Maksalaatikko on kuin tavan kaupoissa myytävät kuivamuonat eli ns. markettiruuat. Kaikilla on niistä mielipide ja yleinen kanta on, että puhutaan huonoimmasta mahdollisesta valinnasta, eikä kukaan osta niitä. Paitsi että niitä ostetaan.

Ainoana ruokana niitä valitettavasti myös käytetään, ja sinä eivät toimi. Pysyy hengissä, mutta ei enempää. Sen sijaan täydentäjänä tai makupaloina niissä ei ole mitään vikaa. Säännönmukaisesti maksalaatikko eksyy myös kotimaisten (verkko)julkaisujen päivityksiin, joissa listataan koirille sopimattomia ihmisten ruokia. Maksalaatikosta vaarallisen tekee riisi, A-vitamiini ja varsinkin rusinat, jotka tappavat koiran jo olemassa olollaan – riippuen hieman jutun painotuksesta.

Useimmat käyttävät maksalaatikkoa koirien syntymäpäiväkakkuna. Syykin on selvä. Suurin osa koirista pitää, jopa rakastaa sitä.

Meillä maksalaatikko on tyypillistä retkievästä pidemmillä matkoilla, yleensä kun ajetaan etelästä Oulun suuntaan. Mennessä mukana kulkevat lihat ovat yleensä jäässä, eikä pelkkää kuivamuonaa haluta antaa. Maksalaatikkoa saa jokaiselta liikenneasemalta ja se myydään lisäksi sopivassa heti-käyttöön pakkauksessa.

Maksalaatikossa on pari etua. Se on kohtuullisen kosteaa, ja juottaminen on aina hankalaa matkalla. Lisäksi siinä on siedettävästi energiaa, suolaa ja sokerina nopeita kaloreita. Se ei myöskään sotke vatsan toimintaa, sillä kilpakoiralla löysyys on aina ensimmäinen merkki tulevista ongelmista. Eikä kotikoirallekaan vatsan toimivuus haitaksi ole.

On siis aika perata tuo surullisen kuuluisa maksalaatikko ja vilkaista mitä siinä aidosti koiralle syötetään.

Merkkien vähyys

Ennen einesmaksalaatikkoja löytyi jokaiselta lihatalolta. HK taisi lopettaa omansa 2006 paikkeilla ja Forssakin on tainnut luopua bisneksestä. Joitain pikkumerkkejä löytyy, mutta koska ne ovat paikallisia, niin unohdetaan ne.

Laajasti saatavilla merkkejä ovat Saarioinen, Atria, Pirkka, Rainbow ja Kartanon. Jos en ole aivan metsässä, niin artikkelin päivämäärällä Saarioinen valmistaa Pirkan sekä Kartanon ja Atria Rainbown, joten aidosti teollisia einesvaihtoehtoja on vain kaksi. Tosin Kartanon maksalaatikon ravintoarvot eroavat jonkun verrankin Saarioisen ja Pirkan brändistä, joten sitä pitänee kohdella omana tuotteenaan.

Suoraan sanottuna niillä ei ole käytännön eroja. Olen syönyt itse kaikkia, enkä ole huomannut niissä suurtakaan käytännön eroa – en ainakaan sellaisia, jotka muistaisin vielä ostotilanteessakin – Lidlin myymä Kartanon maksalaatikko oli kylläkin omaan suuhun vetistä ja jopa pahaa. Mutta kun kyse on samanlaisesta tuotteesta, niin ainoat erot voisivatkin olla suolassa ja makeudessa. Koirille taasen makuasioilla ei ole merkitystä, ei myöskään brändillä.

Ravintoarvot

Vaikka ruoka arvona koostuukin useista tekijöistä, joissa vaikuttaa vahvasti nälkä, brändi, pakkaus, hinta ja ostopaikka, niin ruoka on kuitenkin ”vain” omien ravintoarvojensa summa. Käytännössä erot ovat minimaalisia, mutta vertaillaan niitä silti.

Mielenkiintoista oli se, että Rainbowssa ensimmäinen valmistusaine oli vesi, kun se Atrialla on riisi. Jos oletetaan, että kyse ei ole pelkästä virheestä, niin se saattaa selittää kuulemani arvostelut Rainbown vetisyydestä. Muutoin oleellisimmat erot Saarioisen ja Atrian välillä ovat maksan määrä sekä alkuperä ja maito. Saarioinen ilmoittaa käyttävänsä rasvatonta maitoa kun taasen Atrian maksalaatikossa on maitojauhetta ja vettä. Koirille, kuin ei myöskään ihmisille, tuolla ei ole mitään merkitystä.

Maksa ja A-vitamiini

Saarioisten maksalaatikossa on sekoitus sian-, broilerin- ja naudanmaksaa, joita on yhteensä 16 % eli 400 grammassa 64 grammaa[ref]http://www.saarioinen.fi/tuotteet/tuotehaku/?TUOTEID=3002 tilanne 26.5.2014[/ref]. Atrialla taasen käytetään vain sianmaksaa, jota on 12 % eli 400 grammassa 48 grammaa¹. Kartanon maksalaatikon tuotetietoja en löytänyt nopealla googletuksella, jota pidän mielenkiintoisena asiana vuonna 2014.

Enemmän kuin varsinaisen maksan määrää ja minkä eläimen maksaa on käytetty, kiinnostaa A-vitamiinin määrät. Koska emme tunne aitoja reseptejä, ja koska valmistajat ilmoittavat vain pakolliset tiedot, niin emme edes yritä hahmotella määriä valmistusaineiden mukaan, vaan luotamme Finelin kokoamiin tietoihin².

Kuten näkyy, niin A-vitamiinia on yli tarpeen – ainakin jos maksalaatikkoa syöttää joka päivä hiukankaan enemmän. Mutta on muistettava taas kerran se, että taulukon kilomäärät – niin päivässä kuin kerran viikossa syötettynä – ovat perustarpeen tyydyttämiseen. Useimmiten, ellei aina, aito tarve on korkeampi. Jos syöttää 30 kg koiralle yhden laatikon Saarioisten maksalaatikkoa, ja koira erittää 60 % saamastaan A-vitamiinista, niin se saa silloin hieman yli 6700 µg A-vitamiinia, joka on toki huomattavasti paljon yli 300 µg perustarpeen. Se ei kuitenkaan ole vielä lähelläkään myrkytysrajaa.

Vuoden ikäisille beagleilla vuonna 1996 tehdyn tutkimuksen perusteella ilmoitettiin, että ylläpitoruokinnassa voidaan käyttää 60000 µg/KAkg annoksia ilman ongelmia. Maksalaatikoissa on A-vitamiinia kuiva-aineessa noin 43500 µg/KAkg.

Jos hyväksytään ylimmäksi rajaksi ruuan energian kautta laskettuna A-vitamiinin saannille 67500 µg/1000 kcalME, niin jos annettaisiin pelkkää nautaa, jossa on rasvaa 15 %, niin siitä saadaan energiaa noin 135 kcal/100g. Tällöin tarvittaisiin noin 740 grammaa lihaa, että saataisiin 1000 kcal. Joten nyt leikitään, ihan yksinkertaisuuden vuoksi, että meillä on käsissä 25kg koira, jolle tuo lihamäärä riittäisi. Silloin sille voitaisiin antaa huoletta lähemmän 350 g maksaa päivässä – eineslaatikoissa on maksaa 50 – 60 grammaa. Saarioisten maksalaatikkoa pitäisi siis syöttää tuollaiset neljä laatikkoa, 1,6 kg, päivässä 25 kg koiralle, että alettaisiin olemaan ongelmissa.

Suola

Kaikissa maksalaatikoissa on 400 gramman annoksessa suolaa neljän gramman verran, hiukan yli tai ali. Käytännössä kaikista saa siis noin teelusikallisen suolaa.

Tiedämme, että natriumin tarve koiralla on noin 26,2 mg/kg. Se vastaa ruokasuolana pyöreästi laskettuna

• 10 kg koiralle hieman päälle puolta grammaa (Na 262 mg) – noin 50 g maksalaatikkoa
• 30 kg koiralle kahta grammaa (Na 786 mg) – noin 200 grammaa maksalaatikkoa
• 60 kg koiralle neljää grammaa (Na 1572 mg = 1,6 g) – noin 400 g maksalaatikkoa

Einesmaksalaatikosta ei siis saa liikaa suolaa eikä natriumia, vaan ne täyttävät päivän perustarpeen.

Sokerit

Hiilihydraatteja maksalaatikoissa on kohtuullisesti, joka johtuu täysin riisistä. Kuivapainossa puhutaan noin 60 prosentista, valmiissa tuotteessa noin 20 prosentista. Se on korkea, mutta puuroruokkijat ylittävät tuon määrän usein helposti, eikä moiset prosenttimäärät ole harvinaisia kuivamuonissakaan. Hiilihydraatit ovat sinänsä tarpeettomia, mutta maksalaatikon kaltaisessa ruuassa toki välttämättömiä – muuten kyse ei ole maksalaatikosta.

Kuinka paljon sitten laittaa riisille painoarvoa, positiivisessa tai negatiivisessa mielessä, on tulkintakysymys. Se on kuitenkin viljoista parhaasta päästä, ja tuttu kuivamuonamarkkinoilta. Kaiken kaikkiaan se on hyvin siedetty ruuissa.

Ravintokuitua maksalaatikossa on jonkin verran, mutta aika paljon saa omata positiivista ajattelua, että maksalaatikosta saa varsinaisen kuitulähteen.

Maksalaatikoiden varsinainen ongelma on sokeri. Eniten sokeria on Kartanon maksalaatikossa, lähes 40 grammaa, ja muut ovat sitten hieman päälle 32 gramman. Ruokalusikallinen sokeria painaa noin 12 g (1 dl on 85 g), joten koira saa 400 gramman laatikosta sokeria vajaasta kolmesta ruokalusikallisesta päälle kolmeen. Se on aika paljon tyhjää energiaa.

Rasva ja proteiini

Koiraihmisille tutumpi tapa hahmottaa rasvan ja proteiinien määrää on vertailla niitä kuiva-aineprosentteina. Maksalaatikoissa on luokkaa 35 % kuiva-ainetta riittävänä likiarvona, joten proteiinia olisi noin 15 %, hiukan alle, ja rasvaa 8 % – paitsi Saarioisella, jolla rasvaa olisi noin 25 % – tuotteissa siis 2,4 – 9,3 %.

Proteiineista osa on koiralle sopivaa maitoproteiineja sekä maksasta saatua. Loput, eli suurin osa, on riisistä, joka siis täydentää ei-välttämättömien proteiinien saantia. Valkuaisainepitoisuus on siis ylläpidon alarajalla, mutta sillä säilyy hengissä.

Rasva on käytännössä kasvisrasvaa. Saarioisella rasvan määrä on sinällään riittävän korkea, muilla se on liian alhainen, mutta rasvahappokoostumukseltaan yksikään ei täytä vaatimuksia. Mutta taas kerran, se on riittävä ettei kuoltaisi nälkään.

Vitamiinit ja mineraalit

Maksalaatikoiden muut suojaravintoaineet riippuvat täysin maksan ravintoarvoista. Joten maksalaatikon ravintoarvo on käytännössä sama kuin niitä vastaavan määrän puhtaan maksan. Niitä siis saa jonkun verran. Mielenkiintoista oli se, että Lidlissä myytävässä Saarioisten valmistamassan (tai ainakin joskus oli Saarioisen, näissä kauppamerkeissä tilanteet muuttuvat) Kartanon maksalaatikossa oli kaliumia jonkin verrankin enemmän kuin muilla – 400 gramman paketista saataisiin 825 mg kaliumia, joka vastaisi lähes kolmea keskikokoista banaania.

Jodia maksalaatikoissa on luokka 40 µg 400 grammassa, joten yhdellä maksalaatikkolaatikolla katettaisiin vajaan neljän elopainokilon tarve.

Rusinat

Rusinoiden määrä on einesmaksalaatikoissa on vastaava kiukuttelun aihe kuin että pitäisikö maksalaatikossa olla ylipäätään rusinoita. Joskus laskin rusinoiden määrän, ja hataran kuistikuvan mukaan niitä oli puolen tusinaa. Google kertoo kaiken ja luotettavan käyttäjätutkimuksen mukaan Atrian rusinallisessa maksalaatikossa on neljä rusinaa (Joonas 2014³).

Lähes aina kun maksalaatikoiden vaarallisuudesta kirjoitetaan, niin yhtenä perusteluna käytetään rusinoiden myrkyllisyyttä koirille. Nyt riippuu sitten lähteestä mitä uskoo, koska koko aihe on erinomaisen sekava ja haiskahtaa eräällä tavalla urbaanilta legendalta tai keksityltä ongelmalta, mutta eläinlääketieteellisten lähteiden mukaan maksalaatikoiden rusinamäärä ei ole lähelläkään riskirajaa, mutta taasen määrättyjen (jenkkiläisten) eläinlääkärien mukaan jo muutama rusina voi aiheuttaa akuutin munuaisvian. Siitä sitten valitsemaan omalle mielenterveydelle sopiva uhkakuva.

Rusinoilla ei ole mitään ravitsemuksellista merkitystä koirille. Ne ovat siellä mukana mausteena ihmisille. Jos kokee maksalaatikoiden rusinat riskiksi, niin tilalle voi ottaa rusinattoman version – ravintosisältö ei siitä muutu.

Osien summaus

Maksalaatikko ei ole millään mittarilla koiralle täysipainoista ruokaa. Se ei kuitenkaan käytännössä eroa mitenkään useista puurovirityksistä, vaan on jopa paikoin terveellisempi ratkaisu – sokerin määräkin huomioiden. Joten se käytännön fakta, että löytyy koiria, jotka tiettävästi ovat syöneet vain maksalaatikkoa, on täysin mahdollista – mutta ei jos ne eivät ole perusterveitä ja peruslaiskoja. Olen törmännyt furunkuloosin kiusaamaan saksanpaimenkoiraan, jonka ruokinta perustui vahvasti maksalaatikkoon, vaikka se sai hieman muutakin. Omistajan mukaan maksalaatikolla ja furunkuloosilla ei ollut mitään yhteyttä, ja koira voi erinomaisen hyvin ruokinnallaan. Joten aina positiiviset omistajakokemukset eivät ole se luotettavin tiedon lähde.

Maksalaatikossa on sen verran korkeat A-vitamiinimäärät, että sillä voi huoletta korvata maksan ruokinnassa, jos koira ei raa’asta maksasta pidä ja omistaja ei jaksa paistella tai keittää maksaa. Toki se yksi maksalaatikkoateria hieman syö sen päivän kokonaisravitsemusta, mutta sillä ei ole yhtään mitään käytännön merkitystä.

Koska maksalaatikon A-vitamiinimäärät eivät ole lähelläkään myrkytysrajaa, ja vaikka sokerin määrä on turhan korkea, niin käsitykset maksalaatikon haitallisuudesta perustuvat aidosti vain kahteen asiaan:

1. Epäselvään (ja nykytiedolla epäluotettavaan) käsitykseen rusinoiden vaarallisuudesta koirille erittäinkin pienissä määrissä
2. Ihmisten omaan subjektiiviseen käsitykseen ylipäätään einesruokien epäterveellisyydestä ja mm. riisin hyödyllisyydestä koirille – kumpikaan ei ole puhtaasti ravitsemuksellinen näkökohta, vaan näkemyksiä

Voidaan siis summata, että einesmaksalaatikot ovat mainettaan parempaa ruokaa antaa silloin tällöin, mutta niistä ei kannata rakentaa ruokintaan mitään tukipylvästä.

1. http://www.atria.fi/Tuotteet/Sivut/Tuote.aspx?tuoteid=5905 tilanne 26.5.2014[↩]
2. Eri maksalaatikoiden ravintoarvot Finelissä – tilanne 26.5.2014[↩]
3. Feissarimokat http://www.feissarimokat.com/2014/03/nyt-rasahti-rusinat/ tilanne 26.5.2014[↩]