaa.