Aminohapot ovat orgaanisia yhdisteitä, joista kaikki proteiinit ovat muodostuneet. Keho valmistaa solunsa aminohapoista, hiilihydraateista, rasvahapoista, vedestä ja useista vitamiineista ja kivennäisainesta. Soluja kuolee jatkuvasti ja uusia syntyy koko ajan tilalle. Lisäksi maksa muodostaa aminohapoista lähes sataa erilaista verenkierron proteiinia. Aminohappoja käytetään elimistössä myös monien hormonien ja välittäjäaineiden tuottamiseen.
Esimerkiksi oksitosiini, joka käynnistää kohdun ja maitorauhastiehyiden supistumisen, koostuu yhdeksästä aminohaposta. Vasopressiini, joka puolestaan osallistuu verenpaineen säätelyyn, rakentuu myös yhdeksästä aminohaposta. Oksitosiinin ja vasopressiinin aminohappoketjuissa on eroa yhden aminohapon verran, mikä kuitenkin vaikuttaa ratkaisevasti niiden toimintaan ihmiselimistössä. Sokeriaineenvaihdunnan säätelyssä keskeinen hormoni, insuliini, on 51 aminohaposta muodostunut hormoni. Punasolujen hemoglobiinille aminohapoilla on suuri merkitys.
Koiralle välttämättömät aminohapot
Koira tarvitsee ravinnostaan sellaisia aminohappoja, joita se ei pysty itse muodostamaan elimistössään. Koiralle välttämättömiä aminohappoja on 10, ja ne ovat arginiini, fenyylialaniini, histidiini, isoleusiini, leusiini, lysiini, metioniini, treoniini, tryptofaani ja valiini.
Välttämättömiä aminohappoja ei voida varastoida, eikä niitä voida purkaa lihaksistosta tai muualta elimistöstä, kun niistä on puutetta. Jos ravinnosta ei saada välttämättömiä aminohappoja, niin muitakaan, ei-välttämättömiä aminohappoja, ei voida valmistaa.
- Löydät laajempaa ja teknisempää asiaa aminohapoista Koiran ravitsemus -wikistä
Kananmunan aminohappoprofiili
koko muna 55 g | keltuainen 18.7 g | valkuainen 36.3 g | ||
---|---|---|---|---|
alaniini | 0.40 | 0.16 | 0.26 | tarvitsee glutamiinihappoa |
arginiini | 0.45 | 0.21 | 0.24 | välttämätön |
asparagiinihappo | 0.73 | 0.29 | 0.44 | |
kysteiini | 0.15 | 0.05 | 0.10 | tarvitsee metioniinia |
glutamiinihappo | 0.92 | 0.37 | 0.56 | tarvitsee alaniinia |
glysiini | 0.24 | 0.09 | 0.15 | tarvitsee treoniinia |
histidiini | 0.17 | 0.08 | 0.11 | välttämätön |
isoleusiini | 0.37 | 0.16 | 0.24 | välttämätön |
leusiini | 0.60 | 0.26 | 0.39 | välttämätön |
lysiini | 0.50 | 0.23 | 0.29 | välttämätön |
metioniini | 0.21 | 0.07 | 0.14 | välttämätön |
fenyylialaniini | 0.37 | 0.13 | 0.25 | välttämätön |
proliini | 0.28 | 0.12 | 0.16 | tarvitsee glutamiinihappoa |
seriini | 0.53 | 0.25 | 0.29 | tarvitsee glutamiinihappoa |
treoniini | 0.31 | 0.13 | 0.16 | välttämätön |
tryptofaani | 0.09 | 0.03 | 0.05 | välttämätön |
tyrosiini | 0.27 | 0.13 | 0.17 | tarvitsee fenyylialaniinin |
valiini | 0.47 | 0.18 | 0.29 | välttämätön |
Lisäravinteet
Aminohappoja myydään myös lisäravinteiksi. Niiden hyöty, tai teho, on paikoin kyseenalainen ja perustuukin enemmänkin uskoon ja luottamukseen kuin vankkaan tieteelliseen näyttöön. Aminohapot ovat välttämättömiä, ja koira kuolee ilman niitä – kysymys kuuluukin, että riittääkö ravinnon oma aminohapposisältö, vai tarvitaanko todella ravinnelisää. Usein rasittavassa ja stressaavassa työssä olevilla on kyseenalaista ravinnon sisältämän aminohappokoostumuksen riittävyys. Oikeammin, se varmasti riittää elämiseen, mutta ei välttämättä ole optimaalinen lihaskasvuun, palautumiseen ja parhaaseen mahdolliseen suoritukseen.
Arginiini
Arginiini on yksi luonnon 20 yleisimmästä aminohaposta. Arginiini toisinaan luokitellaan välttämättömäksi, toisinaan ei-välttämättömäksi, toisinaan ehdollisesti välttämättömäksi aminohapoksi. Toisinaan se luokitellaan lapsille välttämättömäksi aminohapoksi. Koirille se kuitenkin on välttämätön aminohappo.
Arginiini vaikuttaa typpioksidin tuotantoon. Typpioksidi puolestaan on tärkeä verisuonia säätelevä tekijä, ja sillä on vaikutusta mm. verenpaineeseen. Lisäksi arginiinilla on vaikutuksia kolesteroliin, lihasvoimaan ja sokeriaineenvaihduntaan. Arginiini lisää luonnollisen kasvuhormonin eli somatotropiinin tuotantoa. Lisäksi arginiini saattaa tehostaa kuona-aineiden poistamista elimistöstä. Arginiinia tarvitaan ureasyklissä eli virtsahappokierrossa.
Korkea arginiinin määrä voi vaikuttaa alentavasti lysiinin arvoihin.
Arginiini ja ornitiini ovat toisiaan täydentäviä aminohappoja ja ihmisillä niiden on osoitettu lisäävän luonnollisen kasvuhormonin erittymistä, joka avustaa esim, anaboliaineenvaihduntaa.
Arginiinia on runsaasti mm. lihassa, kalassa, kanassa, maitotuotteissa ja pähkinöissä. Arginiinia saa nykyään myös lisäravinteena luontaistuotekaupoista. Arginiinia tuotetaan myös elimistössä, mutta sen syntetisointi on hidasta.
Arginiinin puute on harvinaista, jos syö monipuolisesti. Arginiinin tarve kasvaa rasitustilanteissa.
Ureasyklin häiriöt
Ureasyklissä eli virtsahappokierrossa on tarkoitus poistaa elimistöstä virtsaan aineenvaihdunnassa syntyvää ammoniakkia, joka on myrkyllistä erityisesti aivoille. Ureasyklin häiriöissä, esimerkiksi arginiinisukkiinihappovirtsaisuudessa, on puuttuvia tai huonosti toimivia entsyymejä, jolloin ureasykli ei toimi tehokkaasti. Usein arginiinipitoisuudet veressä ovat matalia. Arginiinilla on keskeinen rooli ureasyklin toiminnassa, ja sen avulla voidaan tehostaa ureasyklin toimintaa ja lievittää oireita. Arginiinin puute voi aiheuttaa häiriön ureasykliin.
Arginiini lisäravinteena
Arginiinistä on tehty lukuisia kliinisiä tutkimuksia, joihin sen tehoa perustellaan. Silti yksikään valmistaja ei suostu esittämään siitä varsinaisia lääketieteellisiä väittämiä.
Ihmisillä arginiinia käytetään lisäravinteena mm. verenpainetaudin, korkean kolesterolin ja sydänsairauksien hoidossa. Sitä käytetään suorituskyvyn parantamiseksi, väsymyksen hoidossa ja aineenvaihdunnan vilkastuttamiseksi, koska arginiini vapauttaa kasvuhormonia. Arginiini saattaa tehostaa immuunipuolustusta. Arginiinia käytetään seksuaalisen halukkuuden lisäämiseksi ja se voi parantaa erektiota. Huonosti astuvien urosten halukkuutta sillä ei kuitenkaan ole onnistuttu parantamaan.
Ihmisillä arginiinin suurin etu lisäravinteena on sen kasvuhormonia laukaiseva vaikutus. Massaa, varsinkin lihasmassaa, pitäisi siis saada hieman helpommin.
Lisäksi sen pitäisi vaikuttaa
- elinten uudistumiseen (sydän, munuainen, keuhkot)
- immuniteetin vahvistumiseen
- luuston tiheyden lisääntymiseen ja osteoporoosin pysähtymiseen
- lihasmassan lisääntymiseen
- mielialan parantumiseen ja hyvänolon tunteiden lisääntymiseen
- sukupuolitoiminnan parantumiseen
- energian lisääntymiseen
Ihmisillä arginiinia tarvitaan kolme grammaa merkittävän vaikutuksen saamiseksi, ainakin lisäravinnevalmistajien mukaan.
Greyhoundilla argiinin hyödyllisyydestä ei ole varsinaista näyttöä, mutta jotkut treenarit käyttävät sitä. Aglity-koirilla, kuten ylipäätään sprinttisuosituksissa, arginiinia käytetään hyvinkin paljon. Myös monet valjakkokoirat saavat arginiinia.
Arginiini on yleisesti käytetty aminohappo ihmispuolella, mutta varsinaisesti koirille suunnattua arginiinivalmistetta ei tiettävästi ole. Ihmispuolen lisäravinteita ei voida suoraan markkinoida koirille, koska silloin ne muuttuvat rehulisiksi ja vaatisivat erillisen hyväksymisen Eviralta. Niitä voi kuitenkin koirilla käyttää. Yksi tällainen ihmisille suunnattu arginiinilisä, joka ei ole rehulisä, on esimerkiksi Scitec Liquid Arginine, joka on nopeasti imeytyvä nestemäinen aminohappolisä. Jos sitä käyttää koiralle, niin annostus saattaisi olla pienille noin 10 ml, keskikoisille 15-20 ml ja isoille 25 ml noin 30 minuuttia ennen rasitusta. Parhaimman tuloksen saamiseksi annetaan aamulla herätessä sama annos. Siitosuroksille ennen astumista määrä voidaan tuplata.
Fenyylialaniini
Fenyylialaniini (L-Fenyylialaniini) on yksi yhdeksästä koiralle välttämättömästä aminohaposta, joita se ei kykene itse valmistamaan.
Käyttö:
- masennukseen
- krooniseen kipuun (esim. niveltulehdukset, selkäkipu jne.)
- henkiseen väsymykseen
- ruokahalun vähentämiseen
Ihmisillä annostus on 500-2000 mg.
Karnitiini
Karnitiini eli L-Karnitiini on vitamiinityyppinen aminohappo. Itseasiassa se on lähempänä B-ryhmän vitamiineja kuin aminohappoja. Sillä on erittäin tärkeä rooli rasva- ja energia-aineenvaihdunnalle. Sitä siis tarvitaan rasvan muuttamiseksi energiaksi, joka on koiran tärkein tapa tuottaa energiaa.
Eräs L-karnitiinin tehtävistä on kuljettaa pitkäketjuisia rasvahappoja mitokondrioiden sisäkalvon läpi niiden sisäosaan, jossa ne oksidoituvat, eli palavat. L-karnitiini kuljettaa myös mitokondrioista pois rasva-aineenvaihdunnan aineenvaihduntajätteet.
Lihassolut ja sydänlihas tarvitsevat tätä mekaniikkaa saadakseen energiaa. Lihaksistossa L-karnitiini edistää rasvahappojen hyötykäyttöä energian lähteenä, jolloin maitohapon määrää kyetään pitämään alempana. Tällä on merkitystä varsinkin pitkäkestoisessa rasituksessa. L-karnitiinin oletetaan tätä kautta myös nopeuttavan ja helpottavan palautumista.
L-karnitiinilla on havaittu olevan myös määrättyjä immunologisia vaikutuksia, jotka saattavat jossain määrin suojata lihaksia rasituksessa.
Osalla koirista L-karnitiinia on käytetty tukihoitona erilaisissa sydänsairauksissa.
Karnitiini lisäravinteena
Voimailupuolella sekä jääkiekkoilijoilla karnitiinin on havaittu nostavan jossain määrin maitohappokynnystä. Tarvittava annostus on ollut 4-5 gramman luokkaa päivässä, jolloin voitaisiin olettaa greyhoundille sopivaksi vuorokausiannostukseksi noin 2-3 grammaa. Kyseenalaista kuitenkin on, että onko siitä hyötyä puhtaalle sprintterille. arvaukseksi myös jää, että voisiko karnitiinilla lisätä kestävyyttä maitohapporajan noustessa esimerkiksi pidemmillä keskimatkoilla sekä stayer-matkoilla. Varmaa kuitenkin on, että jos koiralla ei ole luonnollista, synnynnäistä, taipumusta kestää maitohappoa, niin karnitiinillakaan ei sitä asiaa muuteta.
Vaikuttaisi myös siltä, että karnitiini täytyisi antaa beeta-alaniini-muodossa, että siitä saataisiin paras mahdollinen hyöty.
L-karnitiinia saa vain eläinravinnosta, sillä sitä on lihassa. Koira tekee sitä myös itse, pääasiassa maksassa.
Koirille suunnattuna lisäravinteena karnitiinia ei suuremmin markkinoilla ole. Tämä johtuu Eviran tulkinnasta, että kun ihmisille hyväksytty lisäravinne myydään koirille (tai muille eläimille), niin se muuttuu rehulisäksi, joka olisi hyväksyttävä erikseen eläimille käytettäväksi. Tämä maksaa aikaa ja rahaa. Siksi jos karnitiinia haluaa, niin on mentävä ihmispuolelle ostoksille. Erilaisia karnitiinituotteita löytyy useita ja eri merkeillä, ja yksi sellainen on Scitecin valmistama ALC. Kyseessä ei ole rehulisä, vaan ihmispuolen lisäravinne. Mutta jos sitä haluaa koirallee antaa, niin työ- ja koulutuspäivinä koiran koosta riippuen 1-3 kapselia aamulla sekä 1-3 kapselia illemmalla viimeistään tuntia ennen suoritusta lienee sopiva annostus. Yhdessä kapselissa ALC:tä on 250 mg asetyyli-l-karnitiinia.
Scitecillä on myös ”laajakirjoisempi” karnitiinivalmiste Carni Matrix. Tämäkin on ihmisille valmistettu ja markkinoitu lisäravinne, eikä sitä ole tehty eläimille rehulisäksi. Jos Carni Matrixia kaikesta huolimatta urheilevalle koiralleen, vinttikoirista agilityyn ja valjakkokoiriin, antaa, niin annostus voisi olla pienille koirille puolikas teelusikallinen, keskikokoisille teelusikallinen ja isoille puolikas ruokalusikallinen. 5 gramman annos, eli noin puolikas ruokalusikallinen, antaa karnitiiniyhdisteitä 2500 mg.
Kysteiini
Kysteiini (L-Kysteiini), yksi koiralle välttämättömästä vain ravinnosta saatavasta aminohaposta, auttaa maksaa sekä on antioksidantti.
Kysteiini on yksi aminohapoista, joilla uskotaan olevaan paljon hyödyllisiä vaikutuksia annettuna ravintolisänä, mutta jolle valmistajat eivät esitä lääketieteellisiä väittämiä.
Kysteiini on yhtenä osana toiminnassa, joka suojaa maksaa neutralisoimalla lukemattomia maksaa vahingoittavia yhdisteitä. Se edistää maksan ja solujen detoksikaatiota (myrkkyjen ja kuona-aineiden poisto) neutralisoimalla tiettyjä toksiineja, vapaita radikaaleja ja aineenvaihdunnan sivutuotteita ja hormonijäämiä.
Ihmisille annostus on 500-1500 mg päivässä. Sitä suositellaan otettavaksi yhdessä C-vitamiinin kanssa.
Leusiini
Leusiini on yksi koiran kymmenestä välttämättömästä aminohaposta ja kuuluu haaraketjuisten aminohappojen ryhmään. Se on yleisin ravinnon proteiineista saatava aminohappo, sitä on noin 7-10 % sekaruuassa.
Leusiini osallistuu rasituksessa energian tuottamiseen, joten sen määrä veressä tipahtaa suorituksen aikana. Leusiini kiihdyttää lihaksen proteiinisynteesiä olemalla siinä perusaineksena kuten muutkin aminohapot, suorana energianlähteenä ja metabolinen merkki translaation aloittamiselle. Leusiini myös lisää kasvuhormonin vapautumista verenkiertoon. Leusiinin hapetus lisääntyy liikunnan aikana 3-5-kertaiseksi, eli eniten kaikista aminohapoista. Kestävyysharjoittelu lisää lähinnä leusiinin hapettumista lihaksessa. Tämä johtuu siitä, että harjoittelu lisää haaraketjuisten aminohappojen aineenvaihduntaa säätelevän entsyymin aktiivisuutta.
Greyhoundeille leusiinilisästä ei ole välttämättä suoraa kilpailullista hyötyä, sillä sen tutkimuksen pääpaino on nimenomaan ihmispuolen kestävyysurheilussa. Tosin haaraketjuisena aminohappona (BCAA) sillä on erittäinkin tärkeä rooli lihasten rakentumisessa, varsinkin isoissa lihaksissa. Englantilaisen E. Newsholmen teoriassa esitetään väsymyksen pitkäkestoisessa suorituksessa olevan keskushermostoperäistä. Tämä johtuisi siitä, että haaraketjuisten aminohappojen, joista leusiini on tärkein, vähentyessä veressä, samalla niiden kanssa samaa reittiä aivoihin kulkeutuvan tryptofaanin suhteellinen osuus taas lisääntyy, joten sen kilpailukyky aivoihin pääsyssä paranee ja siellä se osallistuu väsymystä aiheuttavan välittäjäaine serotoniinin muodostumiseen. Haaraketjuisten aminohappojen antaminen energiajuomissa niiden suhde tryptofaaniin tasoittuisi ja sen pääsy aivoihin vaikeutuisi vähentäen väsymisen tunnetta.
Päinvastaista tulosta haaraketjuisten aminohappojen ja väsymisen suhteesta edustaa taas hollantilaisen A. Wagenmakersin havainto, että esimerkiksi leusiini luovuttaa aminoryhmänsä sitruunahappokierron tärkeälle välituotteelle alfa-ketoglutaraatille. Normaalisti sitä riittää vastaanottajaksi, sillä sekä hiilihydraatit että rasvat käyttävät sitruunahappokiertoa aineenvaihdunnassaan. Pitkässä liikuntasuorituksessa glykogeenin vähentyessä ja loppuessa sitruunahappokierto hidastuu, samalla kun leusiiniaineenvaihdunta vain kiihtyy ja näin sitruunahappokierron ”tyhjentyminen” olisi syy uupumiseen.
Eräissä suomalaisissa tutkimuksissa (Antti Meron tutkimusryhmä) leusiinin lisääminen (50 mg/kg) ennen harjoittelua lisäsi kyllä leusiinin määrää veressä, mutta mitään hyötyä ei ollut fyysisten ominaisuuksien kehityksessä.
Rotilla on tutkittu leusiinin vaikutusta lihasten palautumiseen iäkkäillä. Mitään maailmaa mullistavaa ei ole löytynyt, mutta havaittiin, että runsasleusiinista ravintoa saaneilla rotilla lihassolujen rikkoutuminen oli vähäisempää. Tästä olisi koirien palautumiselle suoraa hyötyä.
Lysiini
Lysiini (L-Lysiini) hillitsee virusinfektioita, kiihottaa mahanesteiden eritystä, ohjaa lihassupistuksia ja spastisia häiriöitä.
Lysiinin on todettu vahvistavan valtimoita ja nopeuttavan niiden paranemista. Se vahvistaa tehokkaasti sydäntä ja verisuonia.
Lysiini kelatoi myös raskasmetalleja, kuten lyijyä.
Korkea arginiinin saanti voi vaikuttaa alentavasti lysiini arvoihin. C-vitamiini, B6 – ja B5-vitamiinit lisäävät lysiinin hyväksikäyttöä.
Ihmisille annostus on 500-4000 mg päivässä, greyhoundille sopivaa annostusta ei tiedetä. L-lysiinin, kuten muidenkaan lisäravinteina annettavien aminohappojen, hyödyllisyydestä ei ole kuitenkaan pätevää näyttöä.
Tauriini
Tauriini (2-aminoetaanisulfonihappo) on biologisesti tärkeä kemiallinen yhdiste. Se eristettiin ensimmäisen kerran vuonna 1827 sonnin sapesta, joten yhdiste nimettiin sen mukaisesti: härkä tai sonni on latinaksi ”taurus”. Puhdas tauriini on valkoista, oikeastaan lähes väritöntä, kiteistä ainetta, joka maistuu lievästi happamalta.
Tauriini on aminohappo, mutta ei karboksyylihappo. Tauriini ei osallistu elimistössä alfa-aminokarboksyylihappojen tapaan proteiinien synteesiin. Sen sijaan sitä esiintyy elimistössä vapaana aminohappona mm. aivoissa, joissa se on toiseksi yleisin vapaa aminohappo. Tauriinia on lisäksi silmän verkkokalvossa, sydän- ja luustolihaskudoksessa sekä sapessa. Tauriinia erittyy myös äidinmaitoon.
Aikuisessa ihmisessä tauriinia on noin 1 g ruumiinpainokiloa kohti, greyhoundin pitoisuudesta ei ole tietoa.
Tauriinia muodostuu rikkiä sisältävistä alfa-aminohapoista, metioniinista ja kysteiinistä, joten sitä ei tarvitse välttämättä saada ravinnosta. Tauriinia syntyy sekä maksassa että aivoissa. Tauriinin muodostuminen on melko hidasta ja voimakas lihasrasitus hidastaa sitä entisestään, joten ravinnosta saatavalla tauriinilla on kuitenkin merkitystä. Tauriinia lisätäänkin ilmeisesti juuri tästä syystä energiajuomiin. Tauriinia sisältäviä energiajuomia ei kuitenkaan voi käyttää greyhoundille niiden yleisesti sisältämän kofeiinin takia.
Toisin kuin aikuiselle, imeväisikäiselle tauriini on välttämätön ravintoaine, jota on saatava joko äidinmaidosta tai äidinmaidonvastikkeesta. Energiajuomien ohella synteettistä tauriinia käytetäänkin äidinmaidonvastikkeiden valmistukseen
Eräille imettäväisille tauriini on elintärkeä kautta koko elämän. Esimerkiksi kissan on saatava riittävästi tauriinia päivittäisestä ravinnostaan. Tauriinia kissan luonnolliseen ruokavalioon tulee sen pyytämistä pikkujyrsijöistä ja linnuista, jotka se syö luineen ja sisäelimineen.
Apinallakin tauriininpuutoksen on havaittu aiheuttavan samantyyppisiä silmän verkkokalvon muutoksia kuin kissalla. Myös ihmislasten verkkokalvon kehitykseen tauriinin voidaan olettaa vaikuttavan, vaikka aivan suoraa näyttöä asiata ei olekaan.
Kypsentäminen tuhoaa suurimman osa tauriinista.
Tryptofaani
Tryptofaani on yksi välttämättömistä aminohapoista. Sitä käytetään erittäin usein vähentämään stressioireilua, koska tryptofaani osallistuu rauhoittavien hormonien melatoniinin ja seratoniinin synteesiin. L-tryptofaania käytetään auttamaan hyvän olon, paremman rentoutumisen ja syvemmän yöunen saamiseen. Lisäksi se voi myös tehostaa palautumista.
L-tryotofaania kannattaa käyttää aina, kun kohtaa stressiä tai on stressiperäisiä oireita. Koirilla harkitsemisen arvoisia käyttökohteita ovat vaikkapa eroahdistus tai arkisemmin koulutettavat koirat, kuten agilityssä, palveluskoirissa tai tokossa, jolloin pyritään parantamaan niiden keskittymiskykyä ja lieventämään treeni- ja kilpailustressiä kuitenkaan tekemättä koirasta laiskaa ja halutonta. Tryptofaania käytetään usein myös tukihoitona Cushingin taudissa yhdessä esim. glutamaatin kanssa, vaikka tälle ei tutkittua perustetta olekaan.
Useat koirien aroahdistukseen, paukkuarkuuteen tai vaikka kynsienleikkuukammoon suunnatut tuotteet perustuvat nimenomaan tryptofaaniin. Nämä valmisteet ovat usein hinnakkaita, joten saattaa olla järkevämpää tutustua ihmispuolen lisäravinteisiinkin.
Vaikka ”ihmistuotteet” sisältävätkin aivan samaa tryptofaania, ja usein reippaampia määriä kuin koirien vastaavat, niin niitä ei saa markkinoida koirille. Vaikka tuote onkin hyväksytty ihmisten lisäravinteeksi ja täysin turvallinen käyttää, niin koirille myytäessä se pitäisi hyväksyttää Evirassa rehulisäksi. Prosessi on hankala ja maksaa, joten sitä ei tehdä. Yksi tutustumisen arvoinen tryptofaanilisä on Scitec Tryptofan, jossa yhdessä kapselissa on 500 mg tryptofaania. Se on siis ihmisten lisäravinne, ei eläinten rehulisä tai rehun täydennys, mutta jos sitä koiralleen antaa, niin annostus saattaisi olla koiran koosta ja tarpeesta riippuen 1-3 kapselia mieluiten tyhjään vatsaan. Jos tryptofaania käytetään eroahdistuksen tukihoitona, niin pyri antamaan tryptofaani viimeistään tunti ennen yksin jäämistä. Koulutettavilla koirilla anna tryptofaani 1-2 tuntia ennen suoritusta. Muutoin illalla ennen nukkumaan menoa.