Muuntokelpoinen energia ME (metabolised energy) ilmoittaa paljonko energiaravintoaineista voidaan muuttaa koiran käyttämäksi energiaksi. Nykyään kuivamuonissa ilmoitetaan nimenomaan muuntokelpoinen energia, ei ruuan sisältämä laskennallinen kokonaisenergia. Yksikkönä käytetään joulea, mutta kilokalorien (kcal) käyttö on edelleen yleistä.
Ruuassa on määrätty kokonaisenergia. Se on lähinnä laskennallinen suure, koska sitä ei saada kaikkea hyödynnettyä. Osaa ravinnosta ei saada koskaan hyödynnettyä, eli sulatettua, vaan ne poistuvat ulosteen mukana. Kun tämä määrä vähennetään kokonaisenergiasta, niin saadaan sulava energia.
Sulava energia on siis se osa energiasta, joka on saatu ruuansulatuksen kautta imeytettyä koiran elimistöön. Tästäkään ei saada kaikkea talteen, sillä osa poistuu virtsan mukana, esimerkiksi proteiineissa tämä on Atwaterin mukaan 1,25 kcal/g. Jäljelle jäävä osa on sitten muuntokelpoista energiaa.
Muuntokelpoinen energia on siten se osa kokonaisenergiasta, jonka elimistö voi käyttää hyväkseen. Tosin tästäkään kaikkea ei voida hyödyntää varsinaiseksi koiran tarvitsemaksi energiaksi, sillä jokainen prosessi vaatii itsessään energiaa – mitään ei saada ilmaiseksi. Osa muuntokelpoisesta energiasta poistuu lämpönä, jota syntyy ruuansulatuksen ja ylipäätään kaikkien ravintoaineiden käsittelyn ja aineenvaihdunnan vaatiman työn seurauksena. Tämän kaiken jälkeen jäljelle jäänyttä energiaa kutsutaan nettoenergiaksi ja sitä koira voi hyödyntää esim. kasvamiseen ja kilpailemiseen.
Ravinnon merkitys
Vaikka muuntokelpoinen energia saattaa olla kahdessa ruuassa sama, niin nettoenergia saattaa vaihdella paljonkin. Eri raaka-aineiden käsittely vaatii erilaisia määriä energiaa elimistöltä.
Helposti sulava raaka-aine, esimerkiksi proteiineilla korkea sulavuusprosentti tai biologinen arvo, vaatii vähemmän työtä ruuansulatukseen ja imeytymiseen, jolloin sen nettoenergia on korkeampi.
Ylipäätään korkea proteiini ja hiilihydraatti tuottavat hieman korkeampaa muuntokelpoista energiaa, mutta sen sijaan niiden nettoenergia on alempi, koska molempien käsittely vaatii energiaa itsessään enemmän – ne ovat siis energiataloudellisesti heikkoja.
Mitä korkeampi rasvaprosentti ruuassa on, sitä korkeampi on myös nettoenergia. Tämä siksi, että koiran elimistö käyttää, ja haluaa käyttää, nimenomaan rasvaa energiantuotantoon, eikä sen tarvitse tuhlata arvokasta energiaa itse energiantuotantoon – rasva on siis energiataloudellisesti hyvä.
Ravintosuositukset
Monet ravintosuositukset, esimerkiksi AAFCON:n, ilmoitetaan useasti määrinä per muuntokelpoinen energia. Silloin suositus riippuu koiran kulutuksesta. Jos suositus annetaan metaboliselle painolle, niin kulutuksella ei ole merkitystä, ainoastaan koiran koolla.
Energia-arvot
| Fysikaalinen energia-arvo (kJ/g) | Muuntokelpoinen energia ME (kJ/g) | Atwaterin kertoimet (kJ/g) | |
|---|---|---|---|
| Proteiinit | 24 | 14,6 | 17 |
| Rasvat | 39 | 35,6 | 37 |
| Hiilihydraatit | 17,6 | 14,6 | 17 |
Esimerkki
| Eräs greyhoundeille suunnattu kilpailuruoka sisältää 30 % proteiinia, 15 % rasvaa, 38,5 % hiilihydraatteja, 2,5 % kuituja, 6 % mineraaleja (tuhka) ja 8 % kosteutta |
|||||
| osuus/100 g | kuiva-aine1 | kokonaisenergia | ME | % ME/100 g | |
| valkuainen | 30 % | 32,6 % | 30 x 24 kj = 720 kj | 30 x 14,6 kj = 438 kj | 28,6 % |
| rasva | 15 % | 16,3 % | 15 x 39 kj = 585 kJ | 15 x 35,6 kj = 534 kJ | 34,8 % |
| hiilihydraatit | 38,5 % | 41,8 % | 38,5 x 17,6 kJ = 678 kJ | 38,5 x 14,6, kJ = 562 kJ | 36,6 % |
| yht. | – | – | yht. 1983 kJ/100 g | yht. 1534 kJ/100 g | yht. 100 % |
| 1 paino% ÷ {(100 – kosteus%) ÷ 100} | |||||
