Koirien valjaat jakavat mielipiteitä. Ei ehkä yhtä paljon kuin ylipäätään kaulapannan käyttö, mutta lähes. Yhdessä vaiheessa kaulapanta oli kaiken pahan alku ja juuri aiheuttaen kaikki mahdolliset jumit ja niskaongelmat. Sen jälkeen tuli imperiumin vastaisku ja talutukseen käytettävät valjaat muuttuivat koiralle pahaksi. Jos etsitään vertailukohtaa muualta koirista, niin perustelut puolesta ja vastaan ovat turhan usein täysin samaa kuin koiran turkin jäähtymisessä: selitellään asiaan liittymätöntä esittämällä kuvassa koira.

On ymmärrettävä kaksi perusasiaa:

• jokainen työkalu on huono, jos sitä käytetään väärin
• mikään työkalu ei sovi kaikille

Minä inhoan flexejä yli kaiken, koska niitä pääsääntöisesti käytetään väärin ja jopa vaarallisesti, niin koiralle kuin ympäristöllekin. Silti siitä ei päästä yli eikä ympäri, että osalle koirista flex on ainoa tapa päästä ulkoillessa yli metrin päähän omistajastaan.

Kuonopannat ovat turhan usein merkki kädettömästä omistajasta ja saattaa aiheuttaa hankaluuksia koiralle, mutta jos se suojaa koiraa ja ympäristöä, niin sekin on perusteltu.

Mikään ei ole täysin mustavalkoista ja asiat täytyy aina miettiä kokonaisuus huomioiden. Jos mietitään vain riskejä, niin luut pitäisi ensimmäisenä kieltää.

Kaulapanta on helppo

Kaulapanta ei riko koiran niskaa. Ei edes silloin, tai varsinkaan silloin, kun omistaja käyttää sitä turhaan kiskomiseen sekä tempomiseen tai ns. hapettamiseen – koiran puolittaiseen kuristamiseen (mukamas) kouluksellisessa merkityksessä (oikeasti, älä hapeta; se on aivan yhtä turhaa kuin pehmeämmässä tyylissä jääkaudet).

Kaulapanta muuttuu vaaralliseksi vain silloin kun koira saa vauhtia ja tulee äkkipysähdys. Silloin koiran koko keho kiertyy niskassa olevan pisteen kautta. Aidosti sekin näyttää pahemmalta kuin aidosti on, mutta riski on silti olemassa.

Kaulapannan etu on siinä, että koiran on vaikeampi vetää. Ainakin silloin, kun koira ei ole tarpeeksi kovapäinen ja ei käytetä vetämisen melkoisen haitattomaksi tekeviä vinttikoirapantoja tai muita leveitä ja macholta näyttäviä niittivirityksiä – niitä, jotka ovat muotia voimaroduilla.

Jos omistaja osaa tekniikan, niin koira ei kaulapannalla lähde käsistä. Koiraa kevyempi kaksijalkainen saa pidettyä hallinnan. Kysymys on vain ja ainoastaan vedon suuntaamisesta. Jos tapahtuu koiran selän suuntaisesti ja matalalle, niin pienempikin koira vie taluttajaansa – siihen ylipäätään valjakkotoiminta perustuu.

Hevosihmisille tämä on selviö, vaikka he eivät sitä aina tajuakaan siirtää koiriin. 600 kiloa ei poistu paikalta, kun veto otetaan lyhyeksi ja vetopiste sivulle – laitetaan hevonen menemään ahtaalle ympyrälle.

Kuva ei ole hyvä esimerkki ja se otettiin ainoastaan lehtikuvaksi Ruotsin Derbyn voiton jälkeen – mutta normaali ulkoilutusmäärä tuo oli, jänisalueella.

Jos koira pääsee riuhtaisemaan lujaa, ja välineistä mikään ei mene rikki sekä omat kädet pitävät, niin useimmiten koiran voltti on sellainen, että se päätyy jaloilleen – välille ei tyylipuhtaasti, mutta kaulapanta ja talutin pyöräyttää koiran rintamasuunnan taluttajaan päin.

Kaulapannan hyöty tulee sen helppoudessa. Siitä on helppo ottaa kiinni, siitä on helppo kuljettaa ja se on nopea pukea. Sen saa pidettyä puettuna myös kotioloissa, jos siltä tuntuu.

Valjaat sallivat liikkumisen

Valjaat ovat melkoisen suosittuja, enkä aivan tiedä miksi. Joko niihin luotetaan enemmän, koska koiralla on eräällä tavalla enemmän tavaraa päällä. Tai sitten ei jakseta kuunnella koiran korinaa, kun se ei kuitenkaan lopeta vetämistä. Tai valjaat ovat helpompia omistajalle, koska koira ei sotkeudu taluttimeen samalla tavalla. Tai sitten on joskus uskottu tarinat, että kaulapanta on niskalle vaarallinen.

Normaalissa käytössä on aivan se ja sama kumpaa käyttää. Jos pitää valjaista, niin sitten käyttää niitä. Minä olen hyvin helppoussuuntainen ihminen ja siksi en ole koskaan innostunut valjaista, ne ovat aina kaulapantaa hitaammat riisua ja pukea.

On toinenkin syy. Osasta valjaista koira pääsee nopeastikin eroon. Olen minä joskus taluttanut ajatuksissani ketjukaulaintakin huomaamatta, että koira on jossain muualla, joten onnistuu pakeneminen kaulapannastakin. Mutta osa sentään osaa kiristää kaulapannan, mutta pääosin ihmiset näyttäisivät käyttävän liian isoja valjaita koirillaan. Kysyttäessä syy on se, että koira ei tykkää. Tykkää tai ei, mutta se on turvallisuuskysymys ja eräs yleinen yksittäinen syy Uudenvuoden karkureissuihin.

Greyhound on aika ajoin herkkä kainaloistaan ja siksi kulkee valjaissa huonosti. Mutta siinä on enemmänkin syy rodun yksinkertaisuudessa kuin itsessään valjaiden ongelmista.

Valjaat helpottavat koiran vetämistä. Siitä tehdään eräällä tavalla mukavaa. Mutta muutoinhan valjaat eivät vaikuta sen enempää koiran liikkumiseen ja itseasiassa osa koirista silminnähden kuvittelee olevansa vapaava, kun päällä on valjaat ja flexin toinen pää on omistajan kädessä.

Valjaiden aito ongelma tulee esille koiran päättäessä poistua paikalta voimalla ja vauhdilla. Kun hihna loppuu, niin pysäytys tapahtuu koiran selän päällä, useimmiten lapojen takana. Fysiikkaa ei kumota kuin mustissa aukoissa ja valonnopeudella, ja vaikka osan koirien korvien välissä on vain pelkkää pimeyttä ja ne tuntuvat nopeilta, niin vektorit tulevat vastaan. Äkkipysähdys vetää etupään ylös ja heilauttaa takapään alle. Osalla koirista koordinaatio riittää jaloilleen tulemiselle, mutta melkoinen osa päätyy istuinluilleen tai kyljelleen.

Pahinta vahinkoa tehdään valjaisen ja normaalihihnan yhdistelmällä, kun koira yhtä äkkiä hyppää pystyyn ja omistaja nyppää samalla hihnasta muistutukseksi käytöstavoista. Jos koira on ilmassa, niin se tipahtaa selälleen. Olen ollut paikalla, kun koira mursi vastaavassa tilanteessa häntänsä.

Enemmän konfliktia muistuttavissa tilanteissa valjaat ovat tukevampia pitää koira hallinnassa, jos niistä ehtii ottamaan kiinni. Kun vetää koiralta etupään ylös, niin se ei lähde siitä mihinkään ja valjaista saa tukevan otteen. Kaulapanta voi olla hankalampia, jos koira päättää pyörähtää. Minulla on oikean käden nimetön murtunut toisesta nivelestä vastaavan tilanteen takia (aidosti kyse oli hevosesta, ja silloin kun koira teki vastaavan, niin selvisin vain hiertymillä).

Valjaat vai kaulapanta

Oikeaa vastausta ei ole, sillä niin kaulapannalla kuin valjaillakin on etunsa sekä haittansa. Mutta käyttää kumpaa tahansa, niin käytetään oikean kokoisia oikealla tapaa kiinnitettynä oikealla tyylillä.

On yksi tilanne, jossa valjaat eivät toimi ja se on kun etsitään koirasta liikevirheitä. Valjaat eivät sinällään aiheuta liikkumisessa ongelmia (ei niitä silti koskaan käytetään vapaana juoksuttaessa, se on yksiselitteinen virhe) ja jos valjaita sen suhteen säikkyy, niin sitten ei voi koskaan käyttää mantteleitakaan.

Koirat väistävät einen valjaita, mutta suurin kysymysmerkki tulee taluttimen painosta. Vastaava ”vääntö” saadaan kaulapannallakin aikaiseksi, jos taluttimessa on raskas lukko. Kun koiraa kävelytetään, ravautetaan ja laukkuutetaan liikkeiden seuraamiseksi, niin mikään väline (tai omistaja…) ei saa vaikuttaa koiran liikkumiseen.

Facebookin ryhmissä on jo jonkun aikaakin kiertänyt video, jolla pyritään todistamaan tai esittämään valjaiden haittallisuutta.

Katso se uudestaan, mutta unohda valjaat. Seuraa koiraa, sen askellusta ja elekieltä jo heti ensimmäisestä sekunnista asti.

Video ei kerro yhtään mitään valjaista, vaikka näin yritetään selittää. Video sen sijaan esittää koiran,

• jolla on takapäässä jotain pielessä
• joka ei kävele sekuntiakaan normaalisti ja tasaisella askelluksella
• joka stressaa suuresti ylipäätään tilannetta
• joka osoittaa vahvoja viitteitä väsymyksestä

Kun mukaan otetaan veto, niin yksikään koira ei kulje samalla tavalla kuin vapaana. Ei se liity mitenkään valjaisiin.

Kas kun ei ollut vaivautunut tekemään verrokkimateriaalia kaulapannalla.

Mitä sinä näet? Kommentointi on auki, mylös ikuisuuskysymykseen kaulapanta vastaan valjaat.