Jokainen, varsinkin laiskimmat, ovat jossain vaiheessa kokeneet lihasten rasituskipua. Särky alkaa usein jo seuraavana päivänä ja jatkuu parhaimmillaan joitakin päiviä. Koirilla vastaava näkyy jäykkänä liikkumisena, jossa useimmiten takapää ei toimi kunnolla. Tai sitten onnutaan koko etupäätä. Hiemankaan äkkinäisempi treenari on tilaamassa hieronta-aikaa, ja kun hän sen viikon kuluttua on saanut, on iloisesti maksamassa laskua hyvästä työstä. Työ on ollut varmasti hyvää, mutta täysin tarpeetonta. Vian korjasi aika, ei hieroja, joka oli tekemässä treenarille kuuluvaa perustyötä. Kyseessä on ollut DOMS eli Delayed Onset Muscle Soreness: viivästynyt lihaskipu.

DOMS ei johdu maitohapon kertymisestä lihakseen, kuten yleisesti luullaan. Lihaskipu aiheutuu siitä, kun lihas joutuu tekemään työtä, johon se ei ole tottunut, ja se on aiheuttanut lihasvaurioita. Vaikka sanana lihasvaurio kuulostaa pahaenteiseltä, niin ne ovat niitä repeämiä ja lihassäikeiden katkeamisia, joista greyhoundpiireissä puhutaan usein (hieman väärinkin) mikrovaurioina.

Niitä tulee aina rasituksessa ja aste määrää kuinka kivuliaita ne ovat. Nämä rasituksesta syntyvät vammat ovat se perussyy, miksi greyhound racingissä tolkutetaan palautumisajoista ja liian usean startin vaaroista. Vaikka kyseessä onkin normaali tapahtuma, niin ilman paranemisaikaa (palautumisaikaa) ja kroonistuessaan ne ovat se syy, joka aiheuttaa suurimman osan lihasrevähdyksistä.

Greyhoundeilla DOMS syntyy kovasta treenistä. Usein on juoksutettu matkassa ja ajassa liikaa, tai on päätetty hankkia voimaa ylämäessä, suolla tai hangessa. Usein pidempien polkupyörälenkkien jälkeen näkyvä puutuminen onkin DOMS. Sama tietysti pätee kaikilla fyysisillä koirilla, ei se greyhoundeihin tai muihin vinttikoiriin rajoitu.

Kun agilityssä vaihdetaankin johonkin ihan uuteen treeniin ja tehdään ahneesti toistoja (koska toistoilla koira oppii), niin saadaan äkkiä DOMS-lihakipua aikaiseksi. Sama pätee metsästyskoirillakin, kun puolen vuoden häkkilevin jälkeen lähdetään tuntitolkulla juoksemaan riistan perässä.

DOMS:n aiheuttamaa lihaskipua on kahta tyyppiä: akuuttia ja viivästynyttä

Akuutti lihaskipu

Akuutti muoto on tuttu jokaiselle greyhoundtreenarille. Koira on juossut rasittavan kilpailun, sen nestetasapaino on lisäksi saattanut olla hieman pielessä, eikä kuntokaan ollut sitä mitä luultiin. Anerobisen energiantuotannon aikana lihaksistoon muodostuu laktaattia (maitohappoa), joka happamoittaa lihassolujen ympäristön. Lihassolujen ”hengittäminen”, nesteen, ravinnon jne. liikuttaminen tapahtuu sähkömoottorilla, jota kutsutaan natrium-kaliumpumpuksi. Solukalvon eri puolilla löytyy erimerkkiset varaukset, ja tämä tasapainotila järkkyy välittömästi rasituksen aiheuttaman happanemisen vuoksi. Tämä epätasapaino tuntuu kipuna lihaksessa ja sen uskotaan olevan elimistön oma varoitus- ja rajoitinmekanismi, jolla estetään pahempien vaurioiden syntyminen.

Oikeammin käsitys on, että koska melkoinen osa happamuuden neutralisointiin käytettävästä kaliumista saadaan hajoittamalla lihassoluja (taas kerran, ne mikrovauriot), niin kivun tunne liittyy kaliumin kertymiseen. Syytä ei oikein tiedetä, mutta yksi ajatus on ollut, että kaliumia käytetään eräänlaisena palautusjärjestelmänä aktivoimaan kipureseptoreita, jolla yritetään rajoittaa uuden rasituksen syntymistä liian nopeasti.

Viivästynyt lihaskipu eli DOMS

DOMS syntyy noin 24 – 72 tunnin aikana uudesta tai liian kovasta rasituksesta ja vähenee sekä loppuu noin 3 – 7 päivän kuluessa. DOMS syntyy useimmiten silloin, kun lihassyyt joutuvat venymään ja supistumaan ääriasennosta toiseen erittäin nopeasti. Kuulostanee tutulta jokaiselle greyhoundtreenarille, tai itseäänkin intervallityyppisesti kiusanneelle? Viivästyneessä lihaskivussa on kohdistunutta lihasarkuutta ja särkyä, kyvyttömyyttä rasittaa voimakkaasti lihasta sekä lihaskoordinaation heikentymistä. Näkyy koiralla jäykkänä liikkumisena, hitaana kääntymisenä, haluttomuutena juosta ja vaikeana ylösnousuna.

2009/2010-talvi oli paras lumitalvi miesmuistiin. Ainakin hiihtäjien mielestä. Etelä-Suomen greyhoundväki oli onnesta soikeana, koska vihdoin ja viimein muutkin kuin lappilaiset pääsivät tekemään hankitreenejä. Muutamaa extreme-harrastajaa lukuun ottamatta onnen huokaisut vaikenivat ajan myötä aika tehokkaasti. Ne, jotka aidosti liikuttivat koiriaan hankiolosuhteissa – ei siis vain pentumainoksissa tai facebookin statuspäivityksissä – pääsivät tutustumaan DOMS:iin.

Koiria vietiin hierontaan, koska sillä oli ollut poikkeuksellisesti ns. etureidet kipeät – tai vastaava paikka edessä. Tuo oli pelkkää rasitusoireilua, eikä sellainen parane hieronnalla – venyttely ja kävely voisikin auttaa. Poikkeuksellinen kipuilu johtui siitä, että koko elämänsä koira oli pääosin käyttänyt voimaa työntöön. Nyt tuli rasitusta myös raajojen siirtämisessä eteen. Vastaava tapahtuu uidessa, mikäli koira ui niin sanotusti voimalla tai lisäksi apupainoilla.

Kivun synty ja toiminta

Kipua itsessään sekä nimenomaan rasituskipua on tutkittu paljon, eikä sitä ymmärretä vieläkään. Se tiedetään, että syitä saattaa olla useita ja kaikki käytännönläheiset ja yksinkertaiset kirjoitukset perustuvat yleistyksiin erittäin vaikeasta aiheesta.

Lihassyiden kuormittuminen

Tutkitusti tiedetään, että yksi syypää kipuiluun löytyy siitä, että tottumatonta lihasta rasitetaan liikaa. Lihassyiden mikrovaurioita syntyy kokonaisiin lihassyihin sekä niiden pienempiin yksiköihin, sarkoomeihin, aiheutettaessa liian suurta painetta ja venymistä.

Biokemialliset syyt

Lihasentsyymien määrä kasvaa noin 2 – 10 kertaiseksi kovan anaerobisen startin (jokainen täysivauhtinen kiihdytys) tai treenivedon  jälkeen veressä. Tämäkin johtuu myös liiasta venymisestä ja rasituksesta.  Rasituksen aiheuttama lisääntynyt reaktiivisten happomolekyylien (ROS) tuotos yhdessä kalsiumsäätelyn (Ca²⁺), muutosten kanssa aiheuttaa vammoja lihassyiden rakenteisiin.

Tulehdus ja turvotus

Kun lihas vaurioituu, vaikka vain lihassyytasolla, niin siihen syntyy tulehdus, joka aiheuttaa myös turvotusta. Turvotus on taasen nesteen kertymistä lihaksen sisälle ja ympärille. Tulehduksen myötä lisääntyvät myös hormonien määrät – esim. histamiini, serotoniini ja prostalkiini – jotka lisäävät myös kivun tunnetta ärsyttäessää lihaksen kipuhermoja.

Hoito

Kun koira ontuu, aristaa tai on hakatun oloinen treeniä tai kilpailua seuraavana päivänä, niin periaatteessa paljoa ei ole tehtävissä. Luonto hoitaa loput, ja elimistö parantaa itsensä. Ollaan rasitettu liikaa, ja siitä olisi syytä treenarin oppia jotain. Koiran oloa voidaan kuitenkin helpottaa.

Lepo on ehdoton, mutta se ei tarkoita totaalimakuuttamista. Käydään kevyillä kävelylenkeillä, joilla lisätään lihaksen aineenvaihduntaa ja kuona-aineiden poistumista. Myös kylmähoito auttaa. Varsinainen hieronta on kiellettyä, eikä yksikään ammattitaitoinen DOMS:sta kärsivää lihasryhmää alakaan hieromaan. Sen sijaan kevyt pintahieronta sekä venyttely on suositeltavaa. Jos ollaan kilpailukauden ulkopuolella tai on tauko kilpailukalenterissa, niin tulehduskipulääkkeitä voidaan käyttää –  toki voisi käyttää muutenkin, rajoitus tulee vain dopingkontrollista.

Ruokinta, palautusjuomat tai venyttely eivät estä DOMS:in syntymistä, mutta helpottavat oloa sekä saattavat hieman lyhentää kipuaikaa nopeuttaessaan palautumista. Paras esto on kuitenkin hyvä kunto, monipuolinen liikunta sekä tarpeettoman ylisrasituksen välttäminen. Jos koira lähtee tunnin ajoon rusakon kanssa, niin sille ei voi mitään. Mutta ehdoin tahdoin rantavedessä juoksuttamista tai rajuja ylämäkivetoja voi suunnitella ja harkita.

Ihmisillä käytetään RICE-menetelmää. Sen toteuttaminen koiralle saattaa olla hivenen haasteellista.

Rest -lepo: lepää, lepää ja anna kipeytyneiden alueiden palautua.
Ice -jää/kylmä: Jäähdytä kipeytyneitä alueita kylmäpakkauksella tai kylmillä kääreillä.
Compression -painesiteet: korkeapaineiset siteet lieventävät särkyä ja turvotusta.
Elevation -kohoasento hoito: Pidä kipeytyneitä raajoja kohoasennossa, niin ylhäällä kuin mahdollista.

Vanha sääntö on kuitenkin monasti parempi kuin vakallinen uusia: sillä se palautuu millä on tullutkin.