Kävinpä kahvittelemassa yhden tutun luona. Taisin taas hiukan pyöritellä silmiäni, kun kuulin, että sijoituskoiralle ei kasvattajan käskystä saisi syöttää mitään muuta kuin vettä ja nappulaa, vaikka koira ei kerää massaa toivotusti, ja tulosteet ei ihan vastaa standardia. HEI IHAN OIKEASTI NYT!

Mikä siinä muun syöttämisessä on niin vaarallista? Se, että suhteet menevät vinksalleen? Arvaas mitä: Sillä ei ole hevonkukkasen vertaa merkitystä, kun määrät ovat riittäviä. Vai onko ongelmana se, että koira kehittyy väärin? No, ei kehity, se kehittyy niinkuin geenit käskevät ja niillä eväillä, mitä sille annetaan. Ongelmia saa aikaan vain lihottamalla koirat hervottomiksi läskeiksi, tai tinkimällä ravintoaineista. Kuivamuonien heikko hyödynnettävyys altistaa etenkin pienillä annoksilla nimenomaan jälkimmäiselle. Sitä paitsi ohjeenmukaiset annostukset kuivaa kattavat yleensä kahden koiran tarpeet vitamiinien ja mineraalien osalta.

Se, mikä koiran ruokinnan ihan ensisijaisesti ratkaisee, on ruuan sopivuus. Jos koira ei pidä massaa, vatsa ei toimi ja turkki kärsii, koira ei vaan saa ruuastaan riittävästi. 50/50 mallilla ruokinnan kokonaislaatu paranisi ja hyödynnettävyys paranisi. Ei ole väliä, syökö koira raakaa vai kypsää lihaa nappulan kanssa tai ilman, olennaista on, että se saa siitä ruuastaan irti sen energian ja proteiinin, jota se tarvitsee massansa ja lihaskuntonsa ylläpitoon. Ja oletettavasti pskan määräkin vähenisi.

Mutta hei, pitäkää vaan kiinni vanhoista uskomuksistanne ja uskokaa monikansallisten kuivamuonayritysten markkinointipuheita – minä uskon matematiikkaa, kokemusta ja koiran ulkomuotoa. Ja jos vaikka sattuisi kiinnostamaan, mitä kaikkea soopaa sitä kuulee, ja millä on oikeasti merkitystä, niin hommaa Myytinmurtajat.