Tehdä konoset on idiomi, joka tarkoittaa oksentamista. Se sai merkityksensä kun suomalainen kävelijälegenda Valentin Konosella oli ongelmia nesteen imeytymisen kanssa Helsingin EM-kisoissa 1994 ja hän oksensi kilpailun aikana kaiken niellyn ulos. Greyhoundilla vastaava tila on mahdollinen, mutta kohtuullisen harvinainen, ja esiintyy käytännössä aina suorituksen jälkeen – ei koskaan suorituksen aikana. Itseasiassa esiintyvyyttä greyhoundeilla ei edes tiedetä, koska suurin osa ei tunnista tilaa tai koira ehtii toipumaan siitä itsestään ennen omistajan huolestumista.
Kun greyhound on juossut, niin jonkin ajan kuluttua se oksentaa kaiken saadun nesteen. Ruokinta aiheuttaa saman. Koira alkaa kuivumaan nopeasti ja on tuskaisen oloinen. Useimmiten nesteyttäminen niskaan tuo jo ensiavun, mutta suoneen nesteyttäminen tuo koiran tolkkuihinsa ja täysiin ruumiin ja sielun voimiin todella nopeasti. Kyseessä ei ole varsinainen ylirasitusoireisto, kuten vaikkapa metabolisessa asidoosissa tai lievemmässä, ja samantyyppisessä, ns. wash-out oireissa.
Ongelmaa voitaisiin kuvailla enemmänkin ruuansulatuksen ja imeytymisen pysähtymisellä. Elimistö ei ota vastaan nestettä tai ravintoa. Vaikka tuo seuraakin rasitusta, niin silti syy on enemmänkin shit happends eli tänään koiran elimistö vain toimi näin, tai sitten valmistautuminen on mennyt pieleen. Treenarille ongelman tuo se, että ei tiedä mitä muuttaisi, sillä ennen ja jälkeen sama valmistautuminen voi hyvinkin toimia. Ilmeisesti syypää on monien pikkutekijöiden summa, kuten useasti muutoinkin ylirasituksissa. Ollaan annettu hivenen liikaa tai liian vähän nestettä, ollaan syötetty liikaa tai liian lähellä suoritusta, ruuan koostumus on muuttunut, ravinnossa on ollut liikaa tai liian vähän (koiralle) hiilihydraatteja tai sitten palautusjuomassa on ollut siihen päivään liian paljon nopeita hiilihydraatteja. Asioita kannattaa kuitenkin pohtia ja muuttaa, jos tulee sellainen tunne, että jokin asia on ajanut koiran kerta toisensa jälkeen ns. jyrkänteen reunalle – sillä kertaa jokin muutoin vähäpätöinen pikkutekijä ajoi eläimen reunalta alas.
Elektrolyytteihin ja juottamiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Nuo ovat aina yhtä tärkeitä, ja usein syy löytyy niistä. Kaliumin merkitystä ei voi koskaan liioitella.
Hiilihydraatteihin kannattaa kiinnittää huomiota. Useat kuvittelevat, että jos he siirtävät koiran vaikkapa kokonaan lihapohjaiselle ruokinnalle, niin he eivät anna ollenkaan hiilihydraatteja. Itseasiassa suurin osa antaa – palautusjuomassa, johon on käytetty kaupallista elektrolyyttivalmistetta. Elektrolyyttien ja veden imeytymistä saadaan tehostettua, kun joukossa on sopiva määrä sokeria. Mutta jos koira syötetään erittäin matalalla hiilihydraatilla, niin ns. nopeiden sokerien antaminen tottumatta veden mukana aiheuttaa oksennuksen. Tuttu tilanne monelle amatöörimaratoonarille, jotka juovat normaalisti vettä, mutta kisatessaan nauttivatkin yhtä äkkiä suuremman määrän sokeroitua urheilujuomaa.
Kuivamuonaa syöttäville ei periaatteessa vastaavaa reaktiota tule, mutta heillä ongelma saattaa myös johtua hiilihydraateista. Jokainen hiilihydraattigramma vaatii nestettä lähemmäs kaksi grammaa, joten liian vähäinen juottaminen saattaa kostautua.
Yksi syy saattaa olla niinkin yksinkertainen kuin juottaminen liian äkkiä startin jälkeen liian kylmällä vedellä liian paljon kerralla.
Vaikka oireilu vaikuttaakin vakavalta, niin nopeasti aloitettu hoito palauttaa myös koiran nopeasti. Yleensä muutosta kilpailutahtiin ei tarvita. Jos ollaan tilanteessa, että nesteytystä ei päästä lääkärille tekemään, niin sen voi periaatteessa tehdä myös itse. On aivan sama, millä tavalla neste niskanahan alle pääsee, kunhan se menee sinne. Hätäapuna kannattaa siis lääkelaukussa kuljettaa mukana ainakin 25 ml ruiskua, neulaa ja pussia Ringeriä. Jos tuntee vastentahtoisuutta moiseen puoskarointiin, niin Ringerin juottaminen on vaihtoehto – se imeytyy helposti ja nopeasti (edit: Ringer on nykyään reseptillä, mutta sitä saa eläinlääkäriltä helposti).
