Teaniini on tuttu aminohappo ravintolisämarkkinoilta, vaikkakaan se ei ole kuulunut aggressiivisimmin myytyjen tuotteiden luokkaan. Se uutetaan tee-pensaan lehdistä ja sen on väitetty poistavan ahdistuneisuutta, stressiä ja henkistä uupumusta.
Sen pitäisi glutamiinihappojohdannaisena läpäistä aivo-verieste suoraan ja nostaa aivoissa GABA-pitoisuuksia sekä alfa-aaltoja. Kaiken muun lisäksi se on kofeiinin vastavaikuttaja, joten se estää kofeiinin haittavaikutuksia (nykytietämyksen mukaan kofeiinilla on kylläkin paljon etuja). Joka tapauksessa milligrammoissa kahdeksan kertaa enemmän l-teaniinia kuin kofeiinia pystyisi kumoamaan kofeiinin (piristävät) vaikutukset ja oletetaankin, että huolimatta teen kofeiinista, niin nimen omaan l-teaniinin takia teellä olisi rauhoittava vaikutus. Kiva. Hypin aina riemusta kun asiaan otetaan mukaan aivosähkökäyrät. Muutoinhan mainostus on tyypillistä ravintolisämainostusta, jossa heitellään faktoideja sinne sun tänne ja koko ajan puhutaan tutkituista asioista, mutta ilman ensimmäistäkään lähdeviitettä.
Jos ihmiselle juotetaan muutama kuppi vihreää teetä ja kysytään, että vähenikö ahdistus ja stressi, niin johtuiko positiiviset tulokset l-teaniinista, jostain noin kiljuunasta muusta teen sisältämästä ainesosasta, vai siitä, että sai vain pysähtyä juomaan muutaman kupillisen kuumaa? No, vastaushan luonnollisesti riippuu aivan siitä mitä halutaan myydä.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että tutkittujen tulosten puuttuminen ei ole myöskään kiistävä todiste (terveys)vaikutuksien suhteen. Se vain tarkoittaa sitä, että myyjällä ei ole faktoja – voi tuote tietysti silti toimia. Harvoin toki, mutta onhan se mahdollista. L-teaniini ei kuitenkaan ole kovinkaan uusi juttu.
L-teaniinin löysi japanilainen tutkija vuonna 1949 ja sen jälkeen sitä(kin) on tutkittu jonkun verrankin – ei liene yllätys, kun mainitaan vihreä tee ja Japani samassa lauseessa. L-teaniini sallittiin Japanissa elintarvikkeisiin lisättäväksi 60-luvun puolessa välissä ja siellä onkin myynnissä tuotteita, joihin sitä on lisätty. Vähän samaan tapaan kuin meille tutumpaa tauriinia.
Higashiyama ym. (2011[ref]Akiko Higashiyamaa, Makoto Ozekib, Lekh R. Junejab, Mahendra P. Kapoor: Effects of l-theanine on attention and reaction time response. doi:10.1016/j.jff.2011.03.009[/ref]) tutkivat l-teaniinin vaikutusta huomiokykyyn ja reaktionopeuteen 18:sta korkeakouluopiskelijalla. Toiselle ryhmälle annettiin 200 mg l-teaniinia veteen sekoitettuna ja verrokkiryhmälle pelkkää vettä. Opiskelijat myös määrittivät oman ”ahdistuneisuustasonsa” ns. MAS-asteikolla, ja heidät jaettiin sen mukaan vielä ryhmissään kahteen: ne, joilla oli korkea ahdistuneisuus ja matalampiin.
Korkeamman ahdistuneisuuden ryhmässä sydämen syke laski, huomiokyky parani ja reaktiokyky nopeutui verrattuna plasebo-ryhmään. Sen sijaan vähemmän ahdistuneet eivät havainneet l-teaniinista mitään hyötyä. Lisäksi tutkijat painottivat, että päinvastoin kuin yleensä ”anti-ahdistuneisuus”tuotteissa, niin l-teaniinissa ei havaittu väsymistä, keskittymiskyvyttömyyttä tai hidastuneita refleksejä.
Kuulostaa hyvältä. Kolmessakin eri käyttötarkoituksessa. L-teaniini saattaisi olla yksi apua koirien ahdistuneisuushäiriöille (entä coellie-sukuisten geenivirhe, joka vaikuttaa nimenomaan glutamiinihappopuolellakin). Siitä saattaisi olla hyötyä rauhoittamaan hieman turhan kuumana käyviä kisakoiria. Ja mikä parasta, l-teaniini saattaisi pudottaa hieman turhan kierroksilla käyvän treenarin tai omistajan vauhtia.
Kuten aina, niin tässäkin on koukku. Muistakaa mistä l-teaniini saadaan: vihreästä teestä. Tyypilliseen ravintolisätapaan kauppiaat ovat ottaneet aina niin tuttua vihreää teetä ja tällä kertaa myyvät sitä l-teaniinin nimellä. Vaan kun silloin on mukana kofeiinikin, ja doping-käry on vain yhden testauksen päässä. Joten jos moista aikoo kokeilla, niin etsikää tuote, josta on varmuudella poistettu kofeiini.
Omistajapuolellakin on ongelma. 100 – 200 mg on tutkimusten mukaan toimiva annos. Tuota on mahdotonta saada teestä, vaan täytyy olla uutettu tuote.
