Maksa on useilla eri tavoilla toimiva sisäelin, elimistön suurin rauhanen, ja aineenvaihduntaelimistä se on tärkein. Maksan täyttä roolia elimistön toiminnan kannalta ei edes tunneta, mutta sillä arvioidaan olevan ainakin 1500 erilaista tehtävää.

Ilman maksaa ei olisi käytännössä aineenvaihduntaakaan. Se on avainasemassa koiran valkuais-, rasva-, kivennäis– ja useiden vitamiinien aineenvaihdunnassa.

Huomaa: artikkeli on kirjoitettu 90-luvun lopussa täyttämään silloinen linkitystarve ja olemaan yleisesti hyväksyttävää. Ajat ovat muttuneet, eivätkä mm. maksaongelman tukiruokinta ole ajantasalla. Maksan toimintahan ei ole muuttunut mihinkään vuosien saatossa.

Maksan rakenne

Maksan verenkierto on muista elimistä poikkeava. Maksaan tulee maksavaltimoa pitkin hapekasta verta sen käyttöön. Maksasta taasen lähteekolme lyhyttä maksalaskimoa, jotka yhtyvät alaonttolaskimoon jota kautta veri kulkee kohti sydäntä. Lisäksi maksaan saapuu porttilaskimo, jota kautta kulkeva veri on jo luovuttanut happensa ruoansulatuskanavalle. Porttilaskimojärjestelmän avulla veri ja siihen imeytyneet aineet tuodaan ensimmäiseksi maksaan. Noin puolet elimistön kokonaisverimääräästä kulkeekin maksan kautta.

Maksan tehtävät

Maksa muokkaa ravintoaineita ja säätelee verensokeria sekä aminohappopitoisuutta. Kun energiaa on riittävästi, maksa varastoi itseensä glukoosia glykogeeninä ja voi muodostaa glukoosista tyydyttyneitä rasvahappoja.

Maksa osallistuu myös aminohappojen synteesiin. Kun määrätyistä aineista on puute, maksa voi siirtää glukoosille aminoryhmän aminohappojen puuttuessatransaminaasientsyymin, jolloin voidaan rakentaa kaikkia muita paitsi välttämättömiä aminohappoja. Aminohapoista voidaan taasen muodostaa glukoosia poistamalla deaminaatiossa aminoryhmiä.

Rasvamolekyylin glyserolista maksa voi muokata glukoosia, ja rasvahapoista ketoaineita.

Lisäksi maksa valmistaa sappihappoa, hajoittaa hormoneja sekä varastoi verta, vitamiineja ja rautaa.

Maksa on myös olennainen osa elimistön immuunijärjestelmää. Siellä tapahtuu fagosytoosia ja detoksifikaatiota, eli kemiallisen rakenteen muuttamista myrkyttömämmäksi. varsinkin greyhoundeilla ammoniakin poistaminen on tärkeässä roolissa, sillä ammoniakkia vapautuu valkuaisaineiden pilkkoutumisessa.

Ruoansulatus

Maksan yksi tärkeimmistä tehtävistä on sapen muodostaminen, jolla on erittäin tärkeä rooli nimenomaan rasvan ja rasvaliukoisten vitamiinien imeytymisessä.

Veressä, joka tulee vatsasta ja ohutsuolesta, on kaikki ruuasta imeytyneet ravintoaineet. Se menee maksaan, joka säätelee sokerien ja hiilihydraattien varastointia sekä vapauttamista, kontrolloi rasvan ja kolesterolin aineenvaihduntaa, valmistaa verelle välttämättömiä proteiineja sekä poistaa ruuansulatuskanavan kautta tulleita myrkyllisiä aineita.

Maksasairaudet

Koirilla maksasairaudet ovat kohtuullisen yleisiä. Joko kyseessä on lisääntyvä elintaso-ongelma, tai diagnosointi on parantunut. Greyhoundeilla maksaongelmia ei kuitenkaan suuremmin ole, mutta ne eivät ole täysin tuntemattomiakaan.

Maksasairaudet eivät ole mikään automaattinen kuolemantuomio koiralle, vaikka se moneen osallistuukin. Maksalla on hyvä toipumiskyky, ja vaikka suuri osa maksasta tuhoutuisikin, niin elimistön muut osat kykenevät korvaamaan maksan tehtävät ajan kuluessa.

Greyhoundeilla yleisimmät syyt maksasairauksiin ovat määrätyt virus– ja bakteeritaudit (esim. leptospiroosi), myrkyt sekä kasvaimet. Määrättyjä rasvan ja kolesterolin aineenvaihduntaan liittyviä ongelmia on myös löydetty.

Kun maksa ei toimi normaalisti, niin suurin ongelma on myrkyllisten aineiden poistamisessa. Kroonisessa maksan vajaatoiminnassa myrkylliset aineet – kuten ammoniakki – pääsevät verenkierron mukana esimerkiksi aivoihin ja aiheuttaa hermoston häiriötilan.

Yleisimmät oireet maksan sairauksissa ovat

• ruokahaluttomuus
• laihtuminen
• runsas juominen
• runsas virtsaaminen
• oksentelu
• ripuli
• vatsan turvotus
• keltaisuus
• hermostohäiriöt
• uneliaisuus

Keltaisuus on selvin merkki maksaongelmista, ja näkyy parhaiten vatsan alueella, silmissä, ikenissä ja nartuilla vaginassa.

Diagnosointi

Maksan toiminta voidaan tutkia useilla eri tavoilla, kuten veri- ja virtsatesteillä, röntgen- ja kaikukuvauksilla sekä koepalalla. Näillä, sekä oireilla itselläänkin, tehdään diagnoosi sekä päätetään hoito.

Varhaisdiagnosoinnin ongelma on, että maksasairaudet erittäin harvoin antavat mitään selviä merkkejä etukäteen. Kun esim. keltaisuus havaitaan, niin maksavaurioita on jo ehtinyt tapahtumaan.

Maksaongelmia ei voida tunnistaa ja hoitaa oikein pelkästään kotihoidolla, vaan siihen vaaditaan aina eläinlääkäriä. Joten jo pelkästään epäily jostain maksan toimintahäiriöstä tai -sairaudesta on perusteltu syy viedä koira eläinlääkäriin.

Ruokavalio

Kuten muidenkin sisäelimien kanssa, niin maksasairauksissa ruokavaliolla on suuri merkitys. Koiran ruokinta päätetään seuraavien mukaan.

Ammoniakin vähentäminen

Koska proteiini tuottaa hajotessaan ammoniakkia, niin ravinnon proteiinimäärä sovitetaan alimmalle mahdollisimmalla tasolle. Liian alaskaan sitä ei voi päästää, koska silloin elimistö alkaa käyttämään koiran omaa lihaksistoa, jolloin myöskin syntyy ammoniakkia. Osan valkuaisesta hajoittaa paksusuolen bakteerit synnyttäen myös ammoniakkia. Siksi valkuaisen sulavuus sekä biologinen arvo olisi oltava mahdollisemman korkea, sillä valkuainen olisi kyettävä hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti jo ohutsuolessa. Tämä tarkoittaa käytännössä kasvisvalkuaisen – eli viljojen – rajoittamista. Sinkki on ehdoton lisäravinne, sillä se avustaa ammoniakin neutraloinnissa.

Energian saatavuus

Koska proteiinien sekä hiilihydraattien määrää joudutaan rajoittamaan, niin energia on tuotettava käytännössä pelkästään rasvasta. Lisäksi maksasairauksista kärsivillä on useasti korkeampi energiantarve.

Kuparin määrän vähentäminen

Maksasairauksien yhteydessä elimistöön kertyy kuparia, joka saattaa heikentää maksan toimintaa. Siksi ruuassa ei saisi olla liikaa kuparia. Sinkki vähentää kuparin kertymistä maksaan ja sitä kautta rajoittaa maksasolujen vaurioitumista.

Vitamiinit

Koska maksa osallistuu vitamiinien aineenvaihduntaan, niin maksasairauksista kärsivä koira tarvitsee normaalia enemmän B-ryhmän vitamiineja sekä C-vitamiinia. Lisällä pyritään kattamaan vitamiinien hyöädyntämisen häiriöt sekä ylipäätään sairauden aiheuttama kasvanut tarve.

Mineraalit

Suola ei kuulu koiran ruokavalioon muutenkaan, mutta natriumin ja kloridin määrää on vähennettävä. Suolan imeytyminen nostaa maksan verenpainetta. Maksasairauksiin liittyy lisäksi usein nesteen kertymistä vatsaonteloon eli askitesia, ja suola pahentaa tilaa.

Kilpailu-ura

Mikäli harrastuskoira sairastuu maksaongelmiin, niin sen kilpailu-ura on loppu. Vaikka maksa kykeneekin toipumaan kohtuullisen tehokkaasti, niin sitä ei voida enää rasittaa suorituksen aiheuttamilla muutoksilla elimistössä.