Vitamiinit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka on saatava ruuasta ja joita ei sinällään käytetä mihinkään. Siksi vaikka rasvat eivät ole vitamiineja, tai proteiinit. Vitamiineja on aikoinaan tunnistettu väärin ja ne ovat sittemmin menettäneet ”vitamiinistatuksensa”. Siksi esimerkiksi B-vitamiinien numeroinneissa on aukkoja. Osaa yhdisteistä on myös tarkoituksellisesti kutsuttu väärin vitamiineiksi.
Vanhoihin väitteisiin vitamiineista törmää edelleenkin. Varsinkin luontaistuotepuoli syyllistyy siihen aika ajoin. Yritetään tehdä jostain aineesta houkuttelevampi kutsumalla sitä vitamiiniksi. Siksi on hyvä tietää ne edes käsitetasolla, vaikka varsinaisesta koiran ruokinnasta ja koiran tarvitsemista vitamiineista ei ole olekaan kyse.
Tarkkaan ottaenhan koiria ajatellen myös C-vitamiini ja biotiini kuuluisivat tähän ryhmään. Ne eivät ole koiralle vitamiineja, koska niitä ei ehdottomasti tarvita ruuasta.
B4-vitamiini – adeniini (joskus myös koliini tai karnitiini)
Adeniini on B-vitamiinien tyyppinen yhdiste, joka osallistuu solujen aineenvaihdunnan vaatimien koentsyymien rakentamiseen. Adeniinia tarvitaan ATP:n tuottamiseen ja se on osana DNA:ta ja RNA:ta.
Aika ajoin myös koliinia ja karnitiinia on kutsuttu B4-vitamiiniksi.
B8-vitamiini – inositoli
Inositoli on vesiliukoinen yhdiste, jota elimistö syntetisoi glukoosista. Se on. vitamiinin kaltaiseksi yhdisteeksi, mutta ei kaikilta osin täytä vitamiinin määritelmää. Inositolia on eniten pähkinöissä, pavuissa ja viljassa, joista sen hyväksikäytettävyys on kuitenkin heikkoa. Sitä on paljon myös äidinmaidossa, jonkin verran myös lehmänmaidossa. Elimistössä inositolia on paljon hermokudoksessa ja munuaisissa. Inositolilla on suuri merkitys solukalvon osana, lisäksi sitä tarvitaan eikosanoidien (elimistön tuottamia hormoneita), monityydyttymättömien rasvahappojen synteesissä sekä solujen välisessä viestinnässä. Inositoli ei ole välttämätön ravintoaine, joten sille ei ole asetettu saantisuositusta
B10-vitamiini – para-aminobentsoehappo
Wikipedia:
4-Aminobentsoehappo on tärkeä aineenvaihduntatuote monille mikro-organismeille, kuten hiivoille ja bakteereille. Nämä syntetisoivat 4-aminobentsoehaposta ja 2-amino-4-hydroksi-6-hydroksimetyyli-7,8-dihydropteriinipyrofosfaatista erästä foolihapon esiastetta dihydropteroiinihappoa. Tätä reaktiota katalysoi dihydropteroaattisyntaasi. Monet sulfonamidit muistuttavat rakenteeltaan 4-aminobentsoehappoa ja siten toimivat dihydropteroaattisyntaasin inhibiittoreina ja estävät bakteerien tarvitseman foolihapon synteesin. Ihmiset eivät syntetisoi foolihappoa ja ihmisten elimistössä 4-aminobentsoehappo muuttuu N-asetyyliaminobentsoehapoksi. Toisinaan yhdisteestä käytetään myös nimiä H1– tai B10-vitamiini.
B11-ja B20-vitamiini – karnitiini
Karnitiini on aminohappo, jota valmistetaan lysiinistä ja metioniinista. Sitä saa ravintoteitse myös lihasta. Karnitiini osallistuu rasvan kuljetukseen solujen mitokondrioille ja energian tuottoon.
Käytetään myös paikoin tarkoittamaan erästä folaatin vitameeriä.
B13-vitamiini – oroottihappo
Oroottihappo on erään biosynteesin välituotteena syntyvä karboksyylihappo. Sillä ei ole vitamiinien toimintaa.
B14-vitamiini
Löydettiin aikoinaan ihmisen virtsasta ja myöhemmin eristettiin myös verestä. Lisää solujen erikoistumista luuytimessä, mutta ei ole vitamiini.
B15-vitamiini – pangaamihappo, pangamaatti
Yhdiste, jolla ei ole minkäänlaista ravitsemuksellista merkitystä. Keksijänsä mukaan sen parantaisi useita eri sairauksia ja hän nimesi sen itse B15-vitamiiniksi, mutta minkäänlaista vaikutusta ei ole havaittu. Yhdysvaltain lääke- ja ruokaturvallisuutta valvova FDA on luokitellut pangaamihapon ei turvalliseksi ja se saattaa aiheuttaa kouristuksia. Silti sitä lisätään aika ajoin lisäravinteisiin milloin milläkin terveysväitteillä.
B16-vitamiini – dimetyyliglysiini (DMG)
Dimetyyliglysiini on aminohappojohdannainen, jota syntyy mm. sitruunahappokierrossa ja koliinin aineenvaihdunnassa. Sitä löytyy mm. maksasta, mutta koska sitä ei ole tarvetta saada ruuasta eikä sen ravinnosta johtuva puute aiheuta sairauksia, niin se ei ole vitamiini.
B17-vitamiini – amygdaliini ja laetriili
Amygdaliini on glykosidi eli eräänlainen sokerijohdannainen, jota kasvit käyttävät varastomuotona, ja sitä löytyy mm. karvasmantelista, aprikoosin, kirsikan, luumun ja persikan siemenistä. Kun amygdaliini joutuu veden kanssa tekemisiin, niin se hajoaa ja yksi hajoamistuotteista on myrkyllinen vetysyanidi eli sinihappo. Laetriili on amygdaliinin johdannainen. Se millä perusteella amygdaliinia on koskaan pidetty millään mittarilla vitamiinina, on minulle täydellinen mysteeri.