Koirilla syytetään milloin mitäkin lonkkavioista ja luuston kehityshäiriöistä. Jalostus on varmasti suurin syyllinen, mutta kasvattajat haluavat ymmärrettävistä syistä löytää muitakin selityksiä.

(lisää…)

Yksi jatkuvasti jopa skismaa aiheuttavista aiheista greyhound-treenareilla suhteessa ulkomaailmaan on rasituksen merkitys elimistölle. Vinttiliiton poppoo on vakuuttunut siitä, että kyseessä on vain ja ainoastaan merkki greyhoundjalostuksen päätymisestä umpikujaan (koirat eivät kestä) ja lääkärit ovat milloin diagnosoimassa verisyöpää, milloin akuuttia, kuolemaan johtavaa kuivumista. Pörröturkkien omistajille treenarit yleensä toteavat, että laittakaa koiranne edes kerran juoksemaan täysillä, ja eläinlääkärien olisi syytä hankkia ammattitaitoa ennen kuin yrittävät pelästyttää ns. paskat pihalle greyhoundien omistajilta. Katiskasta löytyy oman lauman perusveriarvoja talven peruskuntokaudelta ja netin syövereistä taasen kisarasituksen jälkeisiä arvoja. Laitetaan yksi sellainen tutkimusyhteenveto näkyviin – saadaan mitta-arvoja mitä rasitus oikeasti elimistölle tekee, jolloin voidaan jopa joskus – muissa piireissä – pohtia kahden ja kolmen startin päivävauhdin mielekkyyttä.

(lisää…)

Siinä missä muiden rotujen omistajat kaipaavat ruokinnasta suuremman mittakaavan hyötyjä, kuten tuuheampaa turkkia, hyviä lonkkia ja suorempia jalkoja, niin greyhound-treenareilla on selvempi visio: enemmän nopeutta (halvemmalla). Aikoinaan Suomessakin uskottiin korkeaan proteiiniin ja matalaan rasvaan saatuna kuivamuonasta. Kaikki muu oli liian tavallista ja arkista, ainoastaan teollinen ruoka kykeni tarjoamaan kaiken tarvittavan kompaktissa paketissa tutkitulla teholla. Tosin silti tarvittiin melkoinen lisäravinnearsenaali, mutta kaikkeahan ei voi saada, vaikka niin toivottiinkin.

(lisää…)

(lisää…)

Yliaktiivisuus saattaa olla yksi yleisimmistä koirien käytöshäiriöistä. Usein mainitaan myös eroahdistus, mutta kohtuullisen usein nuo liittyvät toisiinsa. Eivät toki aina, sillä välillä eroahdistus on aitoa ahdistusta, jossa koira ei kestä olla yksin – ei jatkuvaa touhuamista ja paikkojen sekä tavaroiden tuhoamista. Syitä on vähintään yhtä monta kuin koiraa ja omistajaakin, mutta syyttävä sormi osoittaa kuitenkin kasvattajia. Hermostuneiden ja ylivilkkaiden käyttö jalostuksessa on ongelmaroduissa enemmän sääntö kuin poikkeus. Oikeammin, luonneongelma ei ole jalostuksellinen este, ellei se estä koiraa saamasta hyväksyttyä luonnetestitulosta tai sertiä näyttelykehästä. Eivätkä aina nuokaan puutteet ole este astutukselle.

(lisää…)

Törmäsin tällaiseen foorumikierroksella:

Mun on muuten pakko antaa Bernille lihan osuutta päiväannoksissa enemmän kuin 20%. Se ei tolla 20% määrällä vaan pysy hyvässä painossa. Onko se nyt hirveän väärin?? Samassa suhteessa en kuitenkaan pysty lisäämään lihaisten luiden määrää, koska sitä määrää se ei sitten jaksaisi syödä

(lisää…)

(lisää…)

Foorumit ja netti ovat täynnä listoja, joista saa selville mikä on koiralle myrkyllistä. Osa listoilla olevista asioista ovat aivan perusteltuja, kuten ksylitoli. Osa taasen lähinnä vitsejä, kuten vaikka rusina. Sipuli on yksi, jolla pelotellaan jatkuvasti. Jos annat sipulia, niin koiran veriarvot romahtavat, koska se saa hemolyyttisen anemian sipulin sisältämistä sulfidiyhdisteistä. Siksi osa omistajista ei uskalla antaa koiralleen edes jauhelihakastikkeen loppuja, koska siinä on sipulia. Koirahan kuolee siinä vaiheessa käsiin. Onko sipuli aidosti yksi gastronomisen maailmankaikkeuden pahimmista myrkyistä?

(lisää…)

Tehdä konoset on idiomi, joka tarkoittaa oksentamista. Se sai merkityksensä kun suomalainen kävelijälegenda Valentin Konosella oli ongelmia nesteen imeytymisen kanssa Helsingin EM-kisoissa 1994 ja hän oksensi kilpailun aikana kaiken niellyn ulos. Greyhoundilla vastaava tila on mahdollinen, mutta kohtuullisen harvinainen, ja esiintyy käytännössä aina suorituksen jälkeen – ei koskaan suorituksen aikana. Itseasiassa esiintyvyyttä greyhoundeilla ei edes tiedetä, koska suurin osa ei tunnista tilaa tai koira ehtii toipumaan siitä itsestään ennen omistajan huolestumista.

(lisää…)

Määrättyjä asioita ei opi kirjoista. Niitä ei missään nimessä saa oppiarvolla. On tehtävä, on huomattava ja on opittava virheistä. Yksi sellainen on kilpakoira helteessä. Minua huolestuttaa jo lähes ylitsevuotava huoli kuumasta ilmanalasta. Toki se on hankalaa, mutta eihän helteet uusi asia ole. Onko unohdettu jotain perusasioita taas kerran – samalla tavalla kuin ollaan jossain vaiheessa hukattu tietotaito miten hoitaa kramppeja.

(lisää…)

http://xkcd.com/765/

Ratagreyhoundeilla on muutamia kirjoittamattomia sääntöjä tai tapoja. yksi sellainen on, että kun keskenkasvuinen aloittaa ratatreeninsä, niin viimeistelyssä tulee usein kiire, koska kauden lopussa oleva Junior Derby painaa päälle. Se on ikäkausikilpailu kaudella kaksi vuotta täyttäville. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että nuorten kanssa kuuluu opetella rataa huolellisesti sekä pitkään, ja antaa koirien aikuistua rauhassa.

(lisää…)

Kun koira tekee nopean, kovatehoisen sprinttisuorituksen, niin lihasten energia otetaan anaerobisesti glykolyysillä, jolloin sivutuotteena saadaan melkoisia määriä maitohappoa. Reaktiolla saadaan välittömästi räjähtävää nopeutta, mutta se maksaa. Mitään ei saada ilmaiseksi. Tässä tapauksessa se tarkoittaa, että elimistön suhteen reaktiossa on kehno hyötysuhde, sitä ei voida ylläpitää kovinkaan pitkään ja kaupan päälle saadaan melkoisia määriä kuona-aineita, kuten maitohappoa.

(lisää…)

Suorituskyky romahtaa, tulee loukkaantumisia, tapaturmia, sairaus… Paitsi että nuo pitää hoitaa, niin ne tuovat aina itsetutkiskelun kuvioihin. Ensiavun ja -hoidon oppiminen on treenarin kehityksessä erittäin tärkeässä asemassa, mutta jossain vaiheessa päästään oppimäärässä niin pitkälle, että pelkkä akuuttien ongelmien akuutin hoidon osaaminen ei riitä. On siirryttävä jatkokurssin puolelle, ja opeteltava ennakoimaan ja estämään. Minimoimaan riskit, ja tekemään eräänlaisen hyötyanalyysin – mitä kaikkea kannattaa tehdä riskien estämiseksi, mitä kaikkea pystyy tekemään riskien estämiseksi ja koska riskien vähentäminen tuottaa enemmän ongelmia kuin riskin hyväksyminen. On myös syytä ymmärtää mitä riski tarkoittaa ylipäätään.

(lisää…)

Lihasten koko ei ole merkitsevä koiran nopeuden tai kestävyyden suhteen. Toki greyhoundin täytyy olla lihaksikas, mutta pelkästä lihasmassan kasvattamisesta massan takia ei ole hyötyä. Yksikään kehonrakentaja tai voimannostaja ei ole nopea. Greyhoundeilla on sama problematiikka kuin ihmispuolen sprinttereillä: miten saada maksimaalinen nopeus mahdollisimman alhaisella painolla.

(lisää…)

Rodun englanninkielinen nimi greyhound tarkoittaa suoraan suomeksi käännettynä harmaata ajokoiraa. Erään tulkinnan mukaan se on muotoutunut sanasta greek hound, kreikkalainen ajokoira. Se johtuisi siitä, että ensimmäiset greyhoundit saapuivat mahdollisesti Brittein saarille Kreikan vaikutuspiiristä roomalaisten tai foinikialaisten kauppiaitten mukana.

(lisää…)

Suomen Kennelliiton pää-äänenkannattajasta Koiramme-lehdestä 6/2010 lainattua. Näitä kannattaa hiukan pohtia, useammaltakin kantilta. SuKoKan puheenjohtaja Juha Kares, aiheena Kennelliiton jalostuksen strategiaehdotus: Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta ei nauti kasvattajien arvostusta, Toimikunnasta puhutaan kentällä…