Eri rotujen helppoudesta tai vaikeudesta tulla sisäsiisteiksi liikuu koiramaailmassa useita erilaisia uskomuksia. Yleisiä väitteitä on, että kääpiörodut eivät piittaa ollenkaan ja varsinkin urokset merkitsevät reviiriään aivan mihin sattuu. Toisaalta taas nartut, varsinkin vanhemmiten, pystyvät pidättämään uskomattomia tuntimääriä vain siksi, että ulkona on kurja ilma. Katiskassa oli kysely omistajille koirien sisäsiisteyden oppimisesta ja tulokset olivat mielenkiintoisia, joskaan eivät todellakaan tieteellistä totuutta.

Omien kokemusten mukaan nartut ovat parempia pidättämään, mutta myös herkempiä reagoimaan märkään heinikkoon tai lumen määrään kuin urokset. Toisaalta, fysiologinen ero selittää aika paljon, koska eivät urokset joudu uittamaan vehkeitään hangessa tai sängellä. Samaten väitän, että pikkukoirat ovat herkempiä olemaan piittaamatta ulkona olemisen ja asunnon välillä, varsinkin urokset, eikä sillä ole mitään tekemistä testosteronin ja merkkailun kanssa – niiden mielestä se vain oli sillä hetkellä hyvä idea tai tapahtui vain huomaamatta. Samaten koiratiloissa asuvat, sekä isommat laumat, altistavat heikemmällä sisäsiisteydelle. Ero tullee perheen ainoan sohvakoiran omistajan reagoinnista, sillä karvalankamaton kuittaamisesta tulee välittömämpi ja kovempi reaktio ihmispuolelta kuin koirahuoneen muovimatolle pissailusta.

Sisäsiisteyskysely

Katiskan sisäsiisteyskyselyssä kysyttiin

• koiran rotua
• suunnilleen aika-akselia sisäsiisteyden oppimiseen
• sisäsiisteyden luotettavuutta
• ruokintatapaa
• sairauksia ja lääkitystä
• oman ja koiran asuintapaa
• lauman kokoa

Kyselyyn saatiin tietoja 976 koirasta – tuossa kohtaa löin kyselyn näkymättömiin ja aloin laskemaan. Koska kyselyä ei liitetty omistajaan, ja koska laumakysymykseen ei vastannut kuin muutama, niin ei ole tiedossa kuinka moni omistaja oli liikkeellä. Sen olisi saanut haarukoitua kohtuullisen luotettavasti seuraamalla IP-osoitetta ja käyttämällä evästeitä, mutta koska sitä tekniikkaa ei otettu käyttöön, niin tietoa ei ole. Vastausjärjestyksistä silti paljastuu suunnilleen talouksien määrä, joten oma veikkaukseni on, että omistajia oli luokkaa 500, eli aika monella on useampi koira.

Jos ilmoitti koiralla olevan sisäsiisteysongelman, niin sai tarkentavia kysymyksiä. Ne saattavat avata ovia arvuuttelulle syistä ja seurauksista, mutta yksi ongelma on, että tarkennuksia ei kysytty sisäsiisteiltä. Kun sisäsiisteydessä lauma näyttää olevan altistava tekijä, niin nyt ei tiedetä mikä suhde olisi ollut sisäsiisteillä tapauksilla.

Vastausten vääristymä

Web-kyselyjen suurin heikkous on, että vastaajat valikoituvat. Niihin vastaavat vain ne, joille asia on läheinen. Siksi esimerkiksi raakaruokintakyselyt antavat vääristyneen biasin kuivamuonien suhteen. Sama asia raakaruokinnan ja terveyden välisistä suhteista – vastaajiksi valikoituvat sellaiset ihmiset, joiden maailmankuvaan kuuluu raakaruokinnan terveellisyys.

Osaksi vähentääkseni tuota vääristymää linkkiä mainostettiin omalta puoleltani vain kolmessa isossa yleiskoiraryhmässä: Katiska, Sekarotuiset kunniaan ja Koirat. Jos mukaan olisi otettu erilaisia pienempiä sairauksiin keskittyneitä ryhmiä, niin mukaan olisi valikoitunut sairauksista ja lääkityksestä aiheutuvia ongelmia.

Tuosta kolmikosta Koirat-ryhmästä tuli erityisen vähän vastauksia, vaikka linkkijako ei tullut minulta – toisaalta, päällekkäisiä jäseniä on huomattavasti eikä Koirat-ryhmän tapaisessa korkean kohina/signaali-suhteen ryhmissä Katiska ole ollut koskaan kovassa huudossa. Arviolta 70 prosenttia vastauksista tuli Katiska facebook-ryhmän kautta, 25 % Sekarotuisista ja loput Koirat-ryhmästä ja verkkosivulla käyneistä. Kyse on nimenomaan arviosta, joka on synonyymi arvaukselle, koska liikenteen lähdettä ei seurattu – arvaus perustuu ainoastaan jakojen jälkeisiin liikennepiikkeihin.

Sisäsiisteys

Sisäsiisteyden määritelmä on hankala. Sallitaanko yksi päivässä, viikossa tai kuukaudessa, vai pitääkö olla 100 prosenttisen luotettava. Osa omistajista on tyytyväinen, jos vahinkoja ei satu joka päivä ja toinen hermostuu paljon vähemmästä. Joku on sitä mieltä, että pennun on oltava omien määrittelyjensä mukaan sisäsiisti jo heti luovutuksesta, kun joku muu kyselee sisäsiisteyden perään kolmen vuoden kohdalla. Ei ole olemassa mitään universaalia sisäsiisteyden määritelmää, johon voisi vastata kyllä tai. Yritin kiertää tuota kahdella tavalla.

Ensimmäinen on kysymys sisäsiisteysiästä. Tämä on hyvin subjektiivinen näkemys, mutta omiin kokemuksiin vedoten väitän, että mitä nopeammin pentu oppii tarpeiden tekemisen ulos, niin sitä luotettavampi siitä tulee aikuisena pidätyskyvyn suhteen. Jos nuori koira tekee tarpeitaan sisälle vielä vuotisena, niin ei sitä viiden vuodenkaan kohdalla voi jättää 12 tunniksi kotiin. Toki sisäsiisteyden oppimisikäkin on hyvinkin suhteellinen asia, sillä jos 12 viikkoinen pentu päästetään ulos kerran tunnissa, niin ei sille suuremmin vahinkoja sisälle tule eikä se silti ole sisäsiisti. Sama juttu toisinpäin. Jos koira joutuu odottamaan 18 tuntia, niin ei lammikko lattialla sinällään kerro sisäsiisteydestä.

Jaoin sisäsiisteyden oppimisiän neljään ryhmään:

• alle 4 kk
• alle 6 kk
• alle 1 v
• ei koskaan (luotettavasti)

Näistä huomioin varsinaiseksi sisäsiisteysongelmaksi vain viimeisen kohdan, ei koskaan.

Yleisten määrien yhteenvedot

Kerrotut määrät ovat koko otannasta ja jaettu sukupuolittain.

Sukupuolet

Kaiken kaikkiaan sukupuolet jakaantuivat vastanneissa yhteensä:

• narttuja 544 (55,7 %)
• uroksia 432 (44,3 %)
• yhteensä 976

Sisäsiisteysongelmaiset yhteensä

Sisäsiisteysongelmia, eli omistaja oli vastannut koiran olleen koskaan oppimatta luotettavasti sisäsiistiksi, oli yhteensä:

• narttuja 52, joista 8 vain pissaili, muut 44 eivät piitanneet mikä tarve oli kyseessä
• uroksia 32, joista kuittailijoita ja kaikkea tarpeitaan tekeviä oli yhtä paljon, 16 kumpaakin

Prosenttiosuus on silloin

• nartuista 9,6 %
• uroksista 7,4 %
• kaikkiaan 8,6 %

Sisäsiisteyden oppimisikä

Yleensä sanotaan, että nartut oppivat uroksia helpommin sisäsiisteiksi. Tämän kyselyn mukaan asia olisi juurikin päinvastoin, urokset oppivat helpommin.

Ruokinta

Kyselyn tarkoitus ei ollut selvittää ruokintatapojen yleisyyttä, vaan se oli mukana lähinnä yhtenä mahdollisena muuttujana selittämässä sisäsiisteyden hallintaa tai ongelmia. Sellaista selitystä ei löytynyt, mutta saatiin kuitenkin ruokintatavoille yksi taulukko.

• 50/50-ruokinta: 48,4 %
• raakaruokinta/lihapohjainen ruokinta: 16 %
• kuivamuonat: 35,7 %

Määriä katsellessa kannattaa pitää mielessä, että Katiska itsessään saattaa vaikuttaa vääristävästi. Sivusto on vahvasti ruokintapohjainen, samaten fb-ryhmän sisältö. Koska Katiskassa tuodaan vahvasti esille raakaruokintaa sekä 50/50-ruokintaa, niin se saattaa aiheuttaa biaksen kuivamuoniin – oletettavaa kuitenkin on, että kuivamuonat ovat yleisin tapa ruokkia koiraa ja sitä käsitystä myös myyntimäärät puoltavat. Silti, lihapohjainen ruokinta, kuivamuonilla tai ilman, lienee nousussa.

Sairaudet

Kyselyssä kysyttiin, että onko koiralla jokin krooninen perussairaus. 52 (5,3 %) ilmoitti sellaisen. Määrä on suunnilleen sitä luokkaa kuin ylipäätään koirakannasta löytyy, joten siltä osin kysely mahtui tutkimusten antamiin tuloksiin.

Ainoastaan 16 ilmoitti sairaudeksi kutinan, allergian tai IBD:n ja niistäkin 8 oli valkoisia paimenkoiria. Määrävät ovat kuitenkin niin alhaisia, että niistä ei voi vetää kuin yhden johtopäätöksen: allergistyyppiset oireilut eivät ole niin yleisiä kuin mitä koiraryhmien keskustelut antaisivat ymmärtää. Kun annetaan ymmärtää allergioksi (virhe)diagnosoitujen sairauksien lisääntyneen, niin kyseessä on määrän aiheuttama vääristysharha. Tai sitten vatsallaan oireilevien omistajat eivät reagoi sisäsiisteyskysymykseen, joka sekin saattaa olla mahdollista.

Nartut

Sisäsiisteysongelmia oli 52 nartulla (9,6 %). Nartut oppivat kautta linjan uroksia hitaamminen sisäsiisteyteen ja nartuille tyypillinen ongelma on täydellinen siivottomuus. Kun uroksista puolet virtsasi sisälle, niin nartuista 44 (84,6 %) teki molemmat tarpeet sisälle. Koska sterilisaatiokysymyksen pystyi ohittamaan vastaamatta, eikä sitä kysytty siisteiltä, niin ei voida arvuutella sterkan merkitystä. Mutta jos oletetaan, että sterilisaatio ohitettiin siksi, että ei koettu tarpeelliseksi vastata kyllä, niin siinä tapauksessa yksikään pidätyskyvytön narttu ei ollut sterilisoitu.

Jokainen sisäsiisteyden kanssa painiva narttu eli laumassa. Koska laumakysymystä ei esitetty sisäsiisteille, niin ei tiedetä laumapaineen merkitystä. Pidän siitä huolimatta laumaa altistavana tekijänä. Omistajat eivät kuitenkaan ole minun kanssasi samaa mieltä ja vastausvaihtoehdot riippuu yksilöstä, ei vaikuta ja vaikuttaa saivat jokainen aika tarkkaan kolmanneksen kannatuksen.

Asumismuoto on mielenkiintoinen kysymys. Toisaalta maalla/omakotitalossa olisi helpompaa päästä koira ulos, ja kerrostalossa taasen on pakko lähteä ulos. Silti 52 nartusta kolme omistajaa ilmoitti asuvansa kerrostalossa, loput omassa käytössä olevalla tontilla. Siinä tapauksessa voisi väittää, että jos haluat koirastasi sisäsiistin, niin muuta kerrostaloon. Osa koirista oli ilmeisesti saman omistajan koiria. Päättelen sen sherlokkimaisesti siitä, että rotu oli sama, vastaukset olivat samanlaisia ja vastaukset olivat peräkkäin. Silloin tekisi mieli syyllistää omistajan käytäntöjä, mutta niissä tapauksissa kyse oli myös aina kääpiökoirista.

Siitä, että onko asumismuodolla merkitystä, omistajat eivät päässeet yksimielisyyteen. Puolet ei osannut sanoa ja toinen puolisko oli sitä mieltä, että asuminen ei vaikuta. Yksi omakotitalossa asuva oli sitä mieltä, että asumismuoto helpottaa – taaskaan koska ei kysytty, että miten, niin jää arvailujen varaan, että tarkoitettiinko omakotitaloasumisen auttavan sisäsiisteydessä; uskoisin näin.

Ruokinnasta ei löytynyt selittävää tekijää ja osuudet eri ruokintapojen välillä olivat käytännössä samat kuin koko otoksessa.

Kun haarukoidaan sisäsiisteysongelmaiset rodut, niin lista on seuraava:

• Irlanninsusikoira
• Kiinanharjakoira
• Parsonrussellinterrieri
• Samojedinkoira
• Schipperke
• Sekarotuinen
• Suomenlapinkoira
• Tiibetinspanieli
• Valkoinen länsiylämaanterrieri

Määrien suhteen TOP-3 oli:

1. Kiinanharjakoira
2. Suomenlapinkoira
3. Sekarotuinen

Siltä osin kokoluokka saisi synninpäästön, mutta kun lyödään kilomäärien mukaan rodut yhteen ja vääristetään tulosta tipauttamalla seropit pois, niin kääpiökoirat olivat ehdottomasti kärjessä: 31 narttua.

Urokset

Urokset olivat tilastollisesti merkittävästi sisäsiisteimpiä kuin nartut – aidosti määrissä ei ollut oleellista eroa ja pari lauman omistajaa lisää vastauksiin olisi muuttanut tilanteen suuntaan tai toiseen. Kaksi asiaa oli kuitenkin mielenkiintoista: otsikoita ei saada siitä, että urokset merkkailivat enemmän, mutta sen sijaan se, että urokset näyttäisivät oppivan nopeammin sisäsiisteiksi, on lähes lööppiaineistoa.

Rotuvalikoima kuitenkin paljastaa villakoiran ytimen siihen, miksi kääpiökoirien sanotaan olevan vaikeampia sisäsiisteyskysymyksissä:

• Bichon frise
• Chihuahua
• Havannankoira
• Italianvinttikoira
• Pomeranian
• Sekarotuinen
• Venäjäntoy

Keskikokoiset ja ylöspäin puuttuvat kokonaan listalta. Kun otetaan kärkikolmikko esille, niin

1. Chihuahua
2. Bichon Frise
3. Pomeranian

Asumisolosuhteissa on eroja narttuihin. Taas kerran kaikilla on useampi koira, joten kysymys lauman vaikutuksesta on edelleen pinnalla. Tosin joukossa oli yksi chihuahua, jonka itse olisin tipauttanut pois listalta. Se kuittailee vain kyläillessään, ei kotona. Tuo on juttujen mukaan enemmän kuin yleistä kääpiöissä, kun taas isommissa kokoluokissa vieraissa kuittailu yleensä aiheuttaa niin omistajalle kuin isäntäperheellekin hölmistyneen ilmeen; kuinka tässä näin kävi. Se on harvinaista, mutta ei toki poikkeuksellista – minutkin on yksi beauceronuros kerran kuitannut ja oma greyhound kuittaisi tutun jalan ulkona.

Nartuissa oli maataloja mukana, mutta uroksissa jako kahteen tapahtuu omakotitalon ja kerrostalon välillä. Kun kysytään asumismuodon merkitystä, niin parin en osaa sanoa -vastauksen jälkeen omakotiasujat sanovat, että parantaa tilannetta ja pari kerrostalo-omistajaa toteaa asumismuodon vaikeuttavan. Tässä olisi lievä asenne-ero narttujen omistajiin nähden. Yksi vastaaja tarkensi, että hänellä on viisivuotias kodinvaihtaja, joka ei ole sisäsiisti siksi, että sitä ei edellisessä paikassa opetettu, koska ”asuen aiemmin omakotitalossa, jossa sisäsiisteys ei ollut mikään kriteeri.”. Toinenkin kodinvaihtaja löytyi, josta kerrottiin, että ”Pentuajan sisäsiisteyskasvatus ollut nolla ja elänyt ennen meille tuloaan isossa laumassa jossa muutkin merkkailleet”,

Tämä pistää minulle silmään kahdesta syystä. Ensinnäkin se kertoo määrätystä omituisesta koiranpitokulttuurista kääpiökoirissa, joka johtunee samasta kuin niiden niin usein suoraan sanottuna surkea käyttäytyminen; koska koiran jätökset ovat pieniä ja helposti siivottavissa, ja aggreakin osoittava on laitettavissa taskuun, niin mitään ei ole opetettu. Lisäksi yksi syy lienee se, että pieniä koiria on helppo (tai helpompi) pitää isoja määriä kuin isompia rotuja, ja se heijastuu suoraan sisäsiisteyteen.

Toinen minua ihmetyttävä pohjaa kokemuksiin farmi-greyhoundeista. Ne ovat saattaneet elää muutaman vuoden iästään kohtuullisen ankeissa kenneleissä, eivätkä todellakaan säästelleet edes omaa sänkyään, mutta kun ne adoptoidaan, niin ne ovat lähes 100 prosenttisen luotettavia. Syy lienee rodun heikoissa älynlahjoissa ja kun olet koko ikäsi pissannut paperisilppuun, niin matto tuntuu huomattavan vieraalta ajatukselta. Silti isommat koirat on aikuisenakin paljon helpompia poisopettaa.