Aika ajoin tarvitaan tai kaivataan koiran ruuansulatusongelmien tukihoitoon entyymilisää. Osa on hyödyttömiä ja osasta saattaakin olla jotain apua. Vaikeus on erilaisten entsyymipurkkien vertailu ja pitoisuuksien miettiminen

Papayan entsyymit eivät auta koiraa

Koska entsyymit ovat lajikohtaisia, ja ovat proteiineja siinä kuin vaikkapa lihakin, niin niitä on huomattavan vaikeaa, useimmiten käytännössä mahdotonta antaa lisäravinteena. Siksi ruuansulatusentyymejä lukuunottamatta kaikki ravintolisät, jotka mainostavat kasvien entsyymien mahtavia terveysvaikutuksia, yksinkertaisesti valehtelevat.

Nisäkkäiden joukossa ruuansulatusentsyymit ovat poikkeus. Ne ovat käytännössä aina samoja, ainostaan keskinäiset suhteet eroavat. Ihminen on sekasyöjä ja siksi on tarve pilkkoa tehokkaasti hiilihydraatteja, joten haima erittää siihen tarkoitukseen amylaasia.

Koira taasen on lihansyöjä, eikä sillä ole tarvetta kasvisravinnon tarjoamaan hiilihydraattiin, niin evoluutio on poistanut siltä haiman tuottaman amylaasin tarpeettomana.

Koira on kuitenkin opportunisti. Tarkoittaa sitä, että vaikka se on lihansyöjä, niin tuoreen lihan kuin raatojenkin suhteen, niin se pystyy kuitenkin syömään jossain määrin kasvisravintoa — kunhan se on niin sanotusti helposti sulavaa. Heinä ja raa’at juurekset eivät käy, mutta hedelmät ja marjat kylläkin. On parempi syödä jotain kuin kuolla nälkään.

Siksi evoluutio on jättänyt takaportin. Koiraeläimet pystyvät erittämään hieman amylaasia, mutta se tapahtuu suoraan suolistossa ja on hyvin pitkälle riippuvainen koiran ravinnosta. Siksi kuivamuonaa syövillä koiralla on korkeampi amylaasin eritys kuin lihapohjaisessa ruokinnassa.

Usein selitetään, että koira on eriytynyt sudesta ja muuttunut sekasyöjäksi. Sitä perustellaan sillä, että koiralla on enemmän amylaasin erittymistä ohjaavia geenejä kuin sudella. Tuo kertoo koiraeläinten vahvimmasta selviytymisstrategiasta, mukautumisesta, ei muuttumisesta sekasyöjäksi.

Susi kykenee syömään tismalleen samaa kuivamuonaa kuin koirakin. Susi pystyy riipimään mustikat varvuista, kuten koirakin. Se, että sudella on vähemmän amylaasin tuottoa ohjaavaa geenistöä vaikuttaa vain tehokkuuteen, ei kykyyn itsessään.

Käytännössä ero koiran ja suden välillä on vain perinnöllisyyttä tutkivia kiinnostava asia. Se ei näy käytännössä. Itseasiassa suden ja koiran keskinäinen ero on mikroskooppisen pieni verrattuna koiraeläinten ja ihmisen eroon. Jopa ihmiskunnalla on sisällään suuremmat erot kuin mitä on koiran ja suden välillä.

Tunnetuin ihmiskunnan sisäinen entsyymiero lienee maitosokeria, laktoosia, pilkkova entsyymi. Toinen hieman tuntemattomampi ero on japanilaisten kyky pilkkoa merilevän proteiineja, joka meiltä länsimaisilta puuttuu. Ero on itseasiassa useitakin. Jopa suomalaisten kesken on eroja sen mukaan löytyykö sienten varastosokeria, trehaloosia, pilkkova entsyymi vai ei.

Tuo kaikki tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että jopa ruuansulatusentyymituotteiden vertailu on vaikeaa, joskus jopa mahdotonta. Ruuansulatusentsyymien etu on huomattavan pitkälle yksilökohtainen asia. Mutta koiranomistajaa mietityttävä perusasia on se, että kaikki entsyymikorvaustuotteet on tehty ihmisille — myös ne, joissa on etiketissä koiran kuva.

Kun rinnakkain on useampi tuote, niin mistä tietää mikä niistä on paras juuri sille omalle koiralle, oli koiralle sitten haiman vajaatoiminta, haimatulehdus tai IBD/IBS-tyyppistä oireilua?

Ei vertailua helposti saakaan tehtyä. Hieman voi luottaa siihen, että jonkun entsyymin kohdalla isompi luku tarkoittaa enemmän. Mutta se, että onko kyseessä juuri haluttu ruuansulatusentsyymi, ja ovatko pitoisuuserot merkityksellisiä, onkin jo paljon monimutkaisempi asia.

Entsyymien yksikkömuunnokset

Tuotteissa entsyymien määrät kerrotaan muutamassakin yksikössä, eikä niiden muunnokset ole aina selviä. Ne riippuvat käytetystä yksiköstä sekä mistä entsyymistä on kyse. Entsyymien määrää ei voida kertoa paino- tai tilavuusyksikköinä, koska ne eivät kerro entsyymin vahvuutta, sen aktiivisuutta. Siksi käytetään lyhenteitä, jotka kertovat aktiivisten yksiköiden määrän ja yksikkö kertoo miten aktiivisuus on määritelty.

Aktiivinen yksikkö kuvaa kuinka paljon entsyymi kykenee pilkkomaan ravintoainetta. Niitä ei voi vertailla entsyymien välillä keskenään ja ylipäätään se, että onko esimerkiksi 1000 yksikköä paljon vai vähän, on huomattavan epäselvää. Siksi niitä käytetäänkin kuluttajapuolella vain tuotteiden vertailuun.

Mittakaavaa antaa se, että 1000 yksikkö lipaasia pystyy pilkkomaan minuutissa oliiviöljystä 1000 välttämättömien rasvahappojen sidosta. Tuo mitataan laboratoriossa pH 7 happamuudessa ja 86 asteen lämpötilassa – joten se ei kuvaa ruuansulatusta eikä ohutsuolen ympäristöä. Sen lisäksi jokaisella entsyymillä on elimistössä oma optimihappamuutensa, jossa se toimii parhaiten.

Ihmisillä

• proteaasia 20000 HUT pystyy pilkkomaan 225 g maitoproteiineja tunnissa, mutta ei pidä paikkaansa naudanlihalle tai soijalle.
• amylaasia 30000 DU pystyy pilkkomaan 100 g kypsää perunatärkkelystä tunnissa, mutta ei pidä paikkaansa porkkanalle
• lipaasia 1000 FIP pystyy pilkkomaan 5 g kasviöljyä minuutissa, mutta ei pidä paikkaansa sian ihralle

Entsyymejäkin valmistavan Deerlandin kuvaus osan entyymien aktiivisuudesta per yksikkö:EnzymeAssayUnits Deerland.pdf

Pelkkä aktiivisten yksiköiden määräkään ei kerro koko totuutta. Ne mitä kutsumme entyymeiksi, kuten amylaasia, lipaasia tai proteaasia, ovat entsyymiperheitä ja sisältävät jokainen useita eri tehtäviin erikoistuneita entsyymejä. Jokainen pilkkoo erilaisia sidoksia erilaisiin tarpeisiin ja ovat melkoisen erikoistuneita tehtäviinsä.

Lipaasien kokonaismäärä ei vielä kerro sitä mitä rasvoja ja miten se kykenee parhaiten pilkkomaan ja esimerkiksi erilaisia proteaaseja on ihmisellä 15. Sekoituksen koostumusta ei yleensä tuotteissa kerrota.

Yleisemmin käytettyjä yksiköitä ruuansulatusentsyymeille ovat:

• USP (United States Pharmacopeia)
• BP (British Pharmacopeia)
• FIP (Fédération Internationale Pharmaceutique)
• PhEur (European Pharmacopoeia)
• HUT (hemoglobin units in a tyrosine base)

Muitakin yksiköitä on käytössä, kuten DU (Dextrinizing unit). Itseasiassa yksikköjä on kymmeniä, riippuen entsyymistä. HUT kertoo kuinka paljon proteaasi pystyy pilkkomaan hemoglobiinista aminohappo tyrosiinia. HUT-arvoa kuitenkin käytetään usein kaikille proteaaseille, vaikka se kertoo vain pepsiinin tai kemotrypsiinin aktiivisuudesta, ei muista proteaaseista.

FIP, PhEur ja BP ovat samoja ja muunnokset yhdysvaltalaiseen USP:hen per yksi yksikkö ovat¹:

Kun vertailee pitoisuuksia, niin pitää huomioida myös millaisessa tuotteessa entsyymit ovat. Enterokapseloiduissa on usein vähemmän entsyymejä, koska kapselointi suojaa niitä ohutsuoleen saakka. Jauheissa ja tavallisissa pillereissä olisi oltava enemmän, koska vähintään 70 % tuhoutuu ihmisen noin pH 4 vatsan happamuudessa. Koirilla tilanne on pahempi, koska kuivamuonaakin syövillä vatsan pH on noin ja liharuokinnalla pH 1 – 2.

Osa jauheistakin on mikrokapseloituja, jolloin iso kapseli on pelkästään vakioidun määrän annostelua varten ja sen sisällä oleva jauhe on enterokapseloitua. Samaa tekniikkaa samasta syystä käytetään myös maitohappobakteereilla.

Mistä tiedän mitä entsyymiä ostan koiralle?

Valitan, tuohon ei kukaan kykene vastaamaan. Osta sitä mitä muutkin käyttävät.

Mutta jos ostat jotain, esimerkiksi kehnon saatavuuden tai korkean hinnan takia, niin kannattaa pitää mielessä, että pelkästään sana entsyymi etiketissä tai myyjän lupaukset ruuansulatuksen parantumisesta eivät ole todellakaan tae yhtään mistään.

Silloin sinun on pakko verrata harkitsemaasi tuotetta johonkin tunnettuun ja selvitettävä, että onko kyse matalan pitoisuuden halvasta kopiosta, ylipäätään toimivasta tuotteesta (kuten esim. papaya-tuotteet eivät ole) tai aidosti korvaavasta tuotteesta.

Vertailussa asiaa mutkistaa suunnattomasti se, että yksiköt voivat olla ihan erilaisia, ja silloin 10 000 yksikköä ei tarkoitakaan enää samaa. Helppo muunnos vertailun vaikeudesta olisi vitamiinien IU tai KY, kun haluaisi milli- tai mikrogrammoja. Entsyymien kohdalla vaikestaso on valitettavasti joskus potensiin 10 verrattuna vitamiineihin.

Kun (huomaa: ei jos…) et tiedä tai koet syvää epätietoisuutta, niin kysy Katiskan foorumilla — linkin tämän jutun keskusteluun löydät hieman alempaa. Älä kysy Facebookissa, koska siellä kaikki vastaukset menevät hukkaan, eivätkä auta muita enää seuraavana päivänä — foorumilta vastaukset löytyvät myöhemminkin.

1. Kuhn RJ, Eyting S, Henniges F, Potthoff A. In Vitro Comparison of Physical Parameters, Enzyme Activity, Acid Resistance, and pH Dissolution Characteristics of Enteric-Coated Pancreatic Enzyme Preparations: Implications for Clinical Variability and Pharmacy Substitution. J Pediatr Pharmacol Ther. 2007;12(2):115-128.[↩]