Harrastavan koiran varvasvammat – puhuttiin sitten agilitystä, valjakoista, paimentavista, metsästävistä, vinttikoirista… – ovat aina vakava asia. Tassut ovat koiran työkalu, tärkein sellainen ja jopa tärkeämpi kuin sen korvienväli. Siksi varvasvammat ovat asia, johon täytyy suhtautua sen vaatimalla vakavuudella. On aivan sama onko kyse venähdyksestä, varpaan sijoiltaanmenosta tai murtumasta, niin koiran hoito on mietittävä niin käytön kuin hoidon ennusteen kautta. Tässä ei ole olemassa mitään yleispätevää sääntöä, jota voitaisiin soveltaa laajasti kaikkiin, vaan asiat on aina mietittävä juuri sen koiran kautta.
Sporttirakissa julkaistiin eläinlääkäri Laura Hakalan juttu ligamenttivaurioista. Lue se täältä: https://sporttirakki.fi/2018/01/20/varpaiden-ligamentti-eli-sivusidevauriot/
Pengon aihetta ja vaihtoehtoja omien kokemusteni kautta niin harrastajana kuin liikkuvia koiria työkseen tehneenä.
Varvasvammoissa on kaksi painokohtaa, joihin molempiin on kiinnitettävä huomiota samalla vakavuudella ja intohimolla, ja kummankin ohittaminen olankohautuksella tai vähättelyllä on ykköskategorian virhe. Ei siitä ehkä helvettiin joudu, mutta kiirastuli odottaa moisesta välinpitämättömyyden synnistä.
- ennaltaehkäisy
- hoito ja kuntoutus
Jos olet agililyharrastaja, niin sinua saattaa hyvinkin kiinnostaa luento Agilityn riskit,
