Koiramaailman kaksi yleisintä kysymystä ovat mitä kuivamuonaa kannattaisi ostaa ja miten siirtyä raakaruokinnalle niin, että koira saa varmasti kaiken tarvitsemansa. Ensimmäiseen on helpoin vastata, sillä vastausta ei ole. Kukaan ei voi tietää mitä kannattaa ostaa, koska ”kannattaminen” riippuu tuhottoman monesta asiasta ja sitä tärkeintä – sopiiko merkki X koiralle – ei kukaan tiedä etukäteen. Kannattaa tutustua Katiskan luentoon Ruokinnan idea, niin ymmärtää millä perusteilla ruokia suositellaan. Raakaruokinnan aloittaminen onkin hieman laajempi aihe, mutta perusteiltaan kohtuullisen helppo sekin. Edellytyksenä toki on, että hallitsee kertolaskun alkeet.
Postaus on itseasiassa toisinto Kaffepaussista nro 63: Kolmen minuutin raaka. Kertaus onkin opintojen äiti.
Liha on perusta
Raakaruokinta perustuu lihalle. Ruokana käytetään siis lihaa – ei puuroja, ei kuivamuonia eikä varsinkaan luita. Tähän on toki olemassa poikkeus, ja se on kun joudutaan tai halutaan syöttää jollain muulla tavalla, kuten 50/50-tyylillä tai puuroilla. Mutta niissäkin pääpaino pitää olla lihassa, ellei ole terveydellisiä syitä tehdä asiat toisin.
Lihan määrä on se minkä koira tarvitsee vatsansa täyttämiseen. Jos siirryt kuivamuonista, etkä hahmota paljonko lihaa pitäisi laittaa kuppiin, niin se on ruokakupin tilavuudesta noin tupla verrattuna siihen, mitä annat turvottamatonta kuivamuonaa.
Lihan laatu
Koira ei tarvitse paistia, mutta mahalaukun, keuhkojen ja rustojen syöttäminen lihana on itsepetosta sekä koiran ravitsemuksen heikentämistä – ne kun eivät ole lihaa, eikä niistä ole ruokana hyötyä. Tuoteselostetta on hyvä hieman vilkaista ja jos suurin osa on lihaksi miellettävää, niin liha on riittävän hyvää.
Nyrkkisääntönä on, että jos lihapötköön on merkitty kalsiumin määräksi 250 mg/100 g, niin luuta ei suuremmin ole mukana (joka on useimmiten hyvä asia). Jos luuta on enemmän kuin 1 g/100 g, niin luuta on jauhettu joukkoon enemmänkin, ja liha toimii paremmin kalsiumlisänä kuin varsinaisena ruokana.
Lihan rasva kertoo myös omia asioitaan. Taas kerran nyrkkisääntönä, ei ehdottomana totuutena, niin jos rasva on
- alle 10 %, niin kyse on rasvattomasta lihasta, joka sopii laihduttaville, mutta harvemmin ainoana lihana edes ylläpitoon
- 12 – 18 % on ok
- 20 % tai yli, alkaa mennä enemmänkin läskin puolelle ja on energialisä, mutta proteiinien määrä saattaa olla einen liian vähän; varsinkin broilerissa korkea rasva kertoo suoraan, että joukossa on paljon nahkaa, eikä laatu ole korkea
Lihan väri
On aivan se ja sama haluatko käyttää punaista tai valkoista lihaa. Broilerin, naudan, possun, hevosen, lampaan tai poron ero on ensisijaisesti hinnassa, toisekseen rasvan määrässä ja kolmanneksi lihan laadussa. Broileria saa helpoimmalla ja usein edullisimmin. Nauta on usein laadukkainta ja possu taasen rasvaisinta. Hevonen on useimmiten liian rasvatonta ja täysin ylihinnoiteltua. Lammas ja poro ovat lähes aina huonolaatuisinta, koska niistä hyödynnetään ihmisille eniten ja koirille jää huonoimmat rääppeet, rustot ja luut.
Kannattaa jossain vaiheessa vilkaista webinaari, joka kertoo mitä liha ihan oikeasti tarkoittaa.
Kala on hieman poikkeus, ja siitä tekee paremman sen rasvan koostumus – ne kuuluisat omega-3 rasvahapot. Kalasta on myös mahdollista saada D-vitamiinia. Omega-3 rasvahappojen EPA ja DHA saantiin kalan olisi kuitenkin oltava villiä kalaa, kirjolohi ei käy. Lisäksi kalan pitäisi olla kalaa, ei jauhettua ruotoa ja evää.
Raaka vai kypsä
Jos haluat keittää tai kypsentää lihat, niin mikään ei estä. Raa’an antaminen on vain helpompaa ja säästää energialaskuissa. Kypsentäminen ei pilaa tai tuhoa mitään, eivätkä ravintoaineet (googleystävällinen hakusana: ravinteet) tuhoudu, katoa tai muutu imeytymättömään muotoon. Pientä kuumennushävikkiä tapahtuu, mutta se ei merkitse mitään.
Mikrossa kypsennys tai hauduttaminen on hivenen ”ystävällisempi” tapa valmistaa kuin keittäminen, koska keitettäessä osa ravintoaineista liukenee veteen. Paistossa taasen voidaan valuttaa hiukan rasvaa. Taas kerran, ei merkitystä kokonaisuudelle.
Salmonella ja muut ruokamyrkyttäjät
Kotimaisesta raa’asta lihasta on vaikea saada mitään tautia. Käytännössä mahdotonta. Poikkeuksen muodostavat hirvieläimet ja järvikala. Em. riistassa kannattaa ainakin maksa kypsentää ja kalassa saattaa vaania lapamato eli leveä heisimato, ja se hoituu pakastamalla tai kypsentämällä.
Salmonellaa ei suomalaisesta ruuasta saa, ellei ruokien käsittelijä ole sitä tartuttanut. Sekin on suunnattoman harvinaista. Joten siltä osin munia ja broileria voi huoletta käyttää.
Normaalia keittiöhygieniaa kannattaa silti noudattaa ja pestä kätensä vähintään käsittelyn jälkeen. Lisäksi koirille kannattaa varata omat keittiövälineet ja astiat. Pakastin saa olla ihmisten kanssa yhteinen, jos vaan tila riittää.
Madotus
Raakaruokinta ei liity mitenkään sisäloishäätöihin, eli madotuksiin. Ei edes silloin kun koira omaehtoisesti syö löytäneensä hiiren, myyrän, rusakon tai hirven.
Sisäelimet
Koirien raakaruokinnassa melkoinen osa vitamiineista ja mineraaleista tulee sisäelimistä. Kun aidosti ruokana käytettäviä sisäelimiä ovat vain maksa ja munuaiset, joista munuaisten ainoa etu tullee seleenistä, niin käytännössä kyse on aina maksasta.
Maksaa tarvitaan vähintään 15 g/10 kg annettuna kerran viikossa. Voit antaa enemmänkin, mutta jos annat liikaa kerralla, niin tuloksena saattaa olla raudan takia ripuli. Siinä, paljonko koira kestää maksaa yhdellä ruokinnalla, on isoja koirakohtaisia eroja, mutta minimisuositusta ei kannata enempää kuin tuplata.
Eri maksoissa on eroja A-vitamiinin määrän suhteen, ja suositus on annettu naudan maksalle. Muutoin eläinlajilla ei ole merkitystä, mutta määriä saattaa joutua tarkistamaan. Suomessa naudanmaksa on kuitenkin yleisimmin käytetty.
Kalsium
Kalsium saadaan joko lisäravinteena, luuna tai kananmunan kuorista. Tarve on noin 80 mg/elopainokilo (130 mg/kgME) ja lasketun lisäravinneannoksen saa huoletta tuplata, jolloin saadaan hieman imeytymisvaraakin. Jos annetaan luuta, niin sitä ei tarvita enempää kuin 1 g/kg. Mikäli luut on jauhettu lihan joukkoon, niin joudut laskemaan painon mukaan kalsiumin tarpeen ja sitten ynnäämään tuoteselosteen analyysistä kalsiumin määrän mukaan paljonko itse tuotetta tarvitset.
Kaikki mikä menee yli em. määrien, on turhaa ja ovat syynä suolistotukospelkoihin. Kun ollaan tolkun määrissä, niin riskiä ei ole.
Muut lisät
Yleinen uskomus on, että raa’asta saadaan kaikki tarvittava. Tämä pitää pääsääntöisesti paikkaansa vain, jos ruokinta on edes jollain mittarilla koostettu tämän faqin mukaan. Silti jää parista asiasta vajausta, jotka on saatava lisäravinteina. Jos et halua lisiä antaa, niin sinulla on kaksi vaihtoehtoa: annat koiran elää puutteessa tai siirryt kuivamuoniin.
- D-vitamiinia 0,7 µg/kg, pyöristettynä johonkin järkevään määrään eli mitä saat helposti ostettua. Voit antaa myös kerran viikossa, jolloin määrä täytyy tietenkin kertoa seitsemällä.
- Sinkkiä 2 mg/kg, pyöristettynä johonkin järkevään määrään. Annetaan joka päivä.
- Jodia saadaan esim. merilevästä tai suolasta. Jodin tarve on 15 µg/elipainokg (29,6 µg/kgME). Merilevä riittää jos annetaan gramma/40 kiloa eli noin teelusikallisen neljäsosa. Joditoitua suolaa tarvitaan luokkaa ½ teelusikallista 30 kilon koiralle – laske oman koirasi määrä noista ylös- ja alaspäin. Yliannostus ei ole vaarallista, joten auringontarkka ei tarvitse olla.
- Kasviöljyt ovat pääosin tarpeettomia, mutta toki voit antaa lorauksen tuomaan hieman E-vitamiinia
Aloita ruokkiminen
Raakaruokinnan aloittamiseen ei tarvita kuin lihaa. Voit antaa ruuan koiralle ja miettiä sen tasapainottamista myöhemmin, ei se niin päivän päälle ole. Perusteita löydät Katiskan jutuista (kuten Jennin pähkinänkuori) tai näistä:
- e-kirja Koiran raakaruokinta
- Lihaa vatsan täydeltä
- Raakaruokinnan rautalankamalli
- Raakaruokinnan suunnittelu
Pääasia on muistaa, että raakaruokinnalla et pysty rikkomaan ja sairastuttamaan koiraasi – ainakaan jos noudatat päälinjoja. Raakaruokinta on kuin tekisi itselleen ruokaa kotona, paitsi että ei tarvitse kypsentää mitään. Mutta jos tunnet olosi epävarmaksi, niin mikään ei myöskään pakota siirtymään raakaruokintaan – kuivamuonat ovat useimmille aivan toimiva tapa ruokkia.
Älä jää yksin
Raakaruokinta on pääosin helppoa, mutta silti monet jäävät ihmettelemään lisien kanssa. Tai et ole varma, että onko määrät lähellekään oikeat. Älä koskaan luule, että olet maailman ainoa, joka painii näiden asioiden kanssa. Et todellakaan ole ja uuden asian opettelu on aina vaikeaa. Älä jää yksin painimaan, vaan kysy! Katiskan facebook on hyvä paikka kysyä, tai sitten voit ihmetellä tämän jutun kommenteissa.
Usein vain käy niin, että saa liikaakin neuvoja. Osa neuvoista on varmasti hyväntahtoisia, mutta ei välttämättä liity ollenkaan siihen mitä kysyit. Osa neuvoo väärin, koska ei oikeastaan tiedäkään. Kun olet epävarman niin buukkaa silloin puhelinaika. Selitetään miten asiat ovat ja miten juuri sinun koirasi kannattaa ruokkia. Asiat ovat sinulle viereita, mutta meille tuttuja ja takaan, että et pysty kysymään sellaista asiaa, mitä lukemattomat eivät olisi kysyneet jo ennen sinua. Tarkoitan sitä, että et kykene kysymään tyhmiä tai hulluja asioita – sinun kuuluukin kysyä sitä mitä et tiedä, ja me vastaamme sekä kerromme vielä hiukan lisää.
