E-vitamiini on eniten käytetty antioksidantti eli eräällä tavalla elimistön oma säilöntäaine. Se ei ole sellainen vitamiini, jonka antamisen hyödyt pitäisi näkyä koirassa, vaan sillä yritetään saada enemmän elinvuosia.

Jos koiran tassut tai turkki paranevat pelkällä E-vitamiinilla, niin silloin koira on ollut pahassa puutteessa pitkään. Useimmiten silloin on moni muukin asia rikki ruokinnassa. Pelkkä E-vitamiinin matala annos tai jopa puuttuminen ruuasta ei näy koiran ulkomuodossa tai jaksamisessa.

Jos koira syö rasvaisempaa ruokaa, niin E-vitamiinia tarvitaan enemmän. Se johtuu siitä, että rasvan käyttö synnyttää elimistössä mm. haitallisia happiradikaaleja. Niiden poistamiseen tarvitaan antioksidantteja.

Kuvaavana esimerkkinä käytetään usein autoa ja ruostetta. Silloin happiradikaalit ovat se mikä ruostuttaa ja antioksidantit, kuten E-vitamiini, ovat ruostesuojaus tai alustamassa. Ruoste itsessään kuvaa sitä pahinta vaihtoehtoa, jota ei haluta miettiä: syöpää. Siksi sanotaan, että E-vitamiinia annetaan, että toivottaisiin koiran elävän hieman pidempään.

Samaten jos koira on aktiivinen, joko iloinen sählääjä tai kovatasoinen urheilija, niin E-vitamiinia tarvitaan enemmän. Syy on periaatteessa samankaltainen kuin ruuan rasvan kanssa. Kun tehdään energiaa, varsinkin läskistä, niin syntyy taas kaikennäköistä kuonaa, jota vastaan E-vitamiini suojaa.

E-vitamiinilla on muitakin tehtäviä elimistössä, mutta antioksidanttitoiminta on tärkeimmästä päästä.

Öljyt

Ihmiset haluaisivat mielellään käyttää kasviöljyjä, kuten vaikka auringonkukkaöljyä tai pellavaöljyä E-vitamiinin sijaan. Toki niissä on E-vitamiinia, vaihtelevia määriä, mutta se E-vitamiinipitoisuus hukkaantuu isolta osin itse öljyn käyttöön, ei koiran tarpeeseen.

Öljyjä on käytännössä mahdotonta antaa niin isoja määriä, että niistä olisi koiralle mitään suurempaa iloa. Niiden käyttö perustuukin kuvitelmiin, että ruuasta on saatava kaikki ja öljykasvit, jotka eivät ole millään tavalla koiraeläinten luonnollista ruokaa, yhtä äkkiä olisi luonnollista vain siksi, että se on tehtaassa puristettu, käsitelty ja pullotettu.

Sairaudet

E-vitamiinia käytetään useissa sairauksissa tukihoitona. Useimmiten turhaan, mutta koska yleinen käsitys on, että sairaudet nostavat ylipäätään antioksidanttien tarvetta, niin ei siitä haittaakaan ole. Lisäksi E-vitamiini osallistuu parin mutkan kautta epäsuorasti tulehdusvälittäjäaineiden valmistukseen.

Iho- ja turkkioireet ovat usein sellaisia, joihin mielellään käytetään E-vitamiinia. Joskus se on perusteltua, joskus ei.

Tukihoidoissa käytettävät annokset riippuvat sanojasta, eikä niihin olen mitään sääntöjä tai ohjenuoria. Mutta yleensä annos on kuitenkin reippaasti suurempi kuin mitä normaali tarve olisi.

Tarve

E-vitamiinin tarve on vähimmillään 1 mg/kgEP, mutta melkoisen yleisesti alimpana tarpeena pidetään tupla enemmän: 2 mg/kgEP. Yleensä riittää, että huolehtii ainakin 2 mg/kgEP saannista. Mutta jos haluaa olla tarkempi, niin annostus voisi olla:

1. laiskat ja sellaiset, joiden ruuassa on vähemmän kuin 15 % rasvaa: 2 mg/kg
2. tavalliset kotikoirat, jotka touhuavat kuitenkin enemmän tai jos ruuassa on 15 – 20 % rasvaa: 4 mg/kg
3. durecelit, kilpakoirat, sairaat, imettävät/tiineet tai jos ruuan rasva on yli 20 %: 6 – 8 mg/kg

Tässä on kuitenkin koukku. Nuo määrät pätevät, jos kyseessä on ns. luonnollinen E-vitamiini. Luonnollinen E-vitamiini on kallista ja suurin osa markkinoilla olevistra onkin synteettistä, josta puhun mieluummin valmistettuna – synteettinen antaa väärän kuvan.

Luonnollisen ja valmistetun ero on siinä, että

• luonnollisessa E-vitamiinissa koko ilmoitettu E-vitamiinimäärä toimii kehossa E-vitamiinina
• valmistetussa E-vitamiinissa puolet ilmoitetusta E-vitamiinimäärästä toimii kehossa E-vitamiinina ja sen toinen puoli toimii ruuassa säilöntäaineena; myrkyllistä tai haitallista se ei kuitankaan ole

Luonnollisen erottaa helposti valmistetusta siinä, että luonnollisessa lukee aina pakkauksessa enemmän tai vähemmän isolla luonnollinen. Mutta eron löytää myös tuoteselosteesta:

• luonnollinen ilmoitetaan muodossa D-alfa-tokoferoli tai rrr-alfa-tokoferoli
• valmistettu ilmoitetaan DL-alfa-tokoferoli tai all-rac-alfa-tokoferoli

Tuo tarkoittaa sitä, että annostus täytyy valmistetun E-vitamiinin kanssa aina tuplata siitä mitä tarvelasku kertoisi. Mutta tehdään asia helpommaksi. Edellä olevat tarpeet olivat luonnolliselle E-vitamiinille, joten kun käytät valmistettua, niin tarve on:

1. laiskat ja sellaiset, joiden ruuassa on vähemmän kuin 15 % rasvaa: 4 mg/kg
2. tavalliset kotikoirat, jotka touhuavat kuitenkin enemmän tai jos ruuassa on 15 – 20 % rasvaa: 8 mg/kg
3. durecelit, kilpakoirat, sairaat, imettävät/tiineet tai jos ruuan rasva on yli 20 %: 12 – 16 mg/kg

KY ja IU

KY ja IU tarkoittavat kansainvälistä yksikköä. Sitä käytetään siksi, että monet asiat, joita kútsutaan yhteisesti vaikka E-vitamiiniksi, ovat kuitenkin vitamiiniaktiivisuudeltaan erilaisia. KY/IU tarkoittaa aktiivisen määrää ja jotta se saataisiin muutettua milligrammoiksi, niin tarvitaan muunnoslasku. E-vitamiinissa muunnos KY:stä milligrammoihin on helppo. 1 KY/IU on sama kuin 1 mg (aidosti asia on hieman monimutkaisempi, mutta tuo on riittävä muistisääntö).

Annoksen laskeminen

Tarvittavan annoksen laskeminen on helppoa, jos osaa kertolaskun ja koska kaikki käyttävät kuitenkin laskinta, niin edes päässä ei tarvitse laskea.

Meillä on valmistettua E-vitamiinia, joten mennään korkeammalla annostuksella.

• Koirana on russeli, joka ei osaa muuta kuin juosta ja on raakaruualla. Päätetään, että se saisi saada 12 mg/kg. Koira painaa 7 kg, joten E-vitamiinia tarvitaan 12mg x 7kg = 84 mg
• Laiska 70 kg jätti, joka syö light-ruokaa, saattaisi tarvita 4 mg/kg. Joten E-vitamiinia annettaisiin 4mg x 70kg = 280 mg.

Nyt on katsottava tuoteselosteesta paljonko käytettävässä E-vitamiinituotteessa on E-vitamiinia.

Etiketti kertoo, että dl-alfa-tokoferolia (eli valmistettua E-vitamiinia) on 30 mg/ml – joka on aika tyypillinen määrä hevosten E-vitamiinilitkuissa. Silloin annettaisiin tarve jaettuna 30:llä eli esimerkin koirilla:

• russelille 84mg / 30mg = 2,8 ml = 3 ml
• jätille 280mg / 30mg = 9,3 ml = 10 ml

Millilitramittaa ei tarvita ostaa, kun miettii asian niin, että yksi millilitra painaa yhden gramman. Silloin aito arjessa käytettävä annostus olisi

• russelille 1 tl (koska teelusikka on noin 4 grammaa)
• jätille 1 rkl (koska ruokalusikallinen on noin 12 grammaa)

Jos kuitenkin on ostanut luonnollista E-vitamiinia, niin annostus on sitten puolet.

Muistetaan myös, että E-vitamiinia pitäisi antaa joka päivä, koska se ei varastoidu.

Helpoin annostus

On olemassa vieäkin helpompi kaava, kun käytetään hevosten E-vitamiinilitkua (usein muuten kannattaa ostaa mieluummin BE-litkua).

• pienet koirat 1/3 pullon korkillinen
• keskokoiset koirat 1/2 pullon korkillinen
• isot 1 pullon korkillinen
• aktiivisille enemmän

Yhden tai kaksi kertaa saa käyttää korkkia mittana. Sen jälkeen täytyy osata tarvittava ranneliike – ei E-vitamiinin annostaminen niin tarkkaa ole.

Miksi hevosten E-vitamiinia?

Hevosten E-vitamiinia käytetään hinnan takia. Litran pullo maksaa noin 20 euroa. Silloin edellä olevien laskujen mukaan riittoisuus olisi

• russelille noin 11 kuukautta
• jätille noin 3 kuukautta

Koiraa närästää E-vitamiini

Aidosti koiraa närästää jatkeena käytetty öljylisä. Silloin voi yrittää etsiä toisenlaisen tilalle.

Usein annos kuitenkin ensin puolitetaan ja katsotaan närästääkö se. Jos ei, niin kaikki on hyvin. Jos närästystä tulee edelleenkin, niin puolitetaan vielä kerran.

Ideana on etsiä alin annos, jonka koira voi syödä. Jos koira ei kertakaikkiaan E-vitamiinilisää kestä, niin sitten sitä ei anneta ja lopetetaan asian ajattelu.