Ruokinnalla ja ravitsemuksella pyritään pitämään keho kunnossa ja lihakset jaksamaan. Usein mainitaan, että ruokinta on kunnossa, jos koira jaksaa ja se on pirteä. Pirteydellä luultavammin tarkoitetaan – tai ainakin minä tarkoitan – henkistä intoa ja vireyttä. Kun kroppa on kunnossa, niin on toivoa, että myös nuppi pelaa. Tai toisin päin. Ruokintaa suunnitellessa, tai edes miettiessä, harvoin jos koskaan uhrataan ajatusaikaa siihen miten ruoka vaikuttaa aivoihin. Hyvin ymmärrettävää, koska kaikesta huolimatta henkeä pidetään erossa materiasta. Hidastaa sekin, ettei aiheesta oikeastaan tiedetä yhtään mitään.
Urheilijat käyttävät usein kofeiinia tai sen johdannaisia saadakseen enemmän työmoraalia. Halua ja jaksamista painaa sekä pumpata enemmän. Ei kofeiinin käytössä ole kyse väsymisen siirtämisestä tai paremmasta maitohappokestävyydestä, vaan korvien välistä – kierrokset ylös harmaassa massassa, niin se punainen massa viitsii tehdä pidempään töitä. Eläkeläisille, niin koirille kuin ihmisille, suositellaan korkeaproteiinista ravintoa, ettei lihamassa katoaisi. Jos samalla kaupalla saisi myös aivot tekemään töitä pidempään, niin mikä sen parempaa.
Medical News Today uutisoi Oregonin yliopiston tutkimuksesta, jonka mukaan ruokavaliolla ja sitä myötä ravintoaineiden tasolla saataisiin pidettyä yllä henkisiä kykyjä ja jopa estetty Alzheimerin tautiin liittyvä aivojen kutistuminen (MNT 4.1.2012[ref]Oregon State University. (2012, January 4). ”Link Between Diet, Nutrient Levels And Cognitive Ability, Brain Shrinkage.” Medical News Today. Retrieved from
http://www.medicalnewstoday.com/releases/239836.php. [/ref]). Jos vanhuksella oli korkeammat tasot B-, C-, E- ja D-vitamiinia sekä omega-3 rasvahappoja veressään, niin hän oli todennäköisemmin henkisesti edelleenkin vireä kuin jos olisi elänyt ns. roskaruualla. Tutkijoiden mukaan tämä antaisi selvän viitteen siitä, että terveellinen ruokavalio pitäisi ihmisen myös henkisesti kunnossa pidempään.
Ehkä. Tai sitten parempi ravitsemuksellinen tila vain yksinkertaisesti kertoo määrätystä korkeammasta kiinnostuksesta ja valistuneisuudesta omaa terveyttä ja hyvinvointia kohtaan. Ja että asioista kiinnostunut ihminen pitää aivokapasiteettinsa pidempään työssä. Kokemuspohjaisestihan on jo pidempään ”tiedetty”, että tylsyyteen ja henkiseen koomaan vajoaminen vie nopeasti hautaan.
Voi ravinnolla silti olla suoraa vaikutusta aivojen terveyteen aivan samoin kuin kehon muuhunkin terveyteen. Ei unohdeta tryptofaania tai tyrosiinia ”aivobuustereina”.
Tutkimusta kannattaa kuitenkin pitää jonkinlaisena ohjenuorana itselleen ja koiralleen. Terveellinen ruokavalio kantaa pidemmälle kuin seuraavaan viikkoon.
