Törmään jatkuvasti erääseen koiraharrastajia syvästi askarruttavaan ongelmaan. Se on kysymyksenä niin yleinen, että on jo FAQ-materiaalia. Mitä tehdä, jos ei ehdi madottamaan koiraa päivälleen viikkoa ennen rokotuksia? Entä jos madottaakin jopa yhdeksän päivää ennen rokotuksia?
Madot, sisäloiset, aiheuttavat koiralle jatkuvan lievän tulehdustilan. Koira eläinlajina on kuitenkin sopeutunut vuosisatatuhansien aikana sisäloisiinsa, ja jopa kehittänyt niiden kanssa eräänlaisen symbioosin. Vastoin kuin luullaan, niin useimmat loiset, bakteerit ja virukset eivät yritä tappaa isäntäänsä. Paha sairastuminen ja kuolema uhkaa silloin kun määrä nousee liian korkeaksi tai isäntäeläin saa tartunnan organismista, joka ei siihen kuuluisi tarttua. Ei musta surma apuharventanut Euraasian ihmisväestöä siksi, että Yersinia pestis-bakteeri nimenomaan halusi tappaa ihmisiä, vaan että se ei enää pysynyt mustarottien kanssa yhdessä elävässä kirpussa. Sen aiheuttama rutto ihmisillä oli vahinko, joka johtui bakteerin hillitsemättömästä kasvusta eliössä, joka ei ”osannut” elää sen kanssa. Väärään aikaan väärässä paikassa väärän kaverin kanssa.
Eräiden olettamusten mukaan sisäloisista on jopa hyötyä koirille juuri niiden aiheuttamien pienten tulehdustilojen takia. Silloin koiran immuniteetti oppii toimimaan ja reagoimaan siten kuin on suunniteltu. Liiallisia madotuksia on tarjottu yhdeksi syyksi allergioihin, jotka ovatkin immuniteettijärjestelmän vikatoimintoja. Tuo on kuitenkin liian yksinkertaistettu teoria, eikä sitä saakaan käyttää syynä madotusten laiminlyöntiin. Hallitsemattomasti kasvava sisäloistartunta kuitenkin aiheuttaa koiralle terveydellisiä ongelmia. Se, että susia ja kettuja ei madota kukaan, ei voi pitää myöskään minään ohjenuorana. Villieläimet eivät elä yhtä kauan kuin kotikoira, ne kuolevat kun heikkenevät liiaksi. Vaikkapa juuri matojen tai kapin takia.
Koirat madotetaan ennen rokotuksia siksi, että liian suuren matoinfektion uskotaan heikentävän immuunivastetta. Kun elimistön puolustusjärjestelmä taistelee muualla, niin se ei ehkä reagoisi tarpeeksi vahvasti annettuun rokotteeseen, eikä suojaa kehittyisi. Tämä kuitenkin vaatii melkoisen rajua matomäärää, ja kotimaisiin emälinjoihin perustuvilla pennuilla harvemmin sellaista määrää on. Jos on, niin omistaja ei siinä vaiheessa murehdi päiviä rokotuksiin, vaan pennun oksentamia suolinkaisia ja spagettiannoksilta näyttäviä ulostekasoja.
Viikon suositus perustuu suolinkaisen elinkiertoon. 10-14 vuorokauden kuluessa suolinkaiskanta on madotuksen jälkeen taas voimissaan, ja suolistossa asustelee taas sukukypsiä suolinkaisia. Viikko madotuksesta takaa sen, että kaikkia markkinoilla olevia loislääkkeitä on ehditty antamaan ohjeen mukainen määrä, eikä uutta kantaa ole päässyt vielä syntymään. Koirastahan ei koskaan saada suolinkaisia kokonaan pois horrostilassa olevien toukkamuotojen takia.
Jos koirasta ei aikaisemmin ole madotuksilla saatu suurta määrää näkyviä suolinkaisia, niin rokotuksia edeltävä madotus ei ole mitenkään merkityksellinen. Sen voi antaa viikkoa, kahta tai kuukautta ennen. Tai unohtaa kokonaan. Tai antaa rokotusten jälkeen. Ei merkitystä.
Mikäli koiralla on paha matotartunta, Suomessa käytännössä suolinkaisia, niin se vaatii pidemmän ja aggressiivisemman madotusohjelman. Mutta sekään ei saa vaikuttaa rokottamiseen, vaan piikit käydään ottamassa normaalisti. Uhkakuva rokotteiden heikommasta tehosta on enemmänkin varovaisuutta kuin aito uhka, ja parvo tai penikkatauti on koiralle huomattavasti vaarallisempi kuin suolistoloiset.
Artikkelin kuvassa on hakamato. Se on yleistynyt suolinkaisen rinnalle, mutta siihen ei suuremmin kiinnitetä huomiota kahdesta syystä. Se on huomattavasti suolinkaista pienempi, eivätkä omistajat yleensä huomaa niitä ulosteista. Suolinkainen näkyy madotuksen jälkeen kuolleena tai kuolevana, mutta muut madot pääsääntöisesti hajoavat suolistossa kuoltuaan. Hakamato on kuitenkin koiralle huomattavasti suurempi ongelma kuin sinällään harmiton suolinkainen, koska hakamato käyttää ravinnokseen verta, Vaikka meillä esiintyvä hakamadon muoto on eteläistä huomattavasti vaarattomampi (eteläinen aiheuttaa koiralle nopeastikin anemian), niin se aiheuttaa koiralle enemmän reaktioita, jotka voivat haitata myös rokotteiden vasta-aineiden muodostumista. Niiden löytäminen ulostenäytteistä on myös työläämpää. Hakamadon yleistyminen onkin huomattavasti vahvempi perustelu rokotusta ennen annettavalle madotukselle kuin suolinkaiset.
Paha hakamatotartunta aiheuttaa muuten samankaltaisia iho-oireita kuin kapi. Ero kapiin tulee siinä, että esim. ivermektiini tappaa kapin, mutta ei hakamatoa. Ja matolääkkeet tappavat hakamadon, mutta eivät kapia. Joten jos kapihäätö ei näyttäisi toimivan, niin kannattaa harkita niinkin yksinkertaista hoitoa kuin madotusta.
