Artikkelissa Survival of the fittest käsittelin periaatteellisemmalla tasolla huippukuntoa ja ylipäätään kunnon arviointia. Periaatteet on osattava, ennen kuin alkaa tarkemmin miettimään onko koira kunnossa. Valitettavasti suurin osa ei sitä edes tee. He miettivät asiaa – jos miettivät – vasta tappion jälkeen. Tietenkään pelkkä pohtiminen, teorian osaaminen ja koiran silmämääräinen arviointi ei riitä, jos varsinainen fyysinen tekeminen on jäänyt pelkälle puheen asteelle. Mutta virtuaalitreenareiden koirat eivät koskaan kulje ja heille riittää selittäminen. Totisempi harrastaja vaatii muuta. Hän kilpailee, haluaa voittaa ja kaipaa ajatuksia, jotka tukevat omia ajatuksia ja näkemyksiä. Kunto pitää sisällään useita eri asioita, kuten terveys, lihasvoima, lihasliikkuvuus, sydän-keuhko kapasiteetti (aerobinen) kuin myös rasvapitoisuus. Puhumattakaan puhtaasta, absoluuttisesta nopeudesta kuorrutettuna hirvittävällä ajovietillä.

(lisää…)

Kivennäisaineet (mineraalit) ovat ravinnon mukana saatavia epäorgaanisia alkuaineita. Laajemman määritelmän mukaan kivennäisaineita ovat ne alkuaineet, jotka jäävät tuhkaan, kun esimerkiksi kudos tai ruoka poltetaan. Välttämättömiä kivennäisaineita ovat ne alkuaineet, joita tulee olla ravinnossa aineenvaihdunnan pysymiseksi normaalina, eli riittämätön saanti aiheuttaa puutosoireita. Näitä on 18:sta yli kahteenkymmeneen, riippuen laskutavasta. Luonnossa kivennäisaineita on vedessä ja maaperässä, josta kasvien juuret ottavat niitä. Ravintoketjun myötä ne siirtyvät sitten eläimiin.

Kivennäisaineet jaetaan makrokivennäisiin ja mikrokivennäisiin eli hivenaineisiin sen mukaan, paljonko niitä esiintyy elimistössä.

Ravinnon mukana elimistöön joutuu myös useita ei-välttämättömiä kivennäisaineita, joista osa on haitallisia. Tällaisia ovat esimerkiksi raskasmetallit. Myös monet välttämättömät kivennäisaineet muuttuvat hyödyllisistä haitallisiksi, jos niitä joutuu elimistöön liian suuria määriä.
(lisää…)

Lajien kehittymisen, niin ihmisten kuin koirienkin, yksi perusta voisi olla jotain, jota englanniksi kutsutaan termillä survival of the fittest. Parhaimmassa kunnossa ja parhaiten tilanteisiin sopeutunut jää henkiin ja jatkaa sukua. Tuo kytketään myös nykyään ihmispuolella niin trendikkääseen superfood-ajatteluun. Tuo on myös se vankin perusta menestykseen greyhound racingissä (sopii aivan kaikkeen muuhunkin koiraurheiluun). On aivan sama puhutaanko kilpailemisesta vai jalostuksesta, niin parhaimmassa kunnossa oleva tuulettaa huipulla – kokonaisuus huomioiden.
(lisää…)

Lihaksisto sekä liikuttaa että pitää koiran asennossaan. Eri päälihasten toiminnan tunteminen on osa treenarin perustaitoja: vaikka ei latinankielisiä nimiä tuntisikaan, niin on ainakin ymmärrettävä mikä lihas tai lihasryhmä mitäkin tekee.…

Maksa on useilla eri tavoilla toimiva sisäelin, elimistön suurin rauhanen, ja aineenvaihduntaelimistä se on tärkein. Maksan täyttä roolia elimistön toiminnan kannalta ei edes tunneta, mutta sillä arvioidaan olevan ainakin 1500…

Aina silloin tällöin koirien suuhun tulee syyliä. Omistajat heräävät milloin mistäkin syystä, aika yleisesti luullaan että koira on pureskellut vessapaperirullan ja pahvia on jäänyt hampaiden väliin. Kyseessä on kuitenkin koiran papillomavirus. Useimminhan ne tulevat ikeniin ja huuliin. Häviävät ajan myötä, yleensä kuukaudessa. Eivät ole vaarallisia, eivätkä tartu. Niihin tulee elinikäinen vastustuskyky eivätkä siis uusi. Yleensä hoitoa ei tarvita, mutta jos koira vaikka puree ne rikki, niin silloin voidaan poistaa.
(lisää…)

Pääministeri Vanhasen työkonetta korjailtiin. Samalla pengottiin sähköpostia ja levitykseen lähti hänen yksityinen valokuvansa naisystävän kanssa. Lööpit ja virallisempi uutisvälitys pohtivat valokuvaa ja sen kohtaloa. Missään ei kuitenkaan sanallakaan käsitellä varsinaista ongelmaa. Miten on mahdollista, että Suomen pääministerin tietokonetta pengotaan ilman valvontaa, ja ainakin sähköpostiin pääsee käsiksi? Onko salaus aivan tuntematon käsite valtion tietohallinossa?

(lisää…)

Vesi vanhin voitehista, totesi jo vanha kansa. Tämä kansanviisaus pitää edelleen paikkaansa, sillä vesihoito on yksi tärkeimmistä hoitotavoista haavoissa, ruhjeissa ja muissa vammoissa joissa iho on vaurioitunut.

(lisää…)

Greyhound ei kuulu niihin pahimpiin tappelijoihin kotioloissa, mutta vahinkoja sattuu. Pienet kähinät kuuluvat kaikkien rotujen puuhasteluun. Siinä selvitellään laumasuhteita, poltellaan päreitä tai ollaan muuten vaan ollakseen. Varsinainen tappeleminen on ilman huumorinhäivää tapahtuvaa yhteenottoa. Riippuen koirien luonteista, niin siinä saattaa olla enemmän ääntä kuin toimintaa, vaikka koko kalusto onkin näkyvissä. Toisissa tapauksissa kaverista yritetään ottaa henki pois. Jos tilanne kiehahtaa, niin usein tulee myös paikattavaa. Reiät, naarmut, repeämät ja aidot purmajäljet tulevat helposti, koska greyhoundilla ei turkki suuremmin suojaa.

(lisää…)

Jäykkäkouristus eli tetanus on hengenvaarallinen Clostrium tetani bakteerin itiöiden aiheuttama tauti. Vaikka se onkin uhka enemmänkin ihmisille, niin myös eläimet voivat sairastua siihen, koira mukaan lukien. Tetanusbakteeria esiintyy varsinkin kasveja syövien eläinten suolistossa ja usein myös ihmisen suolessa. Tämän takia tetanusbakteerin itiöitä on erittäin runsaasti karjan lannan saastuttamassa maaperässä.

(lisää…)

Hiilihydraatit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka koostuvat hiilestä, vedystä ja hapesta. Hiilihydraatti on yksi neljästä energiaravintoaineesta.

(lisää…)

© FT Nina Lahdenpohja

Greyhoundin energia-aineenvaihduntaa on tutkittu tieteellisesti jonkin verran. Australialainen eläinlääkäri Roos Staaden on tehnyt tällä alalla perusteellista työtä. Hän on selvittänyt greyhoundin lihaksiston energia-aineenvaihduntaa ratajuoksusuorituksen aikana.

(lisää…)

Sydän on jakautunut neljään onteloon: Oikeaan ja vasempaan eteiseen ja oikeaan ja vasempaan kammioon. Sydämeen tullessaan veri saapuu aina eteiseen, josta se kulkeutuu läpän läpi saman puolen kammioon ja sieltä edelleen takaisin verenkiertoon. Eteisen vaikutus pumppaustyöskentelyssä on melko pieni, sillä normaalioloissa veri valuu suoraan suonista kammioon pysähtymättä juurikaan eteisessä. Vain rasituksessa eteisten pumppaustoiminnalla on merkitystä.

Vähähappinen veri kudoksista saapuu oikealle puolelle sydäntä, josta sydän pumppaa sen keuhkoihin. Runsashappinen veri palaa keuhkoista vasemmalle puolelle, josta se puolestaan pumppautuu ympäri kehoa.

Greyhoundin sydämen koko on suurinpiirtein sama kuin yhteenpuristetun nyrkin. Se sijaitsee rinnan puolivälissä ja keuhkojen alapuolella. Sydän painaa noin prosentin greyhoundin ruumiinpainosta, tai noin 11g per painon kilogrammaa kohden. Keskimäärin siis 30 kiloisen greyhoundin sydän painaa 330 grammaa. Greyhoundilla on suurin sydän koiraroduista. Osaltaan se johtuu perimästä, osaltaan se on treenin tulosta (Pape, 1986).

Tohtori Lonsdale Murdochin yliopistosta Australiasta oli tutkinut greyhoundin sydämen kehitystä kävelytyksessä ja juoksutuksessa. Tulosten mukaan kummallakin tavalla saadaan sydänlihas kasvamaan yhtä suureksi, mutta sen kyvyssä pumpata verta oli eroja. Kun koira oli treenattu pitkillä kävelylenkeillä, sen sydän kykeni pumppaamaan tasaisesti suuria määriä verta lihaksistoon, kun taas juoksuttamalla treenatun sydän pystyi työntämään verenkiertoon erittäin nopeasti tarvittavan kierron – eräänlaisen hyökyaallon. Silloin lihaksisto sai heti tarvittavan määrän hapekasta verta, ja tehokkaan ”huuhtelun” rasituksen aiheuttamista kuona-aineista. Lonsdalen johtopäätös oli selvä: juoksemalla treenatut koirat kykenivät tehokkaampaan suoritukseen ja nopeampaan palautumiseen.

(lisää…)

© Copyright 1996 Suomen Lääkärilehti ja kirjoittajat.
Kirjoitus vapaasti siteerattavissa ja levitettävissä ei-kaupallisiin tarkoituksiin, lähteeksi mainittava kirjoittajien lisäksi Suomen Lääkärilehti vsk 51, 16/1996, sivut 1833–1835

Veijo Saano ja Markku Javanainen vastaavat Maarit Walleniukselle. He muistuttavat, että Benveniste on saanut veden muisti -kokeistaan kemian Ig Nobelin, joka myönnetään keskeisille tieteellisille naurettavuuksille.

Kiitämme Maarit Walleniusta mielenkiinnosta kirjoituksiimme (1,2), joissa ei ollut tilaa yksityiskohtaisiin pohdintoihin Benvenisten tapauksesta eikä Kleijnenin ja kumppaneiden katsauskirjoituksesta (3).

(lisää…)

© Copyright 1996 Suomen Lääkärilehti ja kirjoittajat. Kirjoitus vapaasti siteerattavissa ja levitettävissä ei-kaupallisiin tarkoituksiin, lähteeksi mainittava kirjoittajien lisäksi Suomen Lääkärilehti vsk 51, 3/1996, sivut 197–202

Tehoaako homeopatia ja onko se lääketiedettä

Homeopaattisen hoidon luvataan antavan paranemismahdollisuuden mistä tahansa sairaudesta. Vaikka homeopaattiset valmisteet rekisteröidäänkin vaatimatta näyttöä terapeuttisesta tarkoituksenmukaisuudesta, vedotaan julkisuudessa jopa johtavissa lääketieteellisissä lehdissä julkaistuihin tutkimustuloksiin vakuuteltaessa homeopatian tehoa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan homeopaattisista hoidoista julkaistuja tutkimuksia ja homeopatian olemusta lääketieteelliseltä kannalta.

(lisää…)

© Risto Selin

Homeopatia on saksalaislääkäri Samuel Hahnemannin (1755–1843) kehittämä parannusoppi. Hahnemann oli huolissaan aikalaistensa käyttämistä vaarallisista hoidoista, kuten suoneniskemisestä, myrkyllisistä metalliseoksista ja kasvisrohdoksista. Tämän seurauksena hän kehitti samanlaisuuden lain: sairaus, joka ilmenee tiettyinä oireina, voidaan parantaa aineilla, jotka tuottavat samanlaisia oireita terveissä ihmisissä. Homeopatian perusperiaate on siis ”similia similibus curantur”, samanlainen parantaa samanlaista (kreik. homoios = samanlainen, pathos = tauti, sairaus).

(lisää…)

Valkosolut eli leukosyytit ovat verisoluja. Ne auttavat elimistöä torjumaan tartuntatauteja osana immuunijärjestelmää. Valkosoluja on eri tyyppejä, joten niiden elinikäkin vaihtelee, mutta lyhytikäisimmästä pitkäikäisimpään 2 tuntia – 8 kuukautta. Tipassa verta on 50 000 valkosolua. Veren lisäksi valkosoluja on pernassa, imusuonistossa ja imusolmukkeissa.

(lisää…)

Greyhound on kohtuullisen vapaa perinnöllisistä sairauksista. Sen sijaan sillä on muita rotuja korkeampi riski vammoihin ja tapaturmiin. Tämä johtuu suoraan sen lihaksistosta ja voimasta: nopeudesta. Treenattu greyhound on huippu-urheilija, jonka elimistö venytetään äärirajoilleen. Tämä vaatii erikoishuomiota niin treenareilta kuin myös ratojen ylläpidosta huolehtivilta. Koirien riskiä loukkaantua ei saa missään tilanteessa kasvattaa välinpitämättömyydellä tai ahneudella. Hyvin hoidettu greyhound jaksaa terveenä uransa, jos onni on myötä, sillä vapaa-aikana tapahtuville tapaturmille ei kukaan voi mitään.

(lisää…)

Virtsa on elimistön kuona-ainetta. Virtsa syntyy munuaisissa, jotka suodattavat veren, ja kulkeutuu sitten virtsajohtimia pitkin virtsarakkoon, jonka tarpeeksi täytyttyä koira, tuntee virtsaamisen tarvetta. Virtsa poistuu rakosta virtsaputkea pitkin ulos elimistöstä. Elimistössä kiertää jatkuvasti monia litroja nestettä, josta munuaiset suodattavat vuorokauden aikana 180 litraa alkuvirtsaa. Suurin osa nesteestä ja ainesosista imeytyy kuitenkin takaisin, sillä lopullinen virtsamäärä on vain noin 20-30 ml/kg vuorokaudessa. Virtsa on vaaleampaa, jos kehon nestemäärä on suuri ja tummempaa, jos se on pieni.

Virtsasta on 95 prosenttia vettä ja 2,5 prosenttia virtsa-ainetta eli ureaa, joka on suurina määrinä myrkyllistä. Loput 2,5 prosenttia virtsasta on erilaisia mineraaleja kuten magnesiumia ja kalsiumia. Virtsa sisältää myös virtsahappoa, hippuurihappoa, urobiliiniä sekä fosfori- ja rikkihappoa. Virtsa ei ole myrkyllistä, kuten usein uskotaan, mutta nautittuna se saattaa suurina annoksina olla haitallista. Virtsan pH-arvo vaihtelee 4,5:n ja 8:n välillä; normaalisti se on neutraali. Voimakkaasti hapan tai emäksinen virtsa on merkki sairaudesta.

(lisää…)