Sen jälkeen kun Laura (La Tua Cantante) voitti Finnish Greyhound Derbyn, eli maan suurimman arvokilpailun, niin se sai ihan itse valita mitä se halusi palkinnoksi. Pienten tulkkausongelmien jälkeen tulimme siihen tulokseen, että se vaatimalla vaati itselleen uuden jumppallon – vipukat kun rikkoivat vanhan. Ja senhän se tietenkin sai.
Tampereen ympäristön maastot järjestettiin 7.-8.7.2012. Kv-kilpailu, jossa ratkaistiin niin pitkä liuta muitakin titteleitä, että niitä ei jaksa edes luetella. Kyseessä oli iso kilpailu, johon oli ilmoittatunut pyöreät 290 koiraa, joista paikalle taisi saapua rapiat 270. Tampereen maastot kiinnostavat, ainakin periaatteellisella tai lööppitasolla muitakin kuin maastoharrastajia, sillä kilpailulle on jo muodostunut hieman synkkä maine loukkaantumisten ja juoksualustan riskien takia.
Meillä on koirien anatomian oppikirjoja. Lihaksistoa, luustoa jänteitä. Niitä selaillaan aina tarpeen mukaan, kun yritetään selvittää ongelmia. Yksi tapa diagnosoida liikevirheitä on miettiä koiran liikkumista itseensä. Mihin sattuisi jos liikkuisin noin. Tuo vaatii hiukan kolmiulotteista hahmottelukykyä, sillä koira liikkuu neljällä jalalla vaakatasossa kun me menemme kahdella jalalla pystyasennossa. Käytännössä samat luut ja lihakset meillä kuitenkin, vaikka niiden rakenne ja mitat vaihtelevatkin. Mutta aina pitäisi pohtia miten omat raajamme ja lihaksemme liikkuisivat nelinkontin. Tuo hahmotusongelma tulee monelle vastaan siinä vaiheessa, kun puhutaan ojentajista ja koukistajista, ja näyttää että sinulla se on tuossa kohtaa ja koiralla tuossa.
Metsäjäljen harrastaminen lienee suosituin palveluskoirien koemuoto. Syykin on selvä. Se on helppoa ja jälkeä voi harrastaa ilman treeniporukkaa. Vaikka metsäjälki (erotuksena IPO:n peltojäljestä) lieneekin harrastuksena se ainoa, jossa koira toimii käytännössä ilman ohjausta, niin se ei kuitenkaan tarkoita, että jälkeä voisi alkaa ajamaan kylmiltään ilman opettelua. Ja se tapahtuu kouluttajan ohjauksessa.
Minulta kysytään säännönmukaisesti, että miksi Nordicin greyhoundit pärjäävät. Miksi me olemme vuosi toisensa jälkeen Suomen huipulla. Vastaukseksi ei koskaan kelpaa, että syyt ovat:
Tuo kaava on ilmeisesti liian yksinkertainen hyväksyttäväksi. On oltava jokin kikkakolmonen, jota panttaamme muilta. Hyvä on. Paljastetaan Suuri Salaisuus.
Väitetään, että ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä. On olemassa vain tyhmiä vastauksia. Tuo on puutaheinää, ja jokainen tietää sen. Tyhmiä kysymyksiä on olemassa, meistä jokainen on törmännyt moisiin. Itse olen jopa onnistunut tekemään tyhmiä kysymyksiä. Useitakin.
Foorumimaailmassa on (taas) pari vääntöä. Aikaisemmin ne koskivat lähes aina kuivamuonia. Oikeammin brändejä ja niiden mainosväittämiä. Varsinaista ruokintakeskustelua saa täysravinnoista yhtä helposti aikaan kuin koirien jalostuksesta. Eli ei saa. Joko väännetään onko RC: n kana-riisi parempaa kuin jonkun muun kana-riisi, tai pitääkö Orijenin lihapitoisuudet paikkaansa. Nuo ovat kokonaisuuden kannalta yhä paljon lillukanlehtiä kuin ketjut joissa riidellään onko holististen ruokien takiaislisästä hyötyä.
Tätä kirjoitettaessa lumi alkaa olla hävinnyt Etelä-Suomesta, vappu pukkaa päälle ja kesälajeja harrastaville koirakoille kilpailukausi alkaa olla arkipäivää. Osalle kohta, osalle ollut jo jonkin aikaa. Toivottavasti talvella tehtiin töitä peruskunnon eteen, sillä nyt alkaa olla jo liian myöhäistä.
Hullun lehmän tauti eli BSE johtui hyvin pitkälle siitä, että eläimille syötettiin ruokaa, jota ei hyvällä tahdollakaan voinut kutsua rotutyypilliseksi. Tauti puhkesi, oikeammin räjähti, käsiin Briteissä. Syynä oli lampaan teurasjätteiden, varsinkin selkärangan ja aivojen, käyttö nautojen rehuna. Nauta on sopeutunut käyttämään sinänsä erittäin ravintoköyhää ruohoa monimutkaisen ruuansulatuksensa avulla. Ruoka pureskellaan ensin, aloitetaan sulattamaan, märehtimällä se pureskellaan uudestaan ja koko ruokalasti käy neljän eri vatsalaukun läpi. Tämä on ainoa tapa, jolla nauta saa ruohosta revittyä irti tarvitsemansa proteiinit ja muut ravintoaineet. Kannattaa muistaa siinä vaiheessa, kun kasvisruokaa muussataan ja pakastetaan koirille ruuaksi. Sopeutuminen ravintoköyhään korsiruokaan näkyy siinäkin, että naudalla ei ole tarvetta välttämättömiin aminohappoihin. Sen aineenvaihdunta pystyy rakentamaan kaikki tarvitsemansa proteiinit kunhan se saa vain ylipäätään grammatasolla riittävästi proteiineja. Koira sen sijaan tarvitsee ehdottomasti kymmentä aminohappoa ravinnostaan, koska se ei pysty valmistamaan niitä itse. Lisäksi on kourallinen ehdollisesti välttämättömiä aminohappoja, jotka muuttuvat määrätyissä tilanteissa välttämättömiksi. Näitä koira saa riittäviä määriä vain lihasta, kasviksissa niistä puuttuu aina joku.
Onko tämä Facebookin kiertoviesti tuttu?
”On tullut ilmi tapaus, jossa koira on kuollut nuoltuaan omistajansa jalkaa hetki sen jälkeen kun omistaja oli jalkansa rasvannut. Ongelma on ilmeisesti ainesosa nimeltä Calcipotriol. Sitä käytetään voiteisiin joita käytetään ekseeman ja psoriasiksen hoitoon. Tämän tapauksen perusteella se voi olla koirille kohtalokasta hyvin pienissä annoksissa, jopa yksi nuolaisu voi riittää. Laitattehan tämän eteenpäin varoituksena koiranomistajille joilla on iho-ongelmia, jotta he tarkistaisivat käyttämiensä rasvojen ainesosat.”
Kemisti ei ole ravitsemuksen osaaja, ainakaan tässä tapauksessa.
Uskomushoitajat väittävät, että eläimillä ei voi olla plasebovaikutusta. Kyllä on, koska ihminen arvioi hoidon toimivuuden.
Konroitiinisulfaatti saattaa auttaa poistamaan kipua koiran nivelrikossa.
Eräällä tavalla yleisten lisäravinnetutkimusten lisäksi yksi kiihkeimmistä tutkimustyötä teettävistä elämän osa-alueista on urheilu ja urheilijoiden ravitsemus. Voisi kysyä, että miksi urheilijoihin uhrataan melkoisesti aikaa ja varoja, kun valtaväestön suhteen tyydytään epidemiologisiin tutkimuksiin sekä meta-analyyseihin – yleensä urheilututkimuksen puolelta. Tuon kuitenkin sen verran epäreilu kysymys ja kysymyksenasettelu, että jätetään se rauhaan. Pääasia kuitenkin on, että urheilututkimuksen kautta saadaan tietoa myös tavisten käyttöön makasivat he sohvalla tai harrastavat edes jotain kuntoliikuntaa. Kaupan päälle saadaan urheilu- ja harrastekoirien käyttöön jotain teoriantynkää.
Koiralle paasto ei ole haitallinen ja se on tehokas tapa korjata nirsoutta sekä parantaa koiran työmotivaatiota.
Koira tarvitsee ravinnostaan antioksidantteja, varsinkin silloin kun ruuassa on paljon rasvaa mukana.
Usein kuulee sanottavan, että ei lisäravinteilla ole vaikutusta, vaan ainoastaan ruualla on merkitystä. Periaatteessa asia onkin noin, jos ravinto tarjoaa riittävät määrät esimerkiksi suojaravintoaineita (vitamiinit ja mineraalit). Kannattaa kuitenkin muistaa mitä lisäravinteet ovat. Ne eivät ole mystisiä sekoituksia oudonnimisiä kemikaaleja, vaan juuri niitä ravinnon osasia, joita tarvitaan.
Tiedättekö mikä talvisin yhdistää koirat ja peruskoulun? Kummassakin tulee pakkasten myötä terveysongelmia, joista syytetään jotain ulkoista tekijää. Kouluissa talvisaikaan puhkeavat astmat, hengitystieinfektiot ja yläastelaisten jonotus terveydenhoitajalle ulkovälituntien aikana johtuvat aina homeesta tai kehnosta ilmanvaihdosta. Koiramaailmassa alkaa hervoton hilseily ja päättymätön raapiminen; mopoa poljetaan käyntiin taukoamatta.
Rata-greyhoundit ovat Irlannissa iso kilpailulaji ja tärkeä maatalouden sivuelinkeino.
Osta pentu vain aidosti menestyneestä ja terveestä yhdistelmästä. Kasvattaja ei ole luotettava lähde kummankaan asian arvioinnissa.
Miesten sperman laatu on kuulemma heikentymässä. Yhdessä vaiheessa väitettiin, että tanskalaisten miesten siittiöt voivat todella huonosti, ja suomalaiset jätkät senkun porskuttaa. Sitten muutettiin lakia, ja Suomessa sperman luovutus taisi totaalisesti lopahtaa, ja hedelmöityshoitoihin alettiin käyttämään tanskalaista spermaa. Tai sitten ei, voi olla hyvinkin että muistan aivan väärin nuo kuviot.
Katiskan lukijoita uskoakseni kiinnostaa huomattavan vähän ihmisten sperma. Se mikä kiinnostaa, on että kasvattajat saavat aikaiseksi suunnittelemansa pentueet ja pentua jonottavat sen oman karvapalleronsa. Ja että molemmat tavoitteet saavutettaisiin, edellyttää astuvaa urosta riittävän liikkuvilla siittiöillä varustettuna ja vastaanottamassa oikeassa vaiheessa oleva narttu hedelmöityskypsillä munasoluilla. Unohdetaan nartut tällä kertaa ja keskitytään hiukan uroksiin.
Keväällä 2011 Bento Kronen -ruuan maahantuoja Vip Vescor Oy alkoi vetämään kuivamuonaa markkinoilta. 20.5.2011 Evira ilmoitti myös takaisinvedosta koskien belgialaisen Versele-Laga:n valmistamia Nutritional Balance koiranruokia. Takaisinveto lähti valmistajan toimesta, koska alkoi olla merkkejä, että ruoka aiheutti epileptisiä oireita. Syypääksi ilmoitettiin riisi, jonka valkuaispitoisuutta oli nostettu keinotekoisesti. Suomeksi: riisin ravintoarvoja oli nostettu väärentämällä. Yhtymäkohta taannoiseen maitoskandaaliin Kiinassa oli aivan turhan selvä. Silloin oli laihaa maitoa, ilmeisesti vedellä jatkettua, terästetty melamiinilla. Lopputuloksena lapsia kuoli ja sairastui.
Ruokinnalla ja ravitsemuksella pyritään pitämään keho kunnossa ja lihakset jaksamaan. Usein mainitaan, että ruokinta on kunnossa, jos koira jaksaa ja se on pirteä. Pirteydellä luultavammin tarkoitetaan – tai ainakin minä tarkoitan – henkistä intoa ja vireyttä. Kun kroppa on kunnossa, niin on toivoa, että myös nuppi pelaa. Tai toisin päin. Ruokintaa suunnitellessa, tai edes miettiessä, harvoin jos koskaan uhrataan ajatusaikaa siihen miten ruoka vaikuttaa aivoihin. Hyvin ymmärrettävää, koska kaikesta huolimatta henkeä pidetään erossa materiasta. Hidastaa sekin, ettei aiheesta oikeastaan tiedetä yhtään mitään.
Jos unohdetaan vanhenemisen monet kiusat ja krämpät, niin vanheneminen tuo mukanaan kaksi terveydellistä ongelmaa. Lihasmassa vähenee (sarkopenia) rasvan osuuden noustessa ja luusto hapertuu sen tiheyden vähentyessä (osteopenia). Tämä on yksi siihen miksi vanhuksille – niin ihmisille kuin eläkeläiskoirillekin – suositellaan korkeampaa proteiinia ravinnossa. Jo pidempään on tiedetty, että akuutisti leusiini vähentää sarkopeniaa. Nyt on rotilla tutkittu pidempiaikaista käyttöä.
Kromi on hivenaine, joka muiden mineraalien tapaan osallistuu moneen. Sen tärkein rooli on kuitenkin rasvan ja proteiinien aineenvaihduntaan osallistuminen sekä ehkä tärkeimpänä glukoosin käyttö yhdessä insuliinin kanssa – kromi on insuliinin kofaktori. Haima erittää insuliinia, joka siirtää sokeria verestä soluihin. Yleensä puhutaan, että insuliini on yksi elimistön anabolisimmista hormoneista juuri siksi, että insuliini eräällä tavalla avaa ovet soluihin, jotta niihin saadaan esimerkiksi energiaa sokerin muodossa. Mutta tämä on vain osatotuus, sillä jos insuliinia luonnehditaan ”ovimikoksi”, niin kromi on se avain, joka avaa ovien lukon. Ilman kromia insuliini ei saa ”avattua” soluja.
Minulta kysyttiin, että mikä minusta on suurin terveydellinen riski tällä hetkellä koirille, yleisesti ja isossa mittakaavassa. Vastaus ei ollut toivottu, ja tiedän, että se pahoittaa monen mielen. Menkööt silti. Suurin terveydellinen riski kaikille koiraroduillemme on sen omistaja.
Hiivassa kyse on aina oman luonnollisen faunan ylikasvustosta. C. Albicans on suoliston oma hiiva, joka pääsee leviämään, koska muu bakteeri- ja sienikanta ei pidä sitä kurissa. Malassezia taasen on ihon omaa hiivakantaa, mutta siinäkin syynä on tasapainon rikkoutuminen.
Sisäloiset ovat koiraharrastajien, varsinkin kasvattajien, keskuudessa vähintään yhtä suosittu keskustelun aihe kuin ulosteen koostumus. Asia, jota harrastukseen vihkiytymättömien on hankala ymmärtää. Jokaisella koiralla on matoja, sisäloisia. Määrät vaihtelevat vaikeasti löydettävistä munista aina täyteen aikuismuotojen invaasioon, mutta siellä ne silti piileskelevät.
Lisäravinteita on käytetty varmasti läpi ihmiskunnan historian parantamaan milloin mitäkin, terveyttä tai suorituskykyä ja varsinkin käytöstä. Usein kyse oli pelkästä taikauskosta, mutta välillä enemmänkin yrtti- tai luonnonlääkinnästä kuin meidän nykyään ymmärtämästämme ravintolisien käytöstä – jos noita kahta edes voi toisistaan erottaa.
Yhdysvaltalaistutkimus väitti, että ravintolisät voivat tappaa. Asia ei ollut aivan niin yksinkertainen.
Talvi ja pimeys saattavat vaikeuttaa koiran suolisto-ongelmia ja aiheuttaa sipulia sekä löysyyttä. Pimeys voi pahentaa koirankin IBD-oireilua.
Melatoniini on elimistön oma hormoni, joka säätelee unen ja valveen rytmiä. Aivoissa sijaitseva käpyrauhanen erittää melatoniinia, joka säätelee unen ja valveillaolon rytmiä silmien kautta saadun valon määrän mukaan.
Näyttelyt ovat tosiasiallisesti tärkein rotukoirien jalostusta ohjaava toiminta. Tiedän, että tuo kuulostaa kliseeltä, mutta silti ne ohjaavat jalostusta. Vaikka agility (ja mikseivät muutkin fyysisemmät aktiviteetit) ovat kasvattamassa suosiotaan ja lisäämässä ns. työkoirajalostusta, niin silti harrastaja- sekä pentuemäärät jäävät kirkkaasti kakkoseksi näyttelyille. Toisaalta on aivan se ja sama mitkä jalostusta ohjaavat, kunhan on jalostusta (pennuttaminen ei sitä ole) ja jalostukselle on jotkin terveet ja järkevät kriteerit.
Sain mielenkiintoisen puhelun. Oikeammin puhelun sisältö oli joko koominen tai traaginen, en ole vielä päättänyt, ja se oli kestoltaan huomattavan lyhyt, mutta siitä versonneet ajatukset olivat mielenkiintoisia. Tai pelottavia, en ole sitäkään vielä päättänyt.
Koira syö ruohoa tai nuoleskelee mattoa. Kotidiagnoosi on valmis: sitä närästää. Jos moinen lisääntyy ja siihen kytkeytyy myös ns. tyhjän vatsan oksentelu ja suolisto-oireilua – yleensä löysyyttä tai ripulointia – niin eläinlääkäri varmistaa omistajan oman diagnoosin. Kyllä, sitä närästää. Osalle koirista määrätään melkoinen lääkearsenaali, osalta muutetaan ruokintaa ja aloitetaan närästyslääkitys, yleensä ihmisten käsikauppatuotteilla, Rennietä, Losecia ja vastaavia. Joskus ne auttavat, mutta useimmiten käsissä on krooninen ja pitkä tie. Ruokinnan muutoksilla on ehkä saatu paras apu ka vältettävä ainesosa riippuu usein koirasta. Useimmiten – ainakin foorumikirjoitusten pohjalta tuntuu siltä – omistaja huolestuttaa nimenomaan se, että vaikka aina välillä pelkkä kuivamuonamerkin vaihto riittää, niin pääsyylliseksi nousisivat luut, rustot, liha ja rasva.
Minkään muun rodun ruokintaa ja ravitsemusta ei ole rotutasolla tutkittu yhtä paljon kuin greyhoundien. 1900-luvun puoleen väliin asti sekarotuiset olivat hyvinkin edustettuja, ja toki labrabeagleistä löytyy paljon. Suomalaisia valjakkoja on tutkittu myös jonkun verran, mutta niilläkin varsinaiset tutkimukset jäävät kouralliseen. Greyhoundien käyttöä tutkimustyöhön helpotti amerikkalainen suljettu kilpailusysteemi. Muutamalla sopimustreenarilla olivat kaikki koirat radalla, ne asuivat samanlaisissa kenneleissä, syötettiin samalla tavalla, hoidettiin samalla tavalla ja kilpailutettiin samalla tahdilla – jenkkiläistä tehokkuuta parhaimmillaan ja pahimmillaan. Mutta se antoi hyvän pohjan ruokintatutkimuksille, päinvastoin kuin yritykset seurata kotikoirien ruokintaa.
Liikaa treenatulla koiralla on samalla tavalla riski ylikuntoon kuin ihmisilläkin. Koira sairastuu ja jaksaa vähemmän.
Koira oppii odottamaan ihmiseltä apua, jos koira on opetettu työskentelemään ihmisen kanssa.
Alankomaissa pidettiin 16. ja 17. heinäkuuta FCI:n maastokilpailujen Euroopan mestaruuskilpailut. Suomalaisiakin oli ilmoittaunut kolmattakymmenettä koirakkoa. Mikä minua itseäni hämmästytti, lajin aktiiveja luultavammin ei, oli melkoisen reipas osallistujamäärä Saksasta ja Sveitsistä.
Liikunta säätelee koirankin painoa elimistön hormonitoiminnan kautta.
Ruuansulatuksesta tai hengityksestä, puhumattakaan ihon tai limakalvojen kautta, ei elimistöön pitäisi päästä kokonaisia proteiineja. Kun sellainen pääsee suojauksesta läpi, niin kehon immuniteettijärjestelmä käynnistyy, tunnistaa ja tuhoaa vieraan proteiinin – tai sen kantajan. Allergiassa kyse on aivan sama, mutta puolustusjärjestelmä käyttäytyy väärin ja ylireagoi sinänsä harmittomaan tulokkaaseen.
Huippu-urheilijan tekee kaksi asiaa. Ensinnäkin hänen täytyy treenata riittävästi ja oikein (sanan laajassa merkityksessä; ravinto, huolto, työ jne…). Toiseksi hänen täytyy olla geneettisesti lahjakas. Fakta, joka on tiedetty jo pitkään.
Koira ei voi aina voittaa. Silloin kun ei voita, niin saa yleensä naamansa hiekkaiseksi. Mitä märempi keli, vähintään koiranmitan ero seuraavaan ja useampi juoksija edellä, niin sitä enemmän hiekkaa lentää. Jokaiselle ratakoiran omistajalle on tuttua hiekan peseminen koiran kuonosta ja varsinkin silmistä. Hiekka ei ole koskaan terveellistä, silmissä se ei sitä varmastikaan ole.
Koira ja allergia ovat nykyään vakiodiagnoosi, kun koiralla on hiivaa, kutinaa tai mitä tahansa iho- tai suolisto-oireita. Yleensä diagnoosi on väärä.
Anemia on tila, jossa punasolujen tai hemoglobiinin määrä on vähäinen tai niiden rakenne on poikkeava. Se ei ole itsessään sairaus, vaan oire jostain muusta ongelmasta.
Anturan haavat ovat aina jossain määrin hankalia hoitaa. Anturassa on kehno verenkierto, joka hidastaa paranemista.
Koiran koko paino makaa anturoiden päällä. Ne ovat kuin auton renkaat. Siksi anturoitakin pitää huoltaa ja hoitaa. Katiskan podcast-video antaa pari vinkkiä miten hoitaa anturoita.
Koiran tassujen anturoiden hiertymät ovat helppoja, mutta joskus työläitä hoidettavia
Koiran kipua on aina lääkittävä. Tai melkein aina, joskus lievä kipu muistuttaa koiraa ottamaan vähän rauhallisemmin.