Kansainvälinen kipututkimusjärjestön määritelmän mukaan kipu on
epämiellyttävä tunne- tai aistikokemus, joka liittyy jo tapahtuneeseen tai uhkaavaan kudosvaurioon tai jota kuvaillaan samanlaisin termein.
Sama pätee myös koiran kipuun.
Jos koira tekee täydellisen suorituksen radalla, voitti se tai ei, niin sen ainoa informaatio treenarille on, että kaikki on kunnossa – tai paremmin kuin muilla. Mutta kaikki poikkeuksellinen kertoo jostain ongelmasta. Useimmiten kysymys on aika tyypillisistä asioista, ja poikkeaman tapahtumapaikka radalla sekä mitä koira teki, antaa jo itsessään vahvan viitteen siitä, mikä on ongelman aiheuttajana. Erinomaista treenaria ei tunnista nopeasta koirasta, siihen ei tarvita kuin geneettinen lahjakkuus, vaan hänen kyvystään löytää ja ratkaista ongelmat.
Koiran ontuminen voi johtua monesta. Se voi olla lihas-, nivel- tai jännelähtöistä, luunmurtumista puhumattakaan. Luustokin on elävä organismi siinä kuin vaikka lihaksistokin, ja sille saattaa tulla hyvin paljon saman tyyppisiä ongelmiakin. Ontumista ei aiheuta edes pelkästään joku jalan vamma. Syyllinen saattaa löytyä niskasta, selästä, hännästä tai vaikka vatsan seudulta.
Greyhound on kohtuullisen vapaa perinnöllisistä sairauksista. Sen sijaan sillä on muita rotuja korkeampi riski vammoihin ja tapaturmiin. Tämä johtuu suoraan sen lihaksistosta ja voimasta: nopeudesta. Treenattu greyhound on huippu-urheilija, jonka elimistö venytetään äärirajoilleen. Tämä vaatii erikoishuomiota niin treenareilta kuin myös ratojen ylläpidosta huolehtivilta. Koirien riskiä loukkaantua ei saa missään tilanteessa kasvattaa välinpitämättömyydellä tai ahneudella. Hyvin hoidettu greyhound jaksaa terveenä uransa, jos onni on myötä, sillä vapaa-aikana tapahtuville tapaturmille ei kukaan voi mitään.
Virtsa on elimistön kuona-ainetta. Virtsa syntyy munuaisissa, jotka suodattavat veren, ja kulkeutuu sitten virtsajohtimia pitkin virtsarakkoon, jonka tarpeeksi täytyttyä koira, tuntee virtsaamisen tarvetta. Virtsa poistuu rakosta virtsaputkea pitkin ulos elimistöstä. Elimistössä kiertää jatkuvasti monia litroja nestettä, josta munuaiset suodattavat vuorokauden aikana 180 litraa alkuvirtsaa. Suurin osa nesteestä ja ainesosista imeytyy kuitenkin takaisin, sillä lopullinen virtsamäärä on vain noin 20-30 ml/kg vuorokaudessa. Virtsa on vaaleampaa, jos kehon nestemäärä on suuri ja tummempaa, jos se on pieni.
Virtsasta on 95 prosenttia vettä ja 2,5 prosenttia virtsa-ainetta eli ureaa, joka on suurina määrinä myrkyllistä. Loput 2,5 prosenttia virtsasta on erilaisia mineraaleja kuten magnesiumia ja kalsiumia. Virtsa sisältää myös virtsahappoa, hippuurihappoa, urobiliiniä sekä fosfori- ja rikkihappoa. Virtsa ei ole myrkyllistä, kuten usein uskotaan, mutta nautittuna se saattaa suurina annoksina olla haitallista. Virtsan pH-arvo vaihtelee 4,5:n ja 8:n välillä; normaalisti se on neutraali. Voimakkaasti hapan tai emäksinen virtsa on merkki sairaudesta.
Bikarbonaatti (HCO3) on yksi kehon tärkeimmistä puskureista. Bikarbonaatti palauttaa molemmat, happaman ja emäksisen, lähemmäksi kehon normaalia pH:ta. Keholla on määrätty pH-arvo tai happamuus, jolla se toimii parhaiten. Koska tämä on kriittinen elämän suhteen, niin sydämellä ja soluilla on useita puskureita jotka pyrkivät pitämään pH:n optimina, 7,4 ± 0,5. Korkeampi pH-arvo kertoo emäksisyydestä ja alempi happamuudesta.
Harjoittelevan koiran ravintovaatimukset antaa erään näkemyksen greyhoundin ruokintaan. Mutta mitä artikkelin suositukset sitten tarkoittavat käytännön elämässä? Suosituksiksi tarjotut prosentit kun eivät olleet kuivamuonien tuoteselosteissa olevia prosentteja. Ne ovat osuuksia greyhoundin päivittäisestä muuntokelpoisen energian tarpeesta.
Hunaja on mehiläisten kasveista keräämästä medestä ja osin siitepölystä valmistamaa luonnontuotetta, johon ei ole lisätty tai postettu mitään. Lopullisen koostumuksensa hunaja saa käymisprosessissa, jolloin lähinnä sen sokerikoostumus muuttuu entsyymien vaikutuksesta. Hunajan tarkkaa koostumusta ei voida ilmoittaa, sillä hunajan koostumus vaihtee maittain ja sen mukaan, minkä kukkien mettä mehiläiset ovat käyttäneet. Hunajassa on kuitenkin erittäin paljon erilaisia yhdisteitä, varsinkin hivenaineita, ei ole edes tutkittu perusteellisesti. Hunajan uskotaan olevan terveellistä ja auttavan milloin mihinkin vaivaan. Se onkin varmasti terveellistä, mutta kukaan ei tiedä tarkkaan, mihin sen terveysvaikutus perustuu. Hunajassa on kuitenkin noin 200 erilaista aineyhdistettä. Eniten on sokereita, niiden lisäksi mm. entsyymejä, proteiineja, kivennäisaineita, orgaanisia hedelmähappoja, aromiaineita ja vitamiineja.
(lisää…)
Lihasvammat on koiran yleisin kilpailun aiheuttama vammatyyppi. Jokainen kilpaileva koira kärsii jonkun asteisesta lihasvammasta uransa aikana, onneksi useimmilla kyseessä on kyseessä joku lievä muoto. Lihaksiston rakenteen ja toiminnan ymmärtäminen auttaa tulkitsemaan ja havaitsemaan lihasvammoja. Lihasvammojen ehkäisyssä on kahden asian ymmärtäminen yli kaiken. Ensimmäinen, että ne johtuvat ylirasituksesta. Työtä on ollut liikaa, lepoa liian vähän. Ollaan oltu liian ahneita. Toinen, että lihasvamma oireilee aina etukäteen. Se ei käytännössä koskaan tule puun takaa.
The Journal of Nutrition Vol. 128 No. 12 December 1998, pp. 2686S-2690S
Richard C. Hill
Department of Small Animal Clinical Sciences, College of Veterinary Medicine, University of Florida, Gainesville, FL 32610
Urheilevien koirien ravintovaatimukset ovat ainutlaatuisia. Koirilla on suurempi kapasiteetti rasvojen hapettamiselle kuin ihmisillä niin levossa kuin harjoittelun aikanakin. Koirilla kestävyysharjoittelussa, kuten rekikoirilla, korkea rasva (>50 % energiasta) lisää voimaa ja maksimoi energiatuotannon, ja korkea proteiini (>30 % energiasta) ehkäisee harjoitteluperäistä anemiaa. Ravintovaatimukset ovat kuitenkin erilaiset sprinttikoirilla, kuten greyhoundeilla. Greyhound juoksee nopeammin kun se on ruokittu kohtuullisesti lisätyllä rasvamäärällä, mutta juoksee hitaammin kun proteiinin määrää on lisätty. Levossa rekikoirilla on samankaltainen energiantarve lämpöneutraalissa ympäristössä kuin muillakin koiraroduilla (~550W0.75 kJ/d jossa W on paino kg), mutta voi tarvita jopa niinkin paljon kuin 4200W0.75 kJ/d kilpailun aikana. Treenauksessa olevan greyhoundin energiatarve on kuitenkin vain ~600W0.75 kJ/d.
Tässä artikkelissa on hieman tietoa koskien vitamiineja, mineraaleja sekä muita urheilevien koirien ravintovaatimuksia; useimmat rekikoirat ja greyhoundit ruokitaan ”kotiruualla”. Nämä reseptit sisältävät useimmiten raakaa lihaa ja aiheuttavat terveysriskin. Työ- ja kilpailevien koirien terveyden ja suorituskyvyn parantamiseksi tarvitaan lisää tutkimuksia.
(lisää…)
Hidasta koiraa pahempi painajaisenaihe lienee tappelijan saaminen. Diskaus tuntuu vievän pohjan kaikelta. Treenarin mielentilaa kuvaa parhaiten eräs alatyylinen sana. Muut katselevat joko säälivästi tai vahingonoloisesti, häirityn omistaja hädin tuskin tervehtii. Ura ja maine on mennyttä. Vai onko elämää diskin jälkeen?
Oksaalihappo on lievä myrkky kaikille nisäkkäille, myös koiralle, ja voi vaikuttaa kalsiumin aineenvaihduntaan.
Vesidiabetes eli vesitystauti on oireiltaan hankala, koska siihen liittyy moneen muuhunkin liittyvät lisääntynyt juominen (polydipsia) sekä lisääntynyt sekä tihentynyt virtsaamisentarve (polyuria). Vaikka tämä on yleinen ongelma greyhoundeilla, niin se on hämmentävä sellainen. Vaikeus ei ole niinkään sen oikeassa hoitamisessa, vaan sen estämisessä ja ilmentymisen ennustamisessa.
Kouluissa on opetettu ravintoympyrä, mitä kaikkia ravintoaineita ihmisen on saatava päivittäisestä ruuastaan – tai edes hieman pidemmällä aikavälillä. Koiralla tämä ympyrä on hieman erilainen.
Valeriaana on vanha yrtti, jolla on rohdoksena rauhoittava vaikutus. Ravintolisänä se on useimmiten toimimaton. Koirille sillä on hyvin vähän käyttöä, enintään aroilla ja pelokkailla akuutissa hoidossa.
Hyperadrenokortismi on greyhoundeilla lähes aina stressireaktio. Muilla koirilla se tunnetaan nimellä Cushingin oireyhtymä.
Stressissä lisämunuainen alkaa erittämään kortikosteroideja, joista tärkeimmässä roolissa on kortisoli. Kun niiden eritys on liian suurta, tai on kestänyt liian kauan, niin se vähentää aivolisäkkeen muiden hormonien eritystä.
Liiallinen ja liian pitkään kestänyt kortisonin käyttö saattaa aiheuttaa myös tilan.
Koirien kasvukivut, panoisteiitti, voi olla kiusallinen, mutta harvoin vaarallinen. Hoitona on aika.
Pyometra tunnetaan myös nimillä kohtutulehdus tai märkäkohtu. Se on infektio, tulehdus, kohdussa, jonka aiheuttaa normaalisti nartun kiimakierron hormonien tasojen muutokset sekä vaginan tai suoliston bakteerien pääseminen kohtuun. Se ei siis ole sama kuin vaginitis eli emätintulehdus, vaikkakin ne joskus sekoitetaan toisiinsa. Greyhoundilla on harvoin pyometraa, mutta se ei ole poikkeuksellinen.
Koirilla lisäravinteita käytetään korjaamaan tai lisäämään ruuasta annettavia ravintoaineita.
Biologinen arvo kertoo kuinka hyvin proteiini täyttää koiran välttämättömien aminojen saannin verrattuna äidinmaitoon.
Proteiinien sulavuus on, aminohappokoostumuksen ja biologisen arvon lisäksi, sen arvokkuutta ravintoaineena määrittelevä ominaisuus. Vaikka luustossa on paljon proteiineja, niin niiden sulavuus on erittäin heikko, jolloin se ei myöskään ole kummoinenkaan…
Muuntokelpoinen energia on se osuus koiran ruuan kokonaisenergiasta, joka on mahdollista muuttaa energiaksi. Se ei tarkoira samaa kuin että se määrä muutetaan energiaksi.
Koira kuuluu eläimiin, jolla on aina sisäloisia, eli matoja. Niistä ei päästä koskaan eroon, mutta matojen määrää voidaan säännöllisen epäsäännöllisellä lääkityksellä pitää kurissa. Jopa niin, että niitä ei näy silmin. Madot kuuluvat eräällä tavalla koiran normaaliflooraan. Ainakin koirat ovat vuosikymmentuhansien saatossa sopeutuneet niihin, eikä niistä yleensä ole suurtakaan haittaa koirille – ainakaan Suomen leveysasteilla. Muualta maailmasta sitten löytyykin sisäloisia, jotka tappavat koiran. Ne eivät kukoista meidän ilmanalassamme, mutta ovat lisääntymässä tuontikoirien myötä.
Kreatiini eli kreatiinimonohydraatti (metyyliguanidiinietikkahappo), on elimistön luonnollinen yhdiste, joka auttaa varastoimaan energiaa lihassoluihin. Lihaksen supistuminen vaatii korkeaa energiaa, joka saadaan ATP:stä. ATP:n tuottamiseen taasen tarvitaan kreatiinin ja fosfaatin reaktiota. Kreatiinia käytetään yleisesti ihmispuolella lisäravinteena, ja se kuuluu niihin harvoihin, josta on saatu käyttöä tukevia tutkimustuloksia. Greyhoundeille sen hyöty on kyseenalainen ja saattaa aiheuttaa enemmän ongelmia kuin mitä toiveissa treenari luulee saavansa hyötyä. Kestävyyspuolen koiraurheilijoille, esim. valjakko- tai metsästyskoirille, siitä saattaisikin olla hyötyä.
Maailman nopein sprintteri on greyhound, on väite, joka ei aivan pidä paikkaansa. Se ei ole maailman nopein. Tuota titteliä taitaa kantaa muuttohaukka, joka saavuttaa syöksyssä lähes 400 km/h nopeuden. Vaikka muuttohaukka joutuukin käyttämään lihaksiaan hallitessaan pudotuksen, niin se ei tee sitä voimalla. Maanisäkkäistä gepardi päihittää greyhoundin. Ja se tekee sen juoksemalla. Mutta sitäkään ei lasketa, koska se on kissa. Tästä päästäänkin siihen, että greyhound on maailman nopein sprintteri. Sitä on myös tituleerattu maailman nopeimmaksi pystylähtijäksi, mitä se sitten tarkoittaakin. Mutta mihin loppuu sprintti ja kestävyys alkaa; millainen on stayer?
Doping on koiran suorituskyvyn keinotekoista nostamista tai laskemista. Dopingissa ei ole kyse pelkästään moraalisesta tai eettisestä ongelmasta, vaan myös juridisesta. Suomessa eläindopingista seuraa aina poliisitutkinta ja mahdollisesti käräjäoikeuteen joutuminen. Siksi on syytä selvittää, mistä oikein on kysymys. Tietämättömyys kun ei ole puolustus, ja treenari vastaa aina koirastaan.
Helle ja kilpailuttaminen ovat yhtälö, joka täytyy pitää mielessä. Helle saattaa nimittäin vaikuttaa huomattavasti koiran suorituskykyyn. Eräs kuuman ilmanalan ongelmista on lämpöhalvaus, mutta tässä ei puututa nyt siihen, vaan lähinnä terveen, normaalin ja kilpailukykyisen greyhoundin käsittelyyn helteellä.
Koiran käsittely helteellä voidaan jakaa kolmeen osaan: Käsittely on samantyyppistä, mutta niissä on määrätyt painotuserot.
Koppiharjoittelu on, kaarteen lisäksi, se joka useimmiten jää tekemättä. Lähtökopin suhteen asia on vain siten, että siinä on kaikkein vähiten opeteltavaa. Suurin ongelma on kopissakääntyminen, ja siihen harjoittelulla voidaan vaikuttaa. Huono tai väärä lähtöasento onkin jo astetta vaikeampi, ja hidasta ulostuloa on lähes mahdoton korjata – silloin kun kyseessä on reaktionopeuteen perustuva ongelma. Onneksi koppiharjoittelu on useimmilla koirilla tarpeeton, ja ne starttaavat jo ensimmäisillä kerroilla kuin kokeneet ratakoirat.
Kävelyttämistä ja polkupyörälenkkejä on pitkään pidetty tehokkaimpana tapana treenata kestävyyttä. Ainakin niiden parissa, joilla on huomattavan pitkä historia greyhound racingissä tai ovat siirtyneet greyhoundeihin esimerkiksi whippetien kautta. Kävelyttämisen ja ravauttamisen hyöty – aerobinen treeni – on kuitenkin kyseenalaistettu jo pitkään. Varsinkin niiden treenareiden suunnalta, jotka ovat kokeilleet kumpaakin tapaa: anaerobisempaa vetoihin perustuvaa sekä aerobisempaa kävelyttämistä.
Tassuviehe on erinomainen apuväline koirien lähtönopeustreenauksessa. Siksi onkin hämmästyttävää, ettei sen käyttö ole yleistynyt. Keksintönä se on kohtuullisen tuore, sen esitteli ruotsalainen greyhoundtreenari Una Modig vuoden 2004 paikkeilla. Ratkaisuna se on niin yksinkertainen, että on lähes ihme ettei sitä ole käytetty aikaisemmin. Se on halpa, yksinkertainen rakentaa ja helppo käyttää – eikä vaadi kahta ihmistä.
Kun koira on lopettanut kiivaimman nopeuskasvunsa, niin aloitetaan ratakoulutus. Tosin mitä kauemmin malttaa odottaa, niin sitä pienempi on loukkaantumisriski koulutusvaiheessa. Ratakoulutus on pääsääntöisesti helppo tehdä, ja siksi onkin täysin mystistä, miksi niin monella se jätetään itseasiassa tekemättä. Jos itse ei vielä osaa, niin koiran kasvattajan velvollisuus on hoitaa se.
Kennelyskä on koiralla vakava sairaus, joka johtaa pahimmillaan keuhkokuumeeseen ja sydänlihastulehdukseen.
Pentuaikana – tuonne noin 12 kk asti – rakennetaan se pohja, jolla voittajat kulkevat. Tarkoitus ei ole kehittää puhtaasti lihaksistoa tai maksimaalista nopeutta, kohteena on kokonaisvaltainen kehon ja koordinaation hallinta ja viettivoiman kehittäminen. Unohtamatta arkipäivän taitoja ja tietoja.
Nuoren koiran treenaamisen aloittamisessa ei eroja pentuaikaan periaatteessa paljon ole. Syötetään laadukasta ruokaa, leikitään ja ulkoillaan mahdollisimman paljon vapaana. Kevyempää varsinaista treenausta aletaan kuitenkin tehdä 12 kuukauden jälkeen, edellyttäen että koiran rakenne ja kunto sallivat sen. Kuntopohjan ei pitäisi olla ongelma, jos koira on päässyt liikkumaan. Mikäli on talvi koiran täyttäessä 14 kk, niin treenausta tehostetaan. Vuodenvaihteessa syntyneet pennut tutustuvat varsinaiseen valmennukseen aikaisemmin kuin kevätpennut, mikäli niillä mennään koejuoksuihin jo keväästä. Silloin on kuitenkin kyettävä arvioimaan tarkasti koiran henkinen aikuisuus, ettei tule harmittavia takaiskuja radalla.
Ennen kuin voi yrittää rakentaa jonkinlaista treeniä greyhoundilleen, oli se sitten erittäin suunniteltua tai enemmän selkäydin pohjaista, on hyväksyttävä ja miellettävä se fakta, että kilpakoiraa on treenattava. Suomalainen greyhound racing on maailman ainoa urheilulaji, jossa on vallalla käsitys, että pelkkä kilpaileminen riittää. Se ei riitä.
Rasitus on ainoa tapa, jolla kuntoa ja nopeutta voidaan kasvattaa. Jos koira ei väsy, niin treeni on ollut tehoton. Väsyminen ja rasitus aiheuttaa muutoksia mm. elimistössä, aineenvaihdunnassa ja energiavarannoissa. Lihaksisto kipeytyy, ja nivelet rasittuvat. Siksi tarvitaan palautumista; elimistö palautuu rasituksen aiheuttamista muutoksista ja vammoista. Tämä palautumisprosessi, joka voidaan jakaa neljään vaiheeseen, on itseasiassa se, joka nostaa kuntoa ja lisää nopeutta.
Koiran lämpöhalvaus tai ylikuumeneminen on hengenvaarallinen tila. Se ei johdu juomattomuudesta, vaan liiasta kuumuudesta.
Ampiaisenpisto on estänyt montaa koiraa kilpailemasta, koska omistajat ovat antaneet kortisonia - eli kyytabletin. Kortisonilla on dopingsäännösten perusteella kahden viikon varoaika, joten sitä olisi käytettävä erittäin varoen. Ainakaan sitä ei…
Fading puppy syndrome, joka voitaisiin kääntää hiipuvan pennun oireyhtymäksi, on ulkopuolella Pohjoismaiden yleinen nuorten pentujen kuolinsyy, mutta sitä tavataan Suomestakin. Kyseessä ei ole erillinen tauti, vaan oireisto. Tämä ei vaivaa pelkästään koiria, vaan myös kissojakin. Vaikka pennut syntyvät elinvoimaisina ja terveinä, niin ne kuolevat yleensä 5-10 vuorokauden kuluessa syntymästä, mutta jopa 9 viikkoisia on menehtynyt.
Koira saa valkosipulia yleensä madotukseen, punkkien häätöön ja terveyden tukemiseen. Valkosipuli ei kuitenkaan toimi missään noissa asioissa. Koiralle voi silti antaa valkosipulia, eikä se saa anemiaa.
Vitamiinien pelätään tuhoutuvat kypsennyksessä ja ruuanlaitossa. Pelko on turha. Koira ei saa vitamiinien puutosta, vaikka söisi kypsennettyä ruokaa.
Ksylitoli on myrkky koiralle. Siksi kaikki ksylitolituotteet pidetään koiran ulottuvissa. Määrä tekee silti myrkyn, eivätkä pienet annokset ole vaarallisia.
Koiran kuivuminen on tila, joka on välittömästi hoidettava. Lievän saa hoidettua kotona, mutta vakava vaatii eläinlääkärin. Juomismäärä ei kuitenkaan kerro koiran kuivumisesta mitään.
Exertional rhabdomyolysis on urheilijoiden metabolinen sairaus. Siitä käytetään useampaa nimitystä, kuten ”punaisen virtsaaminen” tai metabolinen asidoosi. Se tunnetaan myös ihmisillä ja hevosilla.
Määrättyjen ulkoisten ja hoidosta johtuvien tekijöiden katsotaan altistavan greyhoundin metaboliselle asidoosille.
Kramppi voidaan määritellä:
pitkittyneeksi, tuskalliseksi yksittäisen lihaksen tai lihasryhmän tahdottomaksi supistumiseksi.
Tästä melkoisen yleisestä liikkuvien koirien ongelmasta on julkaistu hyvin vähän materiaalia. Ihmisillä puhutaan useasti suonenvedosta.
Vastasyntyneen pennun vastustuskyky perustuu emään ja ternimaito on välittäjä. Ternimaitovaihe on vhyvin lyhyt, vain joitain tunteja. Pitkissä synnytyksissä viimeiset oennut eivät välttämättä saa ollenkaan ternimaitoa.
© H. Edwards Clarke
Coursing, The pursuit of Game with Gazehounds
Waterloo Cup oli, paitsi Englannin, maailman arvostetuin coursing-kilpailu. Se oli maailman ensimmäinen, avoin, open stakes. Vaikka Waterloo Cup onkin jo historiaa, niin se tulee pitämään vielä pitkään nimissään ennätystä maailman pitkäikäisimpänä koirakilpailuna.