Racing greyhoundille väri on se vähiten merkitsevä asia. Mutta koska greyhound on muutakin kuin pelkkä ratatykki, niin värien periytyminen kiinnostaa. Ainakin kasvattajaa, jolla on varauksissa useita sinistä toivovaa; onko edes mahdollista saada sinistä omasta yhdistelmästä?

Gavin Fitzpatrick on kirjoittanut maallikkona ohjeistuksen siitä, mitkä värit ovat mahdollisia mistäkin yhdistelmistä. Tätä käytetään ensimmäisenä Australiassa kantakirjan tukena, nykyään se on jo käytössä kaikissa isoissa maissa. Jos pentujen värit eivät sovi tähän kaavaan, niin yhdistelmä otetaan tarkempaan tutkintaan.

Vuosia sitten noudatettiin yhtä perussääntöä, mutta se on nyttemmin laajentunut allaolevaan. Tämä sääntö oli:

 Jotta voisi syntyä musta pentu, täytyy toisella vanhemmista olla musta tai sininen värityksessään

Perusvärit dominointijärjestyksessä

1. musta
2. dun (suklaa tai maksa)
3. sininen
4. brindle
5. fawn

• Musta voi olla dominantti tai resessiivinen. Dominantti musta ei periytä muita kuin mustaa.

• Dun on erittäin harvinainen väri ilmestyen kerran noin 1500-2000 pentueessa. Väri voi vaihdella erittäin kevyestä sinifawnista rikkaan punafawniin ja syvään suklaanväriseen, jossa dominoivimpana tekijänä on vaaleanpunaisesta ruskeaan oleva kirsu. Monet dun-väriset greyhoundit rekisteröitiin aikaisemmin tummiksi fawnwiksi, punafawneiksi tai punaisiksi. Näin ei olisi pitänyt tehdä, koska dun on eri väri kuin fawn/punainen. Kun fawn yhdistetään toiseen fawniin tai brindleen, niin mustia tai sinisiä ei voi syntyä. Mutta kun dun yhdistetään fawniin tai brindleen, niin on lähes varmaa, että mustia pentuja syntyy. Tutkimusten mukaan kaikki tämän päivän dun-värisillä on kertaus Rocket Jetiin.

• Sininen on mustan diluutti, ja voi vaihdella pestyn sinisestä syvän siniseen (harmaaseen) ja lähes mustaan. Useilla sinisillä kirsun väri on ennemmin sinertävä kuin musta.

• Brindle esiintyy useissa eri sävyissä lähes fawnista melkein mustaan.

• Fawn vaihtelee vaaleasta punaiseen ja mustaan sekä dunnin sävyisiin.

• Brindle ilman raitoja esiintyy aina välillä, tai mustat raidat ovat niin heikkoja, että niitä on vaikea erottaa. Vaikka nämä koirat vaikuttavat fawneilta tai sinisiltä, niin englantilaisen koirageneetikko Ray Robinsonin mukaan ne käyttäytyvät kuten brindlet. Jos brindlellä on vain yksikin raita, niin se on merkittävä brindleksi, ei päävärinsä mukaiseksi. Arviolta noin yhdessä pentueessa viidestä sadasta, joissa EI voi tulla SEKÄ fawneja ja brindlejä, kasvattaja ilmoittaa siinä olevan brindlejä ja yksi fawn tai valkofawn. Tarkemman tutkimuksen jälkeen yleensä selviää, että tämä yksi pentu onkin brindle tai valkobrindle. Erittäin harvoin fawn hyväksytään ja koira sijottuu siihen erittäin pieneen vähemmistöön, jossa koira on geneettisesti brindle, käyttäytyy jalostuksessa kuin brindle, mutta ei omaa raidotusta näyttäen fawnilta.

• Valkoiset ja valkolaikkuiset koirat merkitään useasti omaksi ryhmäkseen, mutta ne ovat geneettisesti toisen osavärinsä mukaisia. Valkoinen ei ole väri, vaan värinpuute.

Täysin valkoinen greyhound on harvinaisuus. Useimmiten löytyy jotain väriäkin. Huolimatta siitä, kiuinka vähäinen tämä väri on, niin kantakirjojen (ja tutkimusten) takia se pitäisi merkitä silloin esimerkiksi valkomustaksi. Hugo Houdini on periyttänyt kaksi täysvalkoista, mutta toisesta löydettiin noin vuoden ikäisenä musta viiru. Toisesta taasen korvalehden ulkosyrjästä löydettiin kapea brindleen viittaa väritys.

Perusväriyhdistelmät

1. Musta mustaan – Voi tuottaa kaikkia värejä, mutta EI fawnia JA brindleä samassa pentueessa.
2. Dun ja dun – Ei ole koskaan tiettävästi tehty, mutta pitäisi tuottaa ainoastaan dun-värisiä.
3. Sininen siniseen – Voi tuottaa sinistä, brindleä ja fawnia, mutta ei mustaa eikä dunnia, eikä brindleä JA fawnia samassa pentueessa. Uskotaan myös, että tällaisesta yhdistelmästä kaikki fawnit ovat sinifawneja ja brindlet sinibrindlejä.
4. Brindle brindleen – Voi tuottaa ainoastaan brindlejä ja fawneja.
5. Fawn fawniin – Voi tuottaa ainoastaan fawneja.
6. Valkolaikkuinen valkolaikkuiseen – Voi tuottaa valkoisia tai valkolaikkuisia. Ei kokovärisiä.
7. Sinimuunnokset sinimuunnoksiin – (sininen, sinibrindle, sinifawn) Voi tuottaa sinimuunnosta tai perusväriään. Sininen sinifawniin ei voi tuottaa brindleä JA fawnia samaan pentueeseen. Ei mustaa eikä dunnia.
8. Musta dun-väriseen – Voi tuottaa kaikkia värejä, mutta ei brindleä JA fawnia samassa pentueessa. Mikäli pentueeseen syntyy brindle, se osoittaa ettei toinen tai molemmat vanhemmista kykene tuottamaan fawn-värisiä.
9. Musta siniseen – Voi tuottaa kaikkia värejä, mutta ei brindleä JA fawnia samassa pentueessa. Mikäli pentueeseen syntyy brindle, se osoittaa ettei toinen tai molemmat vanhemmista kykene tuottamaan fawn-värisiä.
10. Musta brindleen – Voi tuottaa kaikkia värejä.
11. Musta fawniin – Voi tuottaa kaikkia värejä, mutta ei brindleä JA fawnia samaan pentueeseen. Jos syntyy brindle, niin musta vanhempi ei kykene tuottamaan fawnia.
12. Dun siniseen – Voi tuottaa kaikkia värejä, mutta ei brindleä JA fawnia samassa pentueessa. Mikäli pentueeseen syntyy brindle, se osoittaa ettei toinen tai molemmat vanhemmista kykene tuottamaan fawn-värisiä.
13. Dun brindleen – Voi tuottaa kaikkia värejä.
14. Dun fawniin – Voi tuottaa kaikkia värejä, mutta ei brindleä JA fawnia samaan pentueeseen. Jos syntyy brindle, se osoittaa ettei dun-värinen kykene jättämään fawnia.
15. Sininen brindleen – Voi jättää mustaa, dun, sinibrindle tai fawn.
16. Sininen fawniin – Voi tuottaa mustaa, dun, sininen, brindle tai sinifawn, mutta ei brindleä JA fawnia samassa pentueessa. Jos syntyy brindle, niin se osoittaa ettei sininen vanhemmista kykene jättämään fawnia.
17. Brindle fawniin – Ainoastaan brindle tai fawn.

Ylläoleva on perusperiaate siitä, minkä värisiä on mahdollista tulla. On kuitenkin syytä muistaa, että noin 62 prosenttia siitoskoirista ei kykene periyttämään jotain tai joitain värejä, ja 30-35 prosenttia mustista ei kykene periyttämään valkolaikullisia. Uroksilla tämä on havaittavissa 100 jälkeläisen jälkeen, mutta nartulla, joka tekee pentueen vuodessa, tämän kaavan löytäminen voi olla vaikeaa. Jos jompikumpi vanhemmista on geneettisesti kykenemätön periyttämään jotain väriä tai värejä dun, sininen, brindle, fawn tai valkolaikullinen, niin sellaista väriä ei voi tulla yhdistelmästä. Toisin sanoen, jotta noita värejä voisi tulla, niin kummaltakin vanhemmalta on tultava geeni.

Yhdistelmissä 3, 8, 9, 11, 12, 14 ja 16 täytyy molempien, niin isän kuin emänkin, olla geneettisesti kykeneviä periyttämään fawnia, jolloin EI voi syntyä brindlejä.

Jotta sekä brindle JA fawn voisi syntyä, täytyy toisen tai molempien vanhemmista olla brindle.

Esimerkkejä