Lihaksisto sekä liikuttaa että pitää koiran asennossaan. Eri päälihasten toiminnan tunteminen on osa treenarin perustaitoja: vaikka ei latinankielisiä nimiä tuntisikaan, niin on ainakin ymmärrettävä mikä lihas tai lihasryhmä mitäkin tekee. Varsinaiselle treenaamiselle sillä ei ole suurtakaan merkitystä, mutta ylirasitusoireiden ja vammojen tunnistamiseen se on ehdoton vaatimus. Fysioterapeutin koulutus kestää noin viisi vuotta, ja jokainen uutta fysioterapeuttia käyttänyt tietää, ettei hän kykene ratagreyhoundille tekemään kuin perustoimenpiteet – joihin kokeneempi treenari kykenee itsekin. Lihaksisto on niin suuri ja monimutkainen kokonaisuus, että kokemuksella on suunnaton merkitys, kun puhutaan kokonaisuuden ymmärtämisestä.
Lihaskudos
Lihaskudos on yksi neljästä kudostyypistä. Muut kudostyypit ovat epiteeli-, tuki- ja hermokudos. Lihaskudoksen tärkein tehtävä on supistuminen. Lihassupistusta tarvitaan kaikissa kehon liikkeissä kuten käsien nostamisessa ylös, hengittämisessä ja sydämen lyönnissä.
Lihaskudoksia on olemassa kolmenlaisia:
- Sydänlihas, jota on ainoastaan sydämessä.
- Poikkijuovaiset lihakset eli luustolihakset eli luurankolihakset ovat kiinnittyneet yleensä jänteiden välityksellä luihin. Poikkijuovaisen lihaskudosken toiminta on tahdonalaista eli ne mahdollistavat kehon ja sen eri osien liikkeet.
- Sileää lihasta on sisäelinten seinämien lihaskerroksessa kuten verisuonten seinämissä. Sileästä lihaskudoskesta voi muodostua myös erillisiä lihaksia kuten karvankohottajalihas. Sileää lihasta hermottaa autonominen hermosto eli tahdosta riippumaton hermosto.
Luustolihakset
Luustolihakset ovat rakentuneet pitkistä sylinterimäisistä lihassoluista eli lihassyistä. Supistuminen tapahtuu tahdonalaisesti. Tästä lihastyypistä käytetään myös nimitystä poikkijuovainen lihas mikroskoopilla selvästi näkyvien juovien takia.
Lihaksen molemmissa päissä on jänteistä osaa, jolla lihas kiinnittyy rustoon tai luuhun. Jotta liikkuminen yleensä olisi mahdollista, lihas menee vähintään yhden nivelen yli luusta toiseen.
Lihassolut ovat monitumaisia, pituudeltaan 1 – 40 mm ja paksuudeltaan 0,01 – 0,1 mm. Lihassolujen tumat sijaitsevat solun pinnassa solukalvon alla. Jokaista lihassyytä ympäröi pehmeästä sidekudoksesta muodostunut verkkomainen tukirakenne, endomysium. Endomysiumin tehtävänä on välittää lihassyiden supistumisvoima eteenpäin. Solut ovat ryhmittyneet solukimpuiksi eli lihassyykimpuiksi, joita ympäröi myös sidekudoskalvo, perimysium. Perimysiumin keskeinen tehtävä on antaa lihakselle rakenne, sekä välittää edelleen jänteille perimysiumista tuleva lihassyiden supistusvoima. Useat rinnakkaiset lihassolukimput muodostavat itse lihaksen ja myös tätä kokonaisuutta ympäröi paksu kalvomainen sidekudos, epimysium. Lihasolujen sanotaan kuuluvan samaan motoriseen yksikköön silloin kun niiden saama supistuskäsky tulee samalta liikehermolta. Yksi lihassopistus voi kestää vain n. 0,1 sekuntia.
Poikkijuovaisia lihaksia on kahta tyyppiä:
Tyypin yksi lihassolut sisältävät paljon mitokondrioita, ne ovat ohuempia ja hitaampia. Energia tulee aerobisesti. Soveltuvat parhaiten pitkäkestoiseen suoritukseen. Väri on yleensä punainen, koska lihassoluissa on korkea myoglobiinipitoisuus. Näitä kutsutaan yleisesti hitaiksi lihassoluiksi.
Tyypin kaksi lihassoluissa on vähän mitokondrioita ja ne ovat paksuja sekä nopeita. Lihaksen käyttämä energia tulee anaerobisesti pääosin glykogeenista. Sopivat lyhytkestoiseen räjähtävään toimintaan. Tämän vuoksi ne painavat vähemmän kuin muut yleisimmät solut, esimerkiksi rasva- ja aivosolut. Väriltään yleensä valkoisia. Näitä kutsutaan yleisesti nopeiksi lihassoluiksi. Greyhoundilla on huomattavasti enemmän näitä nopeita lihassoluja kuin millään muulla koirarodulla, jonka takia se on niin nopea sprintteri, mutta siltä puuttuu kyky pitkäkestoiseen työhön.
Useimmissa lihaksissa on sekaisin sekä hitaita että nopeita lihassoluja.
Sileät lihakset
Sileän lihaksen solut ovat yksitumaisia ja muodoltaan sukkulamaisia. Supistumiseen vaadittava signaali tulee pääosin autonomisesta hermostosta. Yksi lihassupistus voi kestää huomattavasti pidempään kuin poikkijuovaisissa lihaksissa, jopa viisi sekuntia. Sileitä lihassoluja on esimerkiksi suolistossa, verisuonissa, sappitiehyeissä, virtsajohtimessa ja kohdussa.
Sydänlihas
Sydänlihaksen solut ovat kiinnittyneet toisiinsa ohuiden ns. kytkylevyjen avulla, muodostaen verkkomaisen rakenteen. Sydänlihassolut supistuvat ilman hermoja tahdistinsolujen avulla, joista impulssi leviää kytkylevyjen aukkolitosten kautta kaikkiin soluihin. Sydänlihasta voi pitää tavallaan poikkijuovaisen ja sileän lihaksen välimuotona, koska rakenteeltaan sydänlihassolut muistuttavat poikkijuovaisia lihassoluja, mutta se on sileiden lihassolujen tapaan hyvin väsymätön.
Lihaksen toiminta
Lihaksessa on kaksi päätä. Alkukohta, origo, sekä päätekohta, insertio. Alkukohta toimii lihaksen ankkurina ja päätekohta on se missä liike tapahtuu. Lihasrunko tekee työn ja välittää supistusvoimallaan liikkeen.
Lihaksen tehtävänä on taivuttaa nikamia ja niveliä. Supistuessaan lihakset lähentävät luita toisiinsa nivelen kautta. Sama lihas voi toimia yhden tai useamman nivelen yli, joka saattaa joskus vaikeuttaa lihaksen toiminnan hahmottamista. Silloin lihas ojentaa koukistaa toista ja ojentaa toista niveltä.
Lihakset toimivat pareina. Kullakin laihaksella on niin sanottu vastalihas. Kun lihas supistuu, se taivuttaa niveltä, jonka jälkeen jännitys laukeaa ja lihas palaa normaaliin pituuteensa. Sillooin vastapari voi aloittaa työnsä: supistua vuorostaan ja taivuttaa nivelen toiseen suuntaa. Eli ensin vaikkapa jalka koukistetaan polvesta ja sen jälkeen ojennetaan suoraksi. Siksi lihaksia kutsutaankin, riippuen kumpaan suuntaan ne niveltä liikuttavat, joko koukistajiksi tai ojentajiksi.
Päälihakset
Tärkeimmät lihakset sekä niiden perustarkoitus. Koska en tiedä mitkä lihasten nimet ovat suomeksi, niin olen käyttänyt hevosten suomennosta – en siis tiedä että ovatko ne tarkkoja.
nro | lihas | suomeksi | tarkoitus |
---|---|---|---|
1 | GRACILIS | hoikkalihas | ojentaa lonkkaa ja kintereen niveliä eli lähentää raajaa sekä kontrolloi takaraajojen sivuttaista liikettä |
2 | SARTORIUS | räätälilihas | koukistaa lonkkaa, lähentää raajaa ja vetää jalkaa eteenpäin |
3 | RECTUS FEMORIS | suora reisilihas | ojentaa polvinimeltä, pitää polvilumpiota paikoillaan |
4,5 | BICEPS FEMORIS, alempi ja ylempi | kaksipäinen reisilihas | etuosa ojentaa lonkka- ja polviniveltä ja loitontaa raajaa, takaosa koukistaa polvea, loitontaa raajaa ja ojentaa akillesjänteen kanssa kinnerniveltä |
6 | SEMITENDiNOSUS | puolijänteinen lihas | ojentaa lonkka-, polvi- ja kinnerniveltä |
7 | LATERAL VASTUS | ojentaa polviniveltä | |
8,9 | TENSOR FASCIAE LATAE | leveän peitinkalvon jännittäjälihas | koukistaa lonkkaa, ojentaa polvea, jännittää reiden leveää peitinkalvoa ja vetää raajaa eteenpäin |
10 | SACROCOCCYGEAL | nostaa ja liikuttaa häntää sivusuunnassa | |
11 | GLUTEUS | pakaralihas | ojentaa lonkkaa |
12 | LONGISSIMUS LUMBORUM | pitkän selkälihaksen lanneosa | ojentaa selkää ja kaulaa, tukee selkärankaa |
13 | QUADRATUS LUMBORUM | nelikulmainen reisilihas | avustaa lonkkanivelen ojentamisessa |
14 | PECTORALIS PROFUNDUS | syvä rintalihas | vartalon kannattajalihas, eturaajan lähennys ja taaksevienti, olkanivelen paikallaanpito ja tukeminen |
15 | LONGISSIMUS THORACIS | pitkän selkälihaksen rintakehäosa | ojentaa selkää ja kaulaa, tukee selkärankaa |
16 | LATISSIMUS DORSI | leveä selkälihas | olkanivelen koukistus ja raajan taaksevienti |
17 | INFRASPINATUS | alempi lapalihas | koukistaa olkaniveltä ja tukee olkaniveltä ulkopuolelta |
18 | TRICEPS, CAPUT LONGUM | kolmipäinen olkalihas, pitkän pään ylimmäinen osa (monkey muscle) | ojentaa kyynärniveltä ja koukistaa olkaniveltä |
19 | TRAPEZIUS | epäkäslihas | raajan eteenvienti ja loitonnus, raajan taaksevienti ja loitonnus |
20 | TRICEPS, CAPUT LATERALE | kolmipäinen olkalihas, ulommainen pää | ojentaa kyynärniveltä |
21 | TRICEPS, CAPUT LONGUM | kolmipäinen olkalihas, pitkä pää | ojentaa kyynärniveltä ja koukistaa olkaniveltä |
22 | BRACHIOCEPHALICUS | olkavarsi-päälihas, olkavarren puoleinen | raajan eteenvienti |
23 | DELTOIDEUS | päällimmäinen lapalihas, ylempi osa | koukistaa olkaniveltä |
24 | DELTOIDEUS | päällimmäinen lapalihas, alempi osa | koukistaa olkaniveltä |
25 | OMOTRANSVERSARIUS | lapaluu-kannattajanikamalihas | raajan eteenvienti, kaulan sivulle taivutus |
26 | BRACHIOCEPHALICUS | olkavarsi-päälihas, pään puoleinen | raajan eteenvienti, niskan asento ja koukistus |
27 | SERRATUS | alempi sahalihas | tärkein vartalon kannattajalihas, liikuttaa olkaniveltä eteen ja taakse jalan liikkuessa, toimii kaulan kohottajana, hengityksen apulihas |
Kuva on netistä, mutta hahmottaa missä osa lihaksista on aidossa koirassa: