Lukijakysymys: Jos koira syö hiekkaa?
Hiekka on harvemmin ongelma koiran suolistossa, mutta hiekkaa silmissä ja kynsivalleissa voikin tulla ongelmia.
Hiekka on harvemmin ongelma koiran suolistossa, mutta hiekkaa silmissä ja kynsivalleissa voikin tulla ongelmia.
Me kaikki tiedämme, yleisellä tasolla ainakin, että urheilussa voittaa hän, jolla on kovin nälkä. Tappavin halu. Ei välttämättä se urheilija, jolla on absoluuttisesti eniten voimaa tai nopeutta. Sama pätee koirillakin. Greyhound-treenarit yrittävät virittää koiran korvien välin sellaiseen tilaan, jonka he uskovat parhaiten palvelevan pyrkimystä päästä pätemään koiran taistelemalla suorituksella: olla voittoisa treenari.
Rokotuskriittisyys lisääntyy koirien omistajienkin parissa. Ollaan sitä mieltä, että hatusta heitetty uhka allergioista on suurempi riski kuin aito uhkakuva vaikkapa penikkataudista tai parvosta. Jostain kumman syystä kaikilla niillä, joilla oma tai kaverin koira on sairastunut, jopa menehtynyt, noihin tauteihin, on alentunut sietokyky rokotuskriittisyyteen. Heidät on eräällä tavalla rokotettu hihhuleita vastaan, jotka uskovat korkeimman johdatukseen – että mitään pahaa ei tapahdu nimenomaan omalle koiralle, ainoastaan naapurin rakille.
Ruskea rasva on erilaista läskiä kun tuttu valkoinen ihra. Se on aineenvaihdunnallisesti aktiivista ja ruskeaa rasvaa syntyy koirillakin.
Kautta aikain koira- ja vinttimaailmassa treeni on ajettu kahteen eri tyyliin. Lyhyillä vedoilla tehdään nopeita sprinttereitä ja parannetaan anaerobista kykyä. Fillarilenkeillä taasen rakennetaan aerobista, pitkäkestoista kestävyyttä. Näinhän asia periaatteessa on, mutta kestävyyden rakentaminen pitkillä lenkityksillä vaatii melkoista viitseliäisyyttä omistajilta, kunnosta puhumattakaan. Sillä aika iron man saa olla, että kestävän koiran kävelylenkeillä väsyttää – polkupyörällä toki onnistuu.
Manninen uutisoi ratkaisun, joka tekee elämästä paljon helpomman. Ja mielenkiintoisemman, ainakin greyhound-harrastajan näkövinkkelistä.
Minulta on kysytty miksi kisakoirien ruokintaan täytyy keskittyä niin paljon. Koska pyörää ei kannata keksiä uudestaan, niin lainataan Riitta Kempeä: Kilpakoirille suunnitellun ruokavalion tulee ehkäistä fyysisen stressin syntyä, tukea palautumista…
Wikipedia määrittelee elitismin näin:
Elitismi on uskomus tai asenne, jonka mukaan niin sanottu eliitti eli tietty ryhmä ihmisiä, joiden varakkuus, kyvyt, lahjakkuudet tai muut ominaisuudet asettavat heidät muiden ihmisten yläpuolelle ja jonkun tietyn alan huipulle. Elitismin mukaan näiden ihmisten mielipiteet ovat muita arvokkaampia ja tärkeämpiä ohjenuoria sosiaalisessa kanssakäymisessä tai vaikka valtion johtamisessa.
Elitismiä voi liittyä myös ylimielisyyteen, sellaiseen näkemykseen, että vauraus, sosiaalinen asema tai muu sellainen oikeuttaa niiden omaavia toisia parempaan kohteluun.
Elitismiä, ja siten myös eliittiä, löytyy kaikkialta. Tuonkin toteamuksen uutisarvo on nolla. Sinällään se ei ole ongelma. Yleensä eliitti on nimenomaan se ryhmä, joka pitää pyörät pyörimässä. Koska he osaavat ja tietävät, he myös vastaavat. Silloin kyseessä on käsitteen positiivinen puoli. Jotkut täydellistä tasa-arvoa vaativat ovat sitä mieltä, että elitismi on kategorisesti väärin. Se on aina ja kaikessa paha, siitä ei seuraa mitään hyvää. Mutta tässäkään ei ole yhtä ja ainutta totuutta. Sekin riippuu. Elitismi voi olla pahasta, jos joku nostaa itse itsensä muiden yläpuolelle. Vaikka osaisikin. Se ilmentää kuitenkin itsekkyyttä. Silloin on helppo katsoa alaspäin. Asia muuttuu – perusasetelmiltaan – jos yhteisö itse nostaa jonkun ylemmäs. Silloin se tapahtuu muiden hyväksymisellä. Muut ovat sitä mieltä, että joku osaa, tietää ja taitaa. Silloin elitismi ei ole alistavasti ja vähättelevästi toisiin suhtautumista, vaan tunnustus. Toki valta turmelee, mutta tästähän ei ole kysymys. Se saattaa olla seuraus, mutta ei syy. Ehkä kannattaisi puhua asiantuntijoista, tai osaajista – samasta asiasta on kuitenkin kysymys.
Magnesium (Mg) on erittäin tärkeä kivennäisaine energia-aineenvaihdunnalle, lihasten supistumiselle, hermojen toiminnalle sekä proteiinien ja nukleiinihappojen muodostukselle. Elimistön magnesiumvarasto on luusto, jossa on noin puolet määrästä. Suurin osa lopuista on lihaksissa ja noin prosentin verran solun ulkoisissa nesteissä. Magnesium aktivoi ainakin 300 entsyymiä, jotka osallistuvat mm. ATP:n muodostamiseen, glukoosin hajoituksessa glykolyysissä, rasvahappojen hajoituksessa ja muodostuksessa, proteiinien muodostuksessa ja tiamiinin aktivoinnissa TPP:ksi. Magnesiumin tarve on NRC:n mukaan 19,7 kgME.
Soija on koirien ruokinnassa ainoa järkevä kasvisvaihtoehto, mutta sitä pelätään allergiaväitteiden takia.
Vielä 2000-luvun alun greyhound racingissä vannottiin hiilihydraattien nimeen. Tiedän, että valjakkopuolella osa, kuten myös vinttikoirissa ja varsinkin agilityssä, on erittäin vakuuttunut siitä, että maltodekstriinillä saadaan koira kulkemaan.
Greyhound, tai englanninvinttikoira, on maailman nopein pystylähtijä ja nisäkkäiden kakkonen gepardin jälkeen. Kennelmaailmassa koirat on jaettu tyypeittäin, ainakin periaatteessa, ja Kennelliitossa kaikki vinttikoirarodut kuuluvat samaan ryhmään. Ainakin periaatteessa.
Greyhound racingissä koira juoksee ilman ihmisen vaikutusta. Toki ihminen ohjaa viehettä, mutta sen enempää koiriin ei vaikuteta. Treenari ei juokse vierellä ja kannusta, ei sanoilla eikä raipalla. Jos koira ei halua juosta, niin se ei juokse. Mutta kuten yleensäkin koirat, niin myös greyhound on viettiensä orja. Sille toiminnon laukaiseva tekijä on saaliinomaisen hahmon liike. Ja kun se ajaa, niin se ei näe eikä kuule mitään muuta. Se antaa kaikkensa. Tämä yli sataprosenttinen antaumus on se syy miksi lajissa panostetaan turvallisuuteen. Jos greyhoundilla murtuu kinner tai ranne, niin erittäin usein se tulee maaliin kolmella jalalla. Se ei tunne kipua ollessaan adrenaliinin kyllästämä. Samasta syystä jotkut eläimet kykenevät juoksemaan itsensä hengiltä. Väsyminen ja kuona-aineiden, kuten maitohapon, aiheuttama kipu ja täydellinen uupuminen on elimistön oma suoja. Kun energiavarastot on kulutettu loppuun, niin työ lopetetaan – muuten on hengenlähtö lähellä. Osalla greyhoundeista tämä suojamekanismi ei toimi. Kiihkon ja adrenaliinin voimalla ne juoksevat yli rajan, ja kuolevat esimerkiksi sydänkohtaukseen.
Osta pentu ainoastaan tunnetulta ja menestyneeltä kasvattajalta. Suostu ainoastaan yleisiin ehtoihin. Ja osta aina pentusi rahalla.
Greyhound racing on välineurheilua. Väite, joka saa monet takajaloilleen. Samalla tapaa kuin että Suomessa ovaaliradalla menestyvät nimenomaan ammattilaiset - pitkällä aikajänteellä. Molemmat väitteet ymmärretään väärin. Tai halutaan ymmärtää väärin. Välineurheilu…
En käsittele tällä kertaa ahneuden, liian treenaamisen ja kinnermurtumien suhdetta. Kokeile onneasi myöhemmin. Jos tunnet minut koiramaailman foorumiympäristöistä, aiheena ruokinta tai terveys, niin voit jättää väliin tänään. En kirjoita mitään, mitä en olisi kirjoittanut jo aiemmin. Toistan itseäni. Kirjoitan eräällä tavalla uusiksi kaiken, mitä foorumit eivät ole arkistoineet. Kyseessä on ikuisuuskysymys, ja tulevaisuudessa selviän pelkällä linkillä tähän merkintään. Sen verran pysyn tyylilleni uskollisena, että raapaisen vain pintaa, syyllistän yhden ryhmän ja kaadan kaiken vastuun heidän niskaansa. Syystä tai syyttä. Koirankasvattajien vastuu allergioihin ja yliherkkyyksiin. Ovatko koirat sittenkin allergisia kasvattajille?
Kävimme koirien kanssa Irlannissa ollessa Banteeran schooling-radalla, koulutusradalla. Ainahan me kävimme, vähintään viikonloppuisin. Jos jotakuta kiinnostaa tietää, niin siellä radan kastelu ja lanaus vaikuttaa 480 metrillä noin neljä kymmenystä. Puhutaan siis useammasta koiranmitasta. Tämän ei pitäisi olla uutinen yhdellekään greyhound-treenarille. Kunhan muistutin asiasta. Asioilla on tietysti kaksi puolta. Vähintään. Jos välillä kastellaan kunnolla, välillä ei, niin siitä on se hyöty, että rata ei ”suosi” aina samaa koiratyyppiä. Kastellulla, nopealla radalla pärjäävät maksiminopeuskoirat, kun taas kuivalla, raskaalla, radalla taasen nopeuskestävät. Ei puhuta turvallisuudesta. Jokaisen pitäisi muistaa se asia ulkoa. Me opimme sen asian silloin kun Nereidi rikkoi ranteensa Turun Vätin radalla. Se ei mennyt rikki tiukkojen kaarteiden takia. Se meni rikki siksi, että rata oli rutikuiva ja siinä oli kerros irtonaista, liikkuvaa hiekkaa sementinkovalla alustalla. Siperia opettaa. Kuulemma.
Kesän ensimmäiset helteet tuovat foorumeilla poikkeuksetta erään vakioaiheen – lämpöhalvauksen ja miten välttää se. Lämpöhalvauksen välttäminen on kohtuullisen simppeliä. Pidetään koira varjossa tai paikassa, jossa ilma vaihtuu edes jotenkuten, eikä suora auringonvalo pääse kiusaamaan. Kun lisäksi pidetään ilmankosteus niin alhaalla kuin mahdollista, koiralla on juotavaa, eikä sitä rasiteta, niin loppu on luojan huomassa. Mutta kilpailevalla koiralla tuo kaikki ei aina ole mahdollista, koska usein kisataan päivällä. Osalla lajeista on hellerajat, mutta esimerkiksi greyhound racingissä ei, koska kilpailusuorituksen aika helteessä ja auringonvalossa ei ole merkityksellinen. Sen sijaan odotusaika ja kilpailun jälkeinen jäähdytys ovat – ne eivät kuitenkaan ole enää varsinaisen kilpailutoiminnan ongelmia. Helteessä on suorituskyvyn ja menestyksen suhteen muukin ongelma, kuin lämpöhalvausriski. Se hidastaa. Tuttua mustien koirien omistajille.
Foolihappo ei ole koiralle vitamiini, eikä siitä ole puutetta kuin enintään pahoissa suolistosairauksissa. Raakaruokkijat saavat foolihapon koiralle maksan mukana.
Herpes on virustauti, joka löytyy kaikilta eläimiltä. Osalla lajeista herpesviruksia tunnetaan useampi, kuten ihmisillä, osalla vain yksi, kuten koiralla. Koiraherpes on hengitystietauti, ei sukupuolitauti. Kuten yleensä virustaudeissa, niin myöskään herpesvirukseen ei ole lääkettä. Koirille on herpesrokote, mutta se ei ole yleisessä käytössä.
Evira (edit: nykyään Ruokavirasto) ohjeistaa kuluttajapuolella uutisoinnissa: Nimen pitää yksilöidä elintarvike täsmällisesti.
Evira tutkii koirien perinnöllisiä sairauksia. Itseasiassa kyse lienee 2006 alkaneesta laajemmasta harraste-eläimiä koskevasta työstä, mutta tuo osa kiinnostaa minua. Ehkä ihan oikeasti saadaan jotain geenitietoutta, sillä nykyään vähän jokainen perinnöllinen…
Vakaa uskomus on, että C-vitamiinilla voidaan lieventää flunssa oireita, ja jopa lyhentää sairastumisaikaa. Tämä uskomus on siirtynyt koiriinkin ja tiedän, että osa käyttää eläimen aloittaessa yskimisen tai niiskutuksen hieman rankempaa C-vitamiinikuuria. Keski- ja isokokoisille annetaan auringonhattu-uutteen lisäksi tonnin eli 1000 mg annoksia C-vitamiinia. Mutta tiedetään myös, että tuo on pelkkää uskomusta. Ihmisillä moisella kuurilla saadaan kahden viikon flunssa lyhenemään 14 päivään. Vai tiedetäänkö oikeasti?
Törmäsin juuri tapaukseen, jossa Kennelliiton alaiselle näyttelykoiralle annettiin ravintolisänä erästä yrttivalmistetta, koska se vahvistaa elinvoimaa, piristää vanhoja ja on kaikinpuolin muutenkin terveellinen. Jokaisella greyhound-harrastajalla soi hälytyskellot siinä vaiheessa kun tuote vahvistaa elinvoimaa ja piristää. Yleensä ollaan rajamailla, jossa dopingkäry uhkaa.
Kuivamuonamarkkinoilla on kohtuullisen pitkään ollut ikäkausiruokien lisäksi myös roturuuat. Koirien jalostuksessa ja lajin evoluutiossa ollaan tultu siihen pisteeseen, että ei voida enää puhua lajityypillisestä ruuasta, vaan tarvitaan rotutyypillistä ruokaa.
Aloe vera on tuhansia vuosia tunnettu parannukseen käytetty kasvi. Aivan samoin kuin muihinkin vuosituhansia vanhoihin hoitotapoihin, puhdasta noituutta ja suoneniskentää lukuunottamatta, niin aloe veraankin uskotaan edelleen. Tämä on aina huolestuttavaa, koska nuo ikiaikaiset hoidot perustuvat aikoihin, jolloin ei tiedetty mikä sairaudet aiheuttaa, eikä vaikkapa Kiinassa tunnettu edes ihmisen anatomiaa – energiavirtakaavioita kyllä osattiin piirtää. On selvää, että sillä on ihoa kosteuttavia ominaisuuksia, mutta sen muut terveysvaikutukset ovatkin jo epäselvempiä. Sen luvataan parantavan suunnilleen kaikki, ja se on myös toinen huolestuttava piirre. Käärmeöljyt kun harvemmin toimivat, ja jos jokin tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, niin se harvemmin – jos koskaan – totta onkaan. Joten ystävämme Google auki ja töihin.
Koirille menevä liha on aina ihmisille suunnattua tuotantoa, mutta se ei tarkoita, että liha olisi ihmisille kelvollista.
Koiran raakaruokinnassa törmää terveyriskeihin, varsinkin salmonella esitetään usein uhkana. Suomi on kuitenkin käytännössä salmonellavapaa, eikä salmonella ole koiralle riski. Omistajalle on, mutta useimmiten omistaja tartuttaa, ei raakaruoka.
Kokeneemmat käyttävät mielellään termejä early pase, nopeuskestävyys tai maksiminopeus. Usein tarpeesta, joskus itsetehostuksena. Joku jopa saattaa tietää mistä puhuu, mutta mikään sääntö sekään ei ole – harrastusvuosista riippumatta. Ongelmia saattaa tulla siinä vaiheessa, kun vastapuolet tarkoittavat aivan eri asioita. Ole siinä sitten aloittelija ja yritä oppia.
Koiran ylikunnossa suoritus heikkenee, vaikka treenattaisiin enemmän.
Elektrolyyteistä ja niiden toiminnasta voitaisiin kirjoittaa sivutolkulla, ja onkin kirjoitettu, mutta tällä kertaa keskitytään pelkästään eräällä tavalla teoreettiseen perustietoon, jonka pääpaino on greyhoundin terveyden ylläpitämisessä ja fyysisessä kunnossa. Sopii tietysti kaikille muillekin roduille, tarpeen niin vaatiessa. Kun aiheesta innostuu enemmän, niin kannattaa muistaa, että elektrolyyttienkin suhteen kaikki vaikuttaa kaikkeen. On helppoa ottaa esille vain yksi tekijä, vaikkapa kalium tai magnesium, mutta koko korttitalo kaatuu, jos yksikin tekijä on pahasti pielessä. Kaliumin anto ei auta, jos nestetasapaino on pielessä.
Ei laadukkaan penturuuan lisäksi lihaa, koska kasvaa liian nopeasti ja luusto kärsii. Liha vasta täysikasvuisena.
Kun koira vaihdetaan kuivamuonalta lihapohjaiseen ruokintaan, niin se usein laihtuu. Turhan monet barffaavat koirat ovat laihoja. Eivät hoikkia, vaan laihoja. Omistaja ei sitä läheskään aina näe, koska hän katsoo liian läheltä. Muutos ei tapahdu päivässä, mutta kahden viikon aikanakin tapahtunut painon lasku jää huomaamatta. Jos hyvin käy, niin jossain vaiheessa omistaja havahtuu muutokseen. Hän saattaa jopa korjata tilanteen. Edellyttäen tietysti, että ylipäätään tunnistaa laihuuden. Kaikki eivät tunnista. Se, että laihtumista ei huomata, johtuu yhdestä syystä. Koiraa katsotaan, mutta sitä ei nähdä. Helppo synti. Olen itsekin siihen syyllistynyt. Ja tulen syyllistymään tulevaisuudessakin, olkoonkin, että virheistään tulisi oppia. Olen myös päästänyt koiria liian laihoiksi. Ilman varsinaista tarkoitusta, ainoastaan muuttamalla ruokintaa. Pelkkää ajattelemattomuutta, koska en ollut miettinyt mitä kuppiin laitetaan. Kehno puolustus, koska minun pitäisi tietää paremmin.
(lisää…)
”After being diluted to precise specifications”… above and beyond 10 to the power of 60… that’s equivalant to a grain of rice diluted in a bowl the size of the solar system a million times.
On aikainen kevät. Kasvukausi ei pajuja lukuunottamatta ole vielä käynnistynyt, mutta silti omassa nokassa tuntuu siltä, että (siite)pölyn määrä alkaa ylittämään hieman tehottomamman (alemman potessin) homeopaattisen lääkkeen sisältämän vaikuttavan aineen määrän. Tai jotain sinnepäin. Joka tapauksessa tiedän, että nykyisen sosiaalisen median myötä ihmisten halukkuus ja jopa jossain määrin kyky lukea kirjoitettua tekstiä on alentunut. Videot ovat pop. Joten Katiska lainaa YouTuben ehtymätöntä tarjontaa ja esittelee muutaman homeopatiaa käsittelevän pätkän.
Samaan tahtiin lonkkavikojen ja dysplasioiden kanssa on lisääntynyt niin sanottujen nivelaineiden syöttäminen. Yleisimmin käytetty lienee glukosamiini. Sitä ostetaan purkeissa ja purnukoissa plus tätä lonkkien ihmeparantajaa löytyy myös kuivamuonista. Osa on saanut avun, osa ei, mutta kuitenkin siihen luotetaan. Glukosamiinia sisältäviä ravintolisiä ja ruokia syötetään ennalta ehkäisevästi aina vaan nuoremmille koirille. Ollaan vakuuttuneita siitä, että glukosamiini korjaa kaikki virheet, joita on tehty sukupolvien aikana jalostuksessa ja koirien rakenteen muuttamisessa.
Koiran nivelten sairaudet, kuten vaikka lonkkavika (lonkkadysplasia) tai nivelrikko, ovat osaltaan jalostuksellinen ongelma, mutta yhtenä tekijänä ovat myös ulkoiset vammat. Yleisin syy on kuitenkin kehityshäiriö.
Koiran korviin kehittyy mustanpuhuvaa ja pahalta haiskahtavaa kuonaa. Varpaiden välit ovat rikki ja ihossa on tulehduksen merkkejä. Usein tuossa vaiheessa tehdään kotidiagnoosi, joka saatetaan varmistuttaa eläinlääkärillä. Koiralla on hiivatulehdus.
1800-luvun alku oli melkoista murrosta Euroopassa. Ranskan suuren vallankumouksen myötä tiede oli lähtenyt uuteen nousukiitoon. Koko Eurooppaa myllersi sotien aalto ja kolera sekä tuberkuloosi niittivät kansaa. Opittiin kuitenkin koko ajan uutta, sillä ajattelun perusta itsessään oli muuttunut. Oltiin pääsemässä irti muinaisten kreikkalaisten tekemistä virheistä, jotka olivat vuosisatoja, ellei tuhat, jarruttanut kehitystä Euroopassa. Lääketieteessä hoito ja teoriat olivat edelleenkin samoja kuin 1500 vuotta aikaisemmin. Vaikka oltiin ymmärtämässä, että ihminen rakentuu erilaisille kudoksille, eikä rakennelma perustukaan elimiin, niin silti tärkeimpinä hoitomuotoina olivat suonen iskentä ja verijuotikkaat. Hoito, joka perustui helleenien surkeaan virhepäätelmään ja on tappanut maailmanhistoriassa enemmän ihmisiä kuin sodat, rutto tai auto. Kiinalaisilla oli asiat vielä huonommin. He eivät menneet ihmisen sisään, eivätkä tienneet anatomiasta yhtään mitään. He piirtelivät energiakarttoja.
(lisää…)
Psylliumia käytetään koirien ruokinnassa kuituna sekä prebioottina suolisto-ongelmien hoidossa.
Suklaa on periaatteessa myrkyllistä koiralle, mutta vaadittavat syöntimäärät ovat korkeat. Koiralle voi kuitenkin tulla kehno olo jo pienemmästäkin määrästä.
Koirien omistajat ja kasvattajat uhraavat aikaa monimutkaisiin teorioihin koirista ja jalostuksesta. Silti yksinkertaisin selitys on usein oikea. Siitä syystä allergia ei saa olla koskaan ensimmäinen koiran diagnoosi.
DOMS eli rasituksen jälkein lihaskipu voi kiusata koiriakin. Lääke on lepo sekä kävelyä ja ehkä hieman vähemmän treeniä seuraavalla kerralla.
Me kaikki tiedämme miten laaja tietovarasto internet on. Kaikki tiedämme myös kuinka vaikeaa on löytää asiaa. Jo pelkästään hakukoneiden käyttö on monelle vaikeaa. Silti niiden hyödyntämistä pidetään perustaitona. Suurin virhe, jonka suomalaiset tekevät, on sanojen perusmuotojen käyttäminen. Hakukoneiden robotit meneät sivuja läpi ja indeksoivat niiden sisältöä, tekevät siis jumalattoman laajaa sanaluetteloa. Parhaimman tuloksen saa kun välttää vaikkapa muotoa koira lihas revähtymä ja yrittääkin jotain vaihtoehtoa, joka löytyy aidosti tekstistä. Vaikkapa koiran lihasrevähtymä. Pelkkä tiedon löytäminen ei ole se vaikein osa, vaan kyetä erottelemaan jyvät akanoista. Hatusta heitettynä 90 prosenttia on puhdasta höpinää ja ja luuloja sekä kuulopuheita levittäviä foorumiosumia – olkoonkin, että niistäkin löytää joskus asiaa. Viitisen prosenttia on suoranaista valehtelua ja loput sitten asiaa. Kohinasignaali-suhde on siis tiedon kannalta rajun negatiivinen. Epäilys, kyseenalaistaminen ja valikointi ovat tärkeimpiä netin käyttäjän perustaitoja – ei tekninen osaaminen.
Zen tarkoittaa mietiskelyä. Se on yksi Kiinasta lähtenyt buddhalaisuuden muoto, joka perustuu vahvasti meditaatioon. Minä en ymmärrä zenistä mitään. Ehkä siksi, että en osaa hiljentyä. Silti ajatuksena erään zen-harjoituksen idea tuntuu läheiseltä. Siinä pyritään osoittamaan kaavamaisen käsitteellisen ajattelun rajallisuus. Silti ei päästä yli eikä ympäri siitä, että ennen kuin sääntöjä voi rikkoa ja kaavoja muokata, niin säännöt ja kaavat on osattava. Soveltaminen ennen tietoa on kädettömyyttä, peiteltyä tietämättömyyttä.
Jos koira on terve, niin nirsous on aina yliruokinnasta johtuvaa nälän puutetta. Yleensä se ei ole vaarallista, mutta saattaa laihduttaa koiraa.
Kreatiini on yksi niistä lisäravinteista, jonka tehosta on varmaa tutkittua tietoa. Lienee eniten tutkittu lisäravinne maailmanhistoriassa. Kreatiinikaan ei ole oikotie onneen, sillä hyvin suunniteltua ruokavaliota ja tehtyä treeniä (netissä puhuminen ei ole treeniä) on mahdoton päihittää millään lisäravinteella. Kretiinillakaan ei laiska treenari saa koiraansa voittovauhtiin. Osalle koiraurheilijoista kreatiini varmasti sopii, mutta greyhoundeille se on kilpailukaudella rahan tuhlausta, mutta siitä saattaa olla hyötyä peruskuntokaudella.
Tein eilen normaalia enemmän reisilihaksia rasittavaa työtä. Tänään ovat lihakset kipeät jopa sellaisista paikoista, joissa en tiennyt lihasta olevankaan. Kyse on rasituskivusta, jonka on uskottu johtuvan maitohaposta. Nykyään tiedetään, että oikeastaan mitään ei tiedetäkään, ja että syypää lieneekin lihassolun pinnalle kertyvä kaliumioni.
Meille tuli satsi kanamassaa. Jotkut kutsuvat sitä kananlihaksikin, joka minusta on lähinnä surkea vitsi. Miellyttävänä yllätyksenä massa oli pakattu kauniisti pahvilaatikoihin. Helpotti suunnattomasti kuljetusta ja pakastimiin siirtämistä. Mutta minulla olisi nöyrä pyyntö rehuntoimittajille. Koska kyseessä on pakastetavara, niin olisiko aivan mahdotonta mitoittaa pahvilaatikot sellaisiin ulkomittoihin, että ne saisi jollain tilatehokkuuden asteella sijoitettua arkkupakastimeen? Meikäläisen vajaakehittyneellä tilan ja avaruuden hahmottamiskyvyllä laatikoita saa pyöritellä kerran jos toisenkin ennen kuin ne ovat edes jotenkin legolinnamaisesti pakastimessa. Silti tyhjää tilaa jää aina joltisenkin.
Kävin eilen Kennelrehun autolla paikkaamassa akuuttia lihapulaa. Kiva bisnes, mutta hankala työssäkäyvälle. Näytti vaan edelleenkin siltä, että heidän ei edes tarvitse panostaa heihin, jotka eivät keskellä päivää pääse paikalle ja saa lihoja heti kylmään. Kauppa vetää muutenkin. Tällä kertaa olin lihaan positiivisen yllättynyt, se oli jopa kohtuullisen punaista. Aina ei ole. Mukaan lähti lisäksi lohiöljyä, rustoluita sekä luumursketta. Maksa- ja lihaisa rasva -varastot eivät tarvinneet täydennystä. Hauska nimitys ihralle tuo lihaisa rasva, ja meidän käyttö loppuu kun laatikko on syötetty. Sopii varmasti jollekin, mutta ihraa saa halvemmallakin ja mukavammin pakattuna. Olin ollut kiltti, ja muistanut tehdä jopa tilauksen etukäteen. Edellä seissyt rouva turkissaan ei ollut. Olen törmännyt häneen ennenkin. Ei hän koskaan tilaa etukäteen, ja muistaa jopa valittaa, jos hänen tarvitsemiaan tuotteita ei olekaan. Noita riittää, eikä Kennelrehun kierroksen loppupäässä taida tarvita tehdä ex tempore ostoksia. Vaikka auto kulkee, tilaus on helppo tehdä (nettisivun aikataulupäivityksiin ja pysähdysten kartoittamiseen saisi kylläkin keskittyä, nettitilauskin olisi kiva – wink wink), niin on kritisoitavaakin.
Luulo ruoka-aineiden erilaisten sulamisaikojen aiheuttamista riskitekijöistä vaikeuttaa aivan turhaan maailman helpointa hommaa: koirien päivittäistä ruokintaa.