E-vitamiini on yleisnimike rasvaliukoisille tokoferoli– ja tokotrienoliyhdisteille, joilla on samanlainen vaikutus kuin vitamiinin yleisimmällä ja aktiivisimmalla muodolla alfatokoferolilla.
Huomaa: Artikkeli on erittäin vanha ja työjonossa muokkausta varten. Se ei täytä nykyisiä vaatimuksia. Artikkelissa ei ole kuitenkaan varsinaisia asiavirheitä. Tämä ilmoitus poistuu, kun artikkeli on päivitetty.
Useasti E-vitamiinilisät ovat tokoferylasetaatin muodossa. Elimistössä se pilkotaan haimaentsyymin avulla tokoferoliksi ennen kuin se kyetään imeyttämään suolistosta. Luonnollista E-vitamiinia sisältävissä tuotteissa se on tokoferolina, joka imeytyy ilman entsymaatista pilkkoutumista.
E-vitamiinin käyttö greyhoundeilla, ja muillakin urheilukoirilla, perustuu sen toimintaan antioksidanttina, suorituskyvyn kliinisesti mitattavaan paranemiseen ja lihasten kestävyysominaisuuksien paranemiseen (Grandjean et al. 1998), olkoonkin että viimeksimainitulla on vähiten merkitystä nimenomaan greyhoundeille.
E-vitamiinia pidetään siksi yhtenä aktiivisten koirien peruslisäravinteista B-vitamiinien ja raudan lisäksi.
E-vitamiini elimistössä
E-vitamiinin vaikutus perustuu niiden kykyyn hapettua herkästi eli ne toimivat antioksidantteina. Tokoferoleja onkin löydetty kaikista solukalvoista, joissa ne suojaavat solujen monityydyttymättömiä rasvahappoja. Erityisen paljon E-vitamiinia löytyy hapelle altistuvista soluista ja kudoksista, kuten punasoluista ja keuhkoista.
Raskas kilpailustressi muodostaa elimistössä peroksideja ja vapaita radikaaleja, jotka voivat vahingoittaa mitokondrioiden kalvoja, solulimakalvostoja ja sarkoplasmakalvostoja (Grandjean 1993). Solukalvot sisältävät monityydyttymättömiä rasvahappoja, joiden hapettuminen ja vahingoittuminen voidaan estää ennen kaikkea riittävän E-vitamiinin ja seleenin saannin avulla. E-vitamiini ja seleeni suojaavat kalvostoja erityisesti lihassoluissa. Tämä on yksi merkittävä osatekijä palautumisessa.
Antioksidanttivaikutuksella on myös perusteltu E-vitamiinia ”hedelmällisyysvitamiinina” – tässäkin vahvin teho on väitetysti nimenomaan luonnollisesta lähteestä valmistetulla E-vitamiinilla. Aidosti kyse on siitä, että E-vitamiinin täydellinen puutos aiheuttaa steriiliyttä. Muissa roduissa urosten astumishalukkuutta on kuulemma onnistuttu parantamaan huomattavastikin E-vitamiinikuurilla, mutta greyhoundilla ei ole havaittu vastaavaa hyötyä. Tämä johtuu ehkä siitä, että greyhound saa koko ajan E-vitamiinilisää. Tai sitten kasvattajat näkevät mitä haluavat
E-vitamiinin puutos
E-vitamiinin puutosoireita havaitaan koirissa erittäin harvoin ja sillon kyseessä on yleensä joku sairaus, esimerkiksi rasvan imeytymishäiriö. Puutosoireita ovat olleet mm. anemia, verenvuototaipumus sekä keuhkomuutokset. Puute aiheuttaa myös mm. steriliteettiä, keskenmenoja, ennenaikaisia synnytyksiä, maksan ja munuaisten sairauksia, eturauhasvaivoja, lihasrappeumaa, silmävaivoja sekä keskenmenoja.
Greyhound tarvitsee kuitenkin E-vitamiinia yli normaalin tarpeen. Tämä johtuu treenaamisen ja kilpailuttamisen fyysisestä rasittavuudesta. Lisäksi stressi kuluttaa E-vitamiinivarastoja.
E-vitamiinin yliannostus
E-vitamiinia pidetään turvallisimpana vitamiinina. Vaikka se on rasvaliukoinen, niin myrkytysoireita ei erittäin suurillakaan annoksilla ole havaittu.
Ihmisillä on kuitenkin raportoitu yli 600 mg/vrk annoksen aiheuttaneen väsymystä, pahoivointia ja lihasheikkoutta. Hyvin suurina annoksina E-vitamiini voi heikentää muiden rasvaliukoisten vitamiinien imeytymistä, sekä hidastavan veren hyytymistä, johon osallistuu K-vitamiini. Lisäksi E-vitamiinin liikasaanti hidastaa luuston mineralisaatiota ja A-vitamiinin ottoa maksasta. Greyhoundien kilpailukaudenkaan annostukset eivät yllä lähellekään näitä määriä.
Tutkimusten mukaan erittäin suuret annokset, 1000 KY/vrk, hidastivat greyhoundia. Sama vaikutus on myös havaittu suurissa annoksissa C-vitamiinia.
E-vitamiinin tarve ja saanti
Greyhound tarvitsee noin 50 KY vuorokaudessa E-vitamiinia ylläpitoannoksena. Treenissä ja kilpailukaudella suositus on 100 KY/vrk, mutta jopa 200 KY:tä on suositeltu. Määrää voidaan nostaa jopa 400 KY vuorokaudessa. Täysin varmaa tietoa ratagreyhoundin tarpeesta ei ole, mutta em. määrät perustuvat greyhoundeja tutkineiden lääkäreiden mielipiteisiin sekä lisiä valmistavien yritysten suosituksiin.
Vaikka E-vitamiini on rasvaliukoinen, eli se varastoituu kehon rasvaan, niin raportoituja yliannostusoireita eli myrkytyksiä ei ole. Greyhoundin oma rasvaprosentti on erittäin matala, joten yliannostus on vielä hankalampa. Greyhoundin elimistö ei siis kykene varastoimaan E-vitamiinia yhtä tehokkaasti kuin muut rodut.
Greyhoundille pitäisi väitetysti antaa luonnollisesta lähteestä peräisin olevaa E-vitamiinia, ei synteettistä. Yksi E-vitamiinin oletettu hyöty on, että se poistaa stressiä ja rauhoittaa vähentämättä kuitenkaan kilpailuhalukkuutta ja tekemättä koiraa löysäksi. Tämä vaikutus on ollut havaittavissa nimenomaan luonnollisella E-vitamiinilla, synteettisellä vastaavaa vaikutusta ei ole löydetty. Syytä tähän ei tiedetä, ja se perustuukin puhtaasti kilpailuttajien ja eläinlääkärien kokemukseen.
KY – IU | |||
---|---|---|---|
|
|||
Muunnos milligarmmoiksi | |||
A-vitamiini, eläin | 1 KY = 0,3 μg | ||
A-vitamiini, kasvi | 1 KY = 0,6 μg | ||
D-vitamiini | 40 KY = 1 μg | ||
E-vitamiini | 110 KY = 100 mg |
Greyhoundtutkimukset
Greyhoundeilla mitattiin seerumin E-vitamiinipitoisuuksia ennen ja jälkeen suorituksen (Scott et al. 2001). Jos E-vitamiinilisää ei ollut annettu, niin seerumin pitoisuudet olivat kilpailun jälkeen huomattavasti alemmat kuin ennen rasitusta. Kun annettiin E-vitamiinia α-tokoferoliasetaattina 500 mg vuorokaudessa, niin seerumin pitoisuus kasvoi erittäin selvästi. Toinen vaikutus oli, että rasitus ei tiputtanut veren E-vitamiinipitoisuutta. Tästä on vedetty johtopääätös, että E-vitamiinilisää voidaan pitää perusteltuna kilpailevalle koiralle, koska antioksidanttina se vähentää rasituksen aiheuttamaa hapettumista ja siten parantaa suorituskykyä sekä siitä palautumista.
Rekikoiratutkimukset
Rekikoirilla tehtyjen tutkimusten perusteella koirien seerumin E-vitamiinipitoisuus säilyi E-vitamiinilisäyksen (500 mg/koira/vrk) ansiosta riittävän korkeana suojaten koiraa ainakin osittain oksidatiivisen stressin vaikutuksilta niiden ollessa raskaassa työssä. Tulokset vastaavat Grandjeanin et al. (1998) tuloksia, jonka mukaansa rekikoirien E-vitamiinin puutostilat voidaan estää lisäämällä koirien ruokaan asteittain, 10-15 päivää ennen raskaan työjakson alkua, 400-500 mg α-tokoferolia päivässä. Vaativiin pitkänmatkan kilpailuihin, esim. Iditarod-kilpailuun, valmistautuneiden koirien seerumin E-vitamiinipitoisuuden on tutkimuksissa todettu olevan jopa yli 40 mg/l, ja sen on todettu vaikuttavan positiivisesti koirien suorituskyyn (Hinchcliff et al. 2000). Donoghuen ja Kronfeldin pilottitutkimuksessa (julkaisematon) siperianhuskyjen seerumin E-vitamiinipitoisuudet laskivat kilpailukauden aikana arvoon 9 mg/l, kun se ennen valmennuskauden alkua oli keskimäärin 16 mg/l. Näin merkittävä rasituksen luoma stressi ja seerumin E-vitamiinipitoisuuden lasku näkyivät myös siperianhuskyjen suorituskyvyn heikkenemisenä.
Sairauksien hoito
E-vitamiini on B-ryhmän vitamiinien lisäksi erittäin tärkeä tukihoito monissa ongelmissa. Sydänlihaksen ruhjeet, metaboliset krampitkrampit sekä kaikki stressioireet ovat tällaisia. E-vitamiinia käytetään takapään halvausten, lihasheikkouden, välilevyongelmien sekä iho-oireiden hoitamiseen. Ulkoisesti käytettynä, esimerkiksi vehnänalkioöljyssä, se nopeuttaa arpeutumista. E-vitamiini tehostaa A-vitamiinin ja seleenin vaikutusta, sekä suojaa seleenin yliannostukselta.
Yhdysvalloissa tehtiin hevosilla tutkimus, jossa tammoille annettiin E-vitamiinilisää tiineyden loppuvaiheessa. Tämä nosti ternimaidon immunoglobuliinipitoisuutta verrattuna kontrolliryhmään. Tämän seurauksena myös enemmän vitamiinia saaneiden tammojen varsojen veren vasta-ainepitoisuudet imemisen jälkeen olivat korkeammalla kuin kontrolliryhmän varsoilla. Ei ole tiedossa, toimiiko sama koirilla, mutta tiineysaikana nartuillakin on suurempi E-vitamiinin tarve.
Lisäravinteet
Koirille valmistetaan niille suunnattuja E-vitamiinituotteita, mutta muutkin tuotteet kelpaavat. Hevosille tarkoitetut E-vitamiinivalmisteet ovat yleensä huomattavasti halvempia. Hevosten vitamiinivalmisteet on useasti makeutettu ksylitolilla, mutta annettavat määrät ovat niin matalia, ettei sillä ole merkitystä koiran terveyden suhteen.
Aikaisemmin pelättiin E-vitamiinin kuolevan kylmässä, mutta tämä on ilmeisesti ollut virheolettamus.
E-vitamiinilla boostaus
E-vitamiinia voi myös yrittää käyttää koiran rauhoittamiseen ja kilpailustressin vähentämiseen. Eräs tapa on nostaa luonnollisesta lähteestä olevan E-vitamiinin annostu 200 KY:hyn vuorokaudessa.
Monien vuosien tutkimukset ihmisillä, hevosilla ja koirilla tukevat sitä, että äkillinen aloitus suhteellisen korkealla annostuksella pitkävaikutteista E-vitamiinia vähentää hermoärsykkeiden ylireagointia. Jos heti alkuun annetaan korkea annos, niin luonnolliseen E-vitamiinin perustuva tuote tekee greyhoundin masentuneen, velton ja pehmeän oloiseksi 5-7 päiväksi. Vaikka tätä vaikutusta ei voida selittää tieteellisesti, niin se on hyvin tunnettu sivuvaikutus aloitettaessa käyttämään luonnollista E-vitamiinilisää.
Jos E-vitamiinia annetaan noin neljäsosa päivittäisestä annoksesta (10-15 KY) 2-3 päivän ajan, sitten nostetaan puolikkaaseen annokseen (25 KY) toiseksi 2-3 päiväksi, kunnes askel kerrallaan saavutetaan 50-100 KY:n täysi päiväannos, niin silloin veltostuttavaa vaikutusta ei havaita. Siksi on tärkeää, että annos on nostettu 50 KY:hyn (1/4 teelusikallista) päivittäin vähintään 7-10 päivää ennen kilpailua tai harjoitusta. Sitten edeltävänä ja kilpailupäivän aamuna annos nostetaan suurimpaan päiväannokseen (200 KY) aamuruokaan sekoitettuna.
Näin käytettynä korkeampi annos auttaa koiraa olemaan rennompi kilpailupäivänä, ilman että siitä tulisi löysä tai että se menettäisi intoaan ja kestävyyttään kilpailla.
Vitamiinit annettuna normaalin määrän sisällä ruokinnan yhteydessä on sallittua kilpailua edeltävällä ajanjaksolla ilman doping-riskiä. On erittäin tärkeää antaa E-vitamiinia ainakin viikko ennen annoksen lisäämistä. Jos yht’äkkiä annetaan korkea annos kahtena aamuna ennen kilpailua, greyhoundista voi tulla veltto, eikä se anna parastaan. Tämä voitiin välttää kasvattamalla annosta ja sitten antamalla suositeltu päivittäinen maksimiannos 36 tuntia ennen kilpailua.