Vakaa uskomus on, että C-vitamiinilla voidaan lieventää flunssa oireita, ja jopa lyhentää sairastumisaikaa. Tämä uskomus on siirtynyt koiriinkin ja tiedän, että osa käyttää eläimen aloittaessa yskimisen tai niiskutuksen hieman rankempaa C-vitamiinikuuria. Keski- ja isokokoisille annetaan auringonhattu-uutteen lisäksi tonnin eli 1000 mg annoksia C-vitamiinia. Mutta tiedetään myös, että tuo on pelkkää uskomusta. Ihmisillä moisella kuurilla saadaan kahden viikon flunssa lyhenemään 14 päivään. Vai tiedetäänkö oikeasti?
Mannisen blogissa on mielenkiintoinen merkintä aiheesta: Päivitetty Cochrane-katsaus C-vitamiinista ja ylähengitystieonfektiosta
Lyhyesti. Tieto C-vitamiinin hyödyttömyydestä perustuu vuodelta 1975 olevaan tutkimukseen, joka onkin paljastunut ”viritetyksi”. Osa C-vitamiinilla hoidetuista tautijaksoista jätettiin huomioimatta, jolloin tulos saatiin halutuksi. Itse asiassa C-vitamiini lyhensi sairasaikaa, jos sen otto aloitettiin heti oireiden alettua ja määrät olivat kohtuullisen suuria. Sen sijaan jos myöhästyttiin päivällä, niin tehoa ei ollut. Tilastollisesti sairasajan lyheneminen oli merkittävä, mutta näin maallikolle ei oikeastaan – kyse on yhden päivän hyödystä.
Tuota vastaan en ainakaan itse katso vielä, että C-vitamiinista olisi suurtakaan hyötyä. Jutun arvo sen sijaan on siinä, että se muistuttaa etteivät tieteelliset tutkimukset ole jumalan sanaa, eivät tie onneen ja autuuteen, ja että ei tutkijoilla sen korkeampaa moraalia ole kuin meillä tavallisilla pulliaisillakaan – ei akateemisuus tarkoita muuta kuin tietoa määrätystä alasta.
Minua mietityttää myös voiko ylipäätään ihmisten flunssatutkimuksia siirtää koiriin. Kennelyskä on kuitenkin edelleenkin ongelma vain silloin kun se on bakteerin ja viruksen yhdessä aiheuttama – vain toinen, eikä sairaus yleensä tule edes näkyviin siinä mittakaavassa, että omistaja edes huomaisi mitään. Ainakaan se ei uhkaa koirien henkeä.
C-vitamiini on edelleenkin vitamiini vain ihmisille ja marsuille, ei koirille. Vaikka määrätyissä tilanteissa tukihoitoa suositellaankin (sairaudet, rasitus jne.) niin varsinaista tutkittua (edes manipuloituna…) on hankala löytää, joka nimenomaan puoltaisi C-vitamiinin antoa; perustelisi oletetut hyödyt. Tässä, kuten niin muussa monessakin, liikutaan uskon ja tieteen harmaalla rajamaalla.
