Kun puhutaan koirien kuivamuonista (tai nappuloista, napuista, muroista, pavuista… rakkaalla lapsella on monta nimeä), niin ei voi välttyä kysymykseltä millainen ruoka on hyvää ja laadukasta. Ja aina vastaus on sama.
Laadukas kuivamuona
- myydään lemmikkitarvikeliikkeessä
- on hintavaa tai kallista
- sisältää paljon lihaa
Lihan suuren määrän tietää kuulemma siitä, että liha on tuoteselosteen valmistusaineissa ykkösenä.
Unohdetaan tällä kertaa kysymys märästä lihasta kuivamuonassa ja pysähdytään miettimään valmistusaineiden järjestystä. Sen suhteen on muistettava kaksi asiaa:
- raaka-aineiden yhteenlaskettu määrä täytyy olla 100 prosenttia
- raaka-aineet on ilmoitettu määrällisessä suuruusjärjestyksessä
Tuon jälkeen kyse on vain peruskoulun alaluokkien matematiikasta. Ei sen kummallisemmasta. Jos listassa ensimmäisenä olevan lihan perässä lukee vaikka 35 %, niin kaikkia muita on oltava sitten 65 %. Nyt asia mutkistuu hieman. Tuosta 65 prosentista osa on lisättyjä mineraaleja ja vitamiineja ja niille voidaan käyttää kahden prosentin muistisääntöä. Nyt lihan, mineraalien ja vitamiinien jälkeen kaikkea muuta on noin 63 %. Joukossa on yleensä myös lisättyä rasvaa, kuitua jne. Ja niiden osuuksien arviointi meneekin paljon vaikeammaksi. Likiarvo on laskettavissa, mutta se pitäisi tehdä erikseen joka ruuan kanssa, mutta jos leikkii, että niitä on 5 – 10 prosenttia, niin on mittakaavassa. Jos outoja rehuja, hernettä, kananmunaa tai rasvalisää ei löydy, niin sitten varsinaiset perusraaka-aineet mahtuvat tuohon esimerkin 63 prosenttiin.
Leikitään, että esimerkissä olisi
- tehtaan seinämiltä niitettyjä ruohoja ja yrttejä, joita on kuivattu ja lisätty ruokaan hyppysellinen holistisuuden nimissä
- hernettä ja kananmunaa, koska lihassa jostain oudon mystisestä syystä ei olisikaan riittävästi proteiinia
- rasvalisä, koska jostain aivan yhtä mystisestä syystä tehtaalle olisi eksynyt rasvatonta lihaa
niin kaikkia muita olisi noin 53 prosenttia valmistusaineista. Kaikki muut tarkoittaa ruuan kasvisosaa, viljaa tai perunaa/bataattia. Nyt tulee se koukku.
On aivan se ja sama mistä se muodostuu, sillä se on aivan samaa. Ei ole merkityksellistä, että onko se pelkkää perunaa, pelkkää riisiä tai kaikkien mahdollisten sekoitusta. Edelleenkin siinä ruuassa on 53 % kasvismaailmaa ja 35 % lihaksi kutsuttua.
Tuotahan ei haluta kuluttajalle kertoa, joten jaetaan kasvismaailma kahtia. Laitetaan riisiä ja maissia, tai perunaa ja bataattia, ja varmistetaan, että kummankaan määrä ei nouse suuremmaksi kuin liha. Voilá: meillä tuo tuoteseloste, jossa liha on ykkösenä, vaikka sitä on vähiten.
Kana-maissi-riisi-ohra
Meillä on kuivamuona, jonka valmistusainelista alkaa kuivattu kananliha, maissi, riisi ja ohra. Loppu on vanhaa tuttua huttua: rasvaa ja kuitua. Voidaan siis mennä oletuksella, että ruuan perusvalmistusaineet ovat noin 53 %, mutta koska kyseessä on ns. aktiiviruoka, niin pyöristetään 50 prosenttiin (aidosti uskon, että mennän alle tuon).
Koska valmistusaineet ovat suuruusjärjestyksessä, niin kanaa on enemmän kuin maissia, ja ohraa on enemmän kuin viidentenä olevaa kanarasvaa. Ruuassa on 20 % rasvaa, joten lisättyä rasvaa lienee 10 % paikkeilla. Silloin kaikkia muita on oltava vähintään 10 prosenttia, koska edellä olevia ei saa olla vähemmän kuin jäljessä tulevia.
Meillä on siis 50 prosenttiyksikköä jaossa, josta menee 10 jokaiselle neljälle – niitähän oli oltava vähintöön 10 prosenttia kutakin. Meillä on siis jaossa 10 prosenttiyksikköä; 50-(4*10)=10.
Ihan oikeasti – onko yhtään mitää merkitystä annetaanko se 10 prosenttia kanalle, jolloin sitä olisi huimaavat 20 prosenttia vai jaetaanko se tasan kaikille neljälle, jolloin kanaa olisi 12,5 prosenttia? Niin tai näin, niin säkistä on 80 – 90 % jotain muuta kuin lihaa.
Mutta hei – liha on valmistusaineiden ykkösenä ja sehän laadun tae (varsinkin jos tuon ruuan lisäksi ostaa erikoisliikkeestä). Vai miten se menikään…
