B-solut kuuluvat immuunijärjestelmän soluihin eli lymfosyytteihin. Ne huolehtivat osaltaan elimistön spesifisen puolustusjärjestelmän humoraalisesta eli vasta-ainevälitteisestä immuniteetista. B-soluista käytetään myös nimityksiä B-imusolu ja B-lymfosyytti, ja niiden osuus on noin 20 prosenttia veren kaikista imusoluista.
B-imusolut muodostuvat luuytimessä olevista kantasoluista ja jäävät myös kypsymään luuytimeen toisin kuin T-imusolut. Kypsymisen jälkeen B-solut kulkevat veren mukana sekundaarisiin imukudoselimiin, joihin ne pysähtyvät ja alkavat jakautua. Muodostuminen ja kypsyminen jatkuvat koko elämän ajan.
Kun B-imusolut aktivoituvat, suurin osa niistä erilaistuu vasta-aineita tuottaviksi plasmasoluiksi ja osasta kehittyy B-muistisoluja.
Jokaisen B-imusolun solukalvossa on tuhansia samanlaisia antigeenireseptorimolekyylejä, jotka sitoutuvat kukin omaan antigeenityyppiinsä. Sitoutumisen jälkeen B-solu erilaistuu plasmasoluksi, joka alkaa tuottaa solun pinnan antigeenireseptorien kaltaisia vasta-aineita. Vasta-aineet kiertävät imunesteen ja veren mukana ja sitovat kohtaamiaan antigeenejä aiheuttaen niiden tuhoutumisen.
