Määrättyjä asioita ei opi kirjoista. Niitä ei missään nimessä saa oppiarvolla. On tehtävä, on huomattava ja on opittava virheistä. Yksi sellainen on kilpakoira helteessä. Minua huolestuttaa jo lähes ylitsevuotava huoli kuumasta ilmanalasta. Toki se on hankalaa, mutta eihän helteet uusi asia ole. Onko unohdettu jotain perusasioita taas kerran – samalla tavalla kuin ollaan jossain vaiheessa hukattu tietotaito miten hoitaa kramppeja.
- Auringon paiste on merkityksellinen, ei celsiusasteiden määrä. Vaikka lämpötila olisi +28, niin olo on varjossa – tai pilvisellä ilmalla – helpompi kuin samoilla asteilla paisteessa. Johtuu pelkästään siitä, että säteilylämpö puuttuu. Asiaa voi mieltää asvaltin kautta. Pilvisellä ilmalla se ei tunnu jalkapohjissa, mutta aurinko saa sen melkein sulamaan.
- Koiran läähätys ei ole paha. Päätön, hallitsematon läähätys on. Koira poistaa liikalämpöä hengityksensä kautta, se siis hikoilee. Jos ihminen hikoilee, niin ei häntä pidetä kykenemättömänä fyysiseen rasitukseen. Edellytetään ainoastaan, että neste- ja suolotankkaus on tehty.
- Elektrolyyttejä on annettava jo ennen suoritusta, ei pelkästään juomavedessä heti suorituksen jälkeen. Niillä korvataan läähätyksen aiheuttama vaje, sekä täytetään elimistön puskurivarastot, jotta ne olisivat heti suorituksen jälkeen käytettävissä.
- Koiraa on juotettava. Ei vatsantäydeltä kertalaakista, vaan pikkuhiljaa koko ajan, säännöstellen.
- Auton ilmastoinnilla sisälämpötilan tipauttaminen 17 asteeseen ei ole tavoite. Se ei ole edes optimi. Odotuksessa optimi on hivenen alle suorituslämpötilan, suorituksen jälkeen se saa toki olla alempi kuin hellelukemat. Mutta on muistettava, että jos ilmanvaihto pelaa, ja koiralla on kosteaa päällä, niin lämpötila putoaa automaattisesti niin alas, että koira saa hukattua ylimääräisen lämmön – edelleenkin ruumiinlämpö on 38 asteen tienoilla, eikä niin korkeita lämpötiloja ole koskaan, kunhan pysytään poissa suorasta auringonvalosta, jolloin esim. auton pellit varastoivat lämmön.
- Koiran kävelyttäminen jäähdyttää sitä, ei ulkolämpötila. On outoa, että helteillä halutaan jotain 15 asteen lämpötiloja, mutta kun ollaan aidosti +15 asteessa, niin melkoinen osa treenareista pukee koiralle track-on-backit, ettei niille vain tulisi kylmä ja lihakset jäähtyisi.
- Suomessa on pari kertaa jouduttu siirtämään kilpailuja helteiden takia. Aina lämpötila on ollut riittävän alhainen ilta kuuden paikkeilla. Puolikkaan asteen muutokset suuntaan tai toiseen, joista tällä hetkellä puhutaan vertailulämpöjen suhteen, eivät merkitse käytännön elämässä yhtään mitään. Kuin ei muuten myöskään muutaman asteen erot ulkolämpötilassa, ei sen puoleen. Ruotsissa juostiin pidemmillä odotusajoilla vähintään yhtä pahoissa helteissä. Oli pari eroa Suomeen. Ensimmäinen, että koirien painoja tarkkailtiin ja sitä käytettiin mittarina kuivumisesta. Joka oikein olikin. Kuivuminen on ongelma, ei lämpö itsessään. Toinen, että vettä kahlaamista varten oli toimitettu paikalle järjestäjän toimesta. Kolmas, että treenareita opetettiin käyttämään vettä koirien jäähdyttämiseen.
- Helteet eivät aiheuta koirien ylimenemisiä. Ruokintavirheet, kuten kaliumin poisjättäminen, aiheuttavat, sekä puutteellinen kunto.
- Koirat tottuvat lämpöön. Kesän ensimmäinen +20 asteen lämmössä ja auringossa juostava kilpailu on paha. Ei heinäkuun puolessa välissä kesähelteillä juostava, varsinkaan iltakilpailu. Jos joku säilyttää koiriaan perunakellarissa täydessä talvikarvassa, niin saattaa joutua ongelmiin. Mutta se ei ole lajin ongelma. Se on treenarin töppi.
