Sydän on jakautunut neljään onteloon: Oikeaan ja vasempaan eteiseen ja oikeaan ja vasempaan kammioon. Sydämeen tullessaan veri saapuu aina eteiseen, josta se kulkeutuu läpän läpi saman puolen kammioon ja sieltä edelleen takaisin verenkiertoon. Eteisen vaikutus pumppaustyöskentelyssä on melko pieni, sillä normaalioloissa veri valuu suoraan suonista kammioon pysähtymättä juurikaan eteisessä. Vain rasituksessa eteisten pumppaustoiminnalla on merkitystä.

Vähähappinen veri kudoksista saapuu oikealle puolelle sydäntä, josta sydän pumppaa sen keuhkoihin. Runsashappinen veri palaa keuhkoista vasemmalle puolelle, josta se puolestaan pumppautuu ympäri kehoa.

Greyhoundin sydämen koko on suurinpiirtein sama kuin yhteenpuristetun nyrkin. Se sijaitsee rinnan puolivälissä ja keuhkojen alapuolella. Sydän painaa noin prosentin greyhoundin ruumiinpainosta, tai noin 11g per painon kilogrammaa kohden. Keskimäärin siis 30 kiloisen greyhoundin sydän painaa 330 grammaa. Greyhoundilla on suurin sydän koiraroduista. Osaltaan se johtuu perimästä, osaltaan se on treenin tulosta (Pape, 1986).

Tohtori Lonsdale Murdochin yliopistosta Australiasta oli tutkinut greyhoundin sydämen kehitystä kävelytyksessä ja juoksutuksessa. Tulosten mukaan kummallakin tavalla saadaan sydänlihas kasvamaan yhtä suureksi, mutta sen kyvyssä pumpata verta oli eroja. Kun koira oli treenattu pitkillä kävelylenkeillä, sen sydän kykeni pumppaamaan tasaisesti suuria määriä verta lihaksistoon, kun taas juoksuttamalla treenatun sydän pystyi työntämään verenkiertoon erittäin nopeasti tarvittavan kierron – eräänlaisen hyökyaallon. Silloin lihaksisto sai heti tarvittavan määrän hapekasta verta, ja tehokkaan ”huuhtelun” rasituksen aiheuttamista kuona-aineista. Lonsdalen johtopäätös oli selvä: juoksemalla treenatut koirat kykenivät tehokkaampaan suoritukseen ja nopeampaan palautumiseen.

(lisää…)

© Copyright 1996 Suomen Lääkärilehti ja kirjoittajat.
Kirjoitus vapaasti siteerattavissa ja levitettävissä ei-kaupallisiin tarkoituksiin, lähteeksi mainittava kirjoittajien lisäksi Suomen Lääkärilehti vsk 51, 16/1996, sivut 1833–1835

Veijo Saano ja Markku Javanainen vastaavat Maarit Walleniukselle. He muistuttavat, että Benveniste on saanut veden muisti -kokeistaan kemian Ig Nobelin, joka myönnetään keskeisille tieteellisille naurettavuuksille.

Kiitämme Maarit Walleniusta mielenkiinnosta kirjoituksiimme (1,2), joissa ei ollut tilaa yksityiskohtaisiin pohdintoihin Benvenisten tapauksesta eikä Kleijnenin ja kumppaneiden katsauskirjoituksesta (3).

(lisää…)

© Copyright 1996 Suomen Lääkärilehti ja kirjoittajat. Kirjoitus vapaasti siteerattavissa ja levitettävissä ei-kaupallisiin tarkoituksiin, lähteeksi mainittava kirjoittajien lisäksi Suomen Lääkärilehti vsk 51, 3/1996, sivut 197–202

Tehoaako homeopatia ja onko se lääketiedettä

Homeopaattisen hoidon luvataan antavan paranemismahdollisuuden mistä tahansa sairaudesta. Vaikka homeopaattiset valmisteet rekisteröidäänkin vaatimatta näyttöä terapeuttisesta tarkoituksenmukaisuudesta, vedotaan julkisuudessa jopa johtavissa lääketieteellisissä lehdissä julkaistuihin tutkimustuloksiin vakuuteltaessa homeopatian tehoa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan homeopaattisista hoidoista julkaistuja tutkimuksia ja homeopatian olemusta lääketieteelliseltä kannalta.

(lisää…)

© Risto Selin

Homeopatia on saksalaislääkäri Samuel Hahnemannin (1755–1843) kehittämä parannusoppi. Hahnemann oli huolissaan aikalaistensa käyttämistä vaarallisista hoidoista, kuten suoneniskemisestä, myrkyllisistä metalliseoksista ja kasvisrohdoksista. Tämän seurauksena hän kehitti samanlaisuuden lain: sairaus, joka ilmenee tiettyinä oireina, voidaan parantaa aineilla, jotka tuottavat samanlaisia oireita terveissä ihmisissä. Homeopatian perusperiaate on siis ”similia similibus curantur”, samanlainen parantaa samanlaista (kreik. homoios = samanlainen, pathos = tauti, sairaus).

(lisää…)

Valkosolut eli leukosyytit ovat verisoluja. Ne auttavat elimistöä torjumaan tartuntatauteja osana immuunijärjestelmää. Valkosoluja on eri tyyppejä, joten niiden elinikäkin vaihtelee, mutta lyhytikäisimmästä pitkäikäisimpään 2 tuntia – 8 kuukautta. Tipassa verta on 50 000 valkosolua. Veren lisäksi valkosoluja on pernassa, imusuonistossa ja imusolmukkeissa.

(lisää…)

Jos koira tekee täydellisen suorituksen radalla, voitti se tai ei, niin sen ainoa informaatio treenarille on, että kaikki on kunnossa – tai paremmin kuin muilla. Mutta kaikki poikkeuksellinen kertoo jostain ongelmasta. Useimmiten kysymys on aika tyypillisistä asioista, ja poikkeaman tapahtumapaikka radalla sekä mitä koira teki, antaa jo itsessään vahvan viitteen siitä, mikä on ongelman aiheuttajana. Erinomaista treenaria ei tunnista nopeasta koirasta, siihen ei tarvita kuin geneettinen lahjakkuus, vaan hänen kyvystään löytää ja ratkaista ongelmat.

(lisää…)

Greyhound on kohtuullisen vapaa perinnöllisistä sairauksista. Sen sijaan sillä on muita rotuja korkeampi riski vammoihin ja tapaturmiin. Tämä johtuu suoraan sen lihaksistosta ja voimasta: nopeudesta. Treenattu greyhound on huippu-urheilija, jonka elimistö venytetään äärirajoilleen. Tämä vaatii erikoishuomiota niin treenareilta kuin myös ratojen ylläpidosta huolehtivilta. Koirien riskiä loukkaantua ei saa missään tilanteessa kasvattaa välinpitämättömyydellä tai ahneudella. Hyvin hoidettu greyhound jaksaa terveenä uransa, jos onni on myötä, sillä vapaa-aikana tapahtuville tapaturmille ei kukaan voi mitään.

(lisää…)

Virtsa on elimistön kuona-ainetta. Virtsa syntyy munuaisissa, jotka suodattavat veren, ja kulkeutuu sitten virtsajohtimia pitkin virtsarakkoon, jonka tarpeeksi täytyttyä koira, tuntee virtsaamisen tarvetta. Virtsa poistuu rakosta virtsaputkea pitkin ulos elimistöstä. Elimistössä kiertää jatkuvasti monia litroja nestettä, josta munuaiset suodattavat vuorokauden aikana 180 litraa alkuvirtsaa. Suurin osa nesteestä ja ainesosista imeytyy kuitenkin takaisin, sillä lopullinen virtsamäärä on vain noin 20-30 ml/kg vuorokaudessa. Virtsa on vaaleampaa, jos kehon nestemäärä on suuri ja tummempaa, jos se on pieni.

Virtsasta on 95 prosenttia vettä ja 2,5 prosenttia virtsa-ainetta eli ureaa, joka on suurina määrinä myrkyllistä. Loput 2,5 prosenttia virtsasta on erilaisia mineraaleja kuten magnesiumia ja kalsiumia. Virtsa sisältää myös virtsahappoa, hippuurihappoa, urobiliiniä sekä fosfori- ja rikkihappoa. Virtsa ei ole myrkyllistä, kuten usein uskotaan, mutta nautittuna se saattaa suurina annoksina olla haitallista. Virtsan pH-arvo vaihtelee 4,5:n ja 8:n välillä; normaalisti se on neutraali. Voimakkaasti hapan tai emäksinen virtsa on merkki sairaudesta.

(lisää…)

Harjoittelevan koiran ravintovaatimukset antaa erään näkemyksen greyhoundin ruokintaan. Mutta mitä artikkelin suositukset sitten tarkoittavat käytännön elämässä? Suosituksiksi tarjotut prosentit kun eivät olleet kuivamuonien tuoteselosteissa olevia prosentteja. Ne ovat osuuksia greyhoundin päivittäisestä muuntokelpoisen energian tarpeesta.

(lisää…)

Hunaja on mehiläisten kasveista keräämästä medestä ja osin siitepölystä valmistamaa luonnontuotetta, johon ei ole lisätty tai postettu mitään. Lopullisen koostumuksensa hunaja saa käymisprosessissa, jolloin lähinnä sen sokerikoostumus muuttuu entsyymien vaikutuksesta. Hunajan tarkkaa koostumusta ei voida ilmoittaa, sillä hunajan koostumus vaihtee maittain ja sen mukaan, minkä kukkien mettä mehiläiset ovat käyttäneet. Hunajassa on kuitenkin erittäin paljon erilaisia yhdisteitä, varsinkin hivenaineita, ei ole edes tutkittu perusteellisesti. Hunajan uskotaan olevan terveellistä ja auttavan milloin mihinkin vaivaan. Se onkin varmasti terveellistä, mutta kukaan ei tiedä tarkkaan, mihin sen terveysvaikutus perustuu. Hunajassa on kuitenkin noin 200 erilaista aineyhdistettä. Eniten on sokereita, niiden lisäksi mm. entsyymejä, proteiineja, kivennäisaineita, orgaanisia hedelmähappoja, aromiaineita ja vitamiineja.
(lisää…)

The Journal of Nutrition Vol. 128 No. 12 December 1998, pp. 2686S-2690S

Richard C. Hill

Department of Small Animal Clinical Sciences, College of Veterinary Medicine, University of Florida, Gainesville, FL 32610

Tiivistelmä

Urheilevien koirien ravintovaatimukset ovat ainutlaatuisia. Koirilla on suurempi kapasiteetti rasvojen hapettamiselle kuin ihmisillä niin levossa kuin harjoittelun aikanakin. Koirilla kestävyysharjoittelussa, kuten rekikoirilla, korkea rasva (>50 % energiasta) lisää voimaa ja maksimoi energiatuotannon, ja korkea proteiini (>30 % energiasta) ehkäisee harjoitteluperäistä anemiaa. Ravintovaatimukset ovat kuitenkin erilaiset sprinttikoirilla, kuten greyhoundeilla. Greyhound juoksee nopeammin kun se on ruokittu kohtuullisesti lisätyllä rasvamäärällä, mutta juoksee hitaammin kun proteiinin määrää on lisätty. Levossa rekikoirilla on samankaltainen energiantarve lämpöneutraalissa ympäristössä kuin muillakin koiraroduilla (~550W^0.75 kJ/d jossa W on paino kg), mutta voi tarvita jopa niinkin paljon kuin 4200W^0.75 kJ/d kilpailun aikana. Treenauksessa olevan greyhoundin energiatarve on kuitenkin vain ~600W^0.75 kJ/d.

Tässä artikkelissa on hieman tietoa koskien vitamiineja, mineraaleja sekä muita urheilevien koirien ravintovaatimuksia; useimmat rekikoirat ja greyhoundit ruokitaan ”kotiruualla”. Nämä reseptit sisältävät useimmiten raakaa lihaa ja aiheuttavat terveysriskin. Työ- ja kilpailevien koirien terveyden ja suorituskyvyn parantamiseksi tarvitaan lisää tutkimuksia.
(lisää…)

Hidasta koiraa pahempi painajaisenaihe lienee tappelijan saaminen. Diskaus tuntuu vievän pohjan kaikelta. Treenarin mielentilaa kuvaa parhaiten eräs alatyylinen sana. Muut katselevat joko säälivästi tai vahingonoloisesti, häirityn omistaja hädin tuskin tervehtii. Ura ja maine on mennyttä. Vai onko elämää diskin jälkeen?

(lisää…)

Hyperadrenokortismi on greyhoundeilla lähes aina stressireaktio. Muilla koirilla se tunnetaan nimellä Cushingin oireyhtymä.

Stressissä lisämunuainen alkaa erittämään kortikosteroideja, joista tärkeimmässä roolissa on kortisoli. Kun niiden eritys on liian suurta, tai on kestänyt liian kauan, niin se vähentää aivolisäkkeen muiden hormonien eritystä.

Liiallinen ja liian pitkään kestänyt kortisonin käyttö saattaa aiheuttaa myös tilan.

(lisää…)

Pyometra tunnetaan myös nimillä kohtutulehdus tai märkäkohtu. Se on infektio, tulehdus, kohdussa, jonka aiheuttaa normaalisti nartun kiimakierron hormonien tasojen muutokset sekä vaginan tai suoliston bakteerien pääseminen kohtuun. Se ei siis ole sama kuin vaginitis eli emätintulehdus, vaikkakin ne joskus sekoitetaan toisiinsa. Greyhoundilla on harvoin pyometraa, mutta se ei ole poikkeuksellinen.

(lisää…)

Proteiinien sulavuus on, aminohappokoostumuksen ja biologisen arvon lisäksi, sen arvokkuutta ravintoaineena määrittelevä ominaisuus. Vaikka luustossa on paljon proteiineja, niin niiden sulavuus on erittäin heikko, jolloin se ei myöskään ole kummoinenkaan…

Kreatiini eli kreatiinimonohydraatti (metyyliguanidiinietikkahappo), on elimistön luonnollinen yhdiste, joka auttaa varastoimaan energiaa lihassoluihin. Lihaksen supistuminen vaatii korkeaa energiaa, joka saadaan ATP:stä. ATP:n tuottamiseen taasen tarvitaan kreatiinin ja fosfaatin reaktiota. Kreatiinia käytetään yleisesti ihmispuolella lisäravinteena, ja se kuuluu niihin harvoihin, josta on saatu käyttöä tukevia tutkimustuloksia. Greyhoundeille sen hyöty on kyseenalainen ja saattaa aiheuttaa enemmän ongelmia kuin mitä toiveissa treenari luulee saavansa hyötyä. Kestävyyspuolen koiraurheilijoille, esim. valjakko- tai metsästyskoirille, siitä saattaisikin olla hyötyä.

(lisää…)

Maailman nopein sprintteri on greyhound, on väite, joka ei aivan pidä paikkaansa. Se ei ole maailman nopein. Tuota titteliä taitaa kantaa muuttohaukka, joka saavuttaa syöksyssä lähes 400 km/h nopeuden. Vaikka muuttohaukka joutuukin käyttämään lihaksiaan hallitessaan pudotuksen, niin se ei tee sitä voimalla. Maanisäkkäistä gepardi päihittää greyhoundin. Ja se tekee sen juoksemalla. Mutta sitäkään ei lasketa, koska se on kissa. Tästä päästäänkin siihen, että greyhound on maailman nopein sprintteri. Sitä on myös tituleerattu maailman nopeimmaksi pystylähtijäksi, mitä se sitten tarkoittaakin. Mutta mihin loppuu sprintti ja kestävyys alkaa; millainen on stayer?

(lisää…)

Doping on koiran suorituskyvyn keinotekoista nostamista tai laskemista. Dopingissa ei ole kyse pelkästään moraalisesta tai eettisestä ongelmasta, vaan myös juridisesta. Suomessa eläindopingista seuraa aina poliisitutkinta ja mahdollisesti käräjäoikeuteen joutuminen. Siksi on syytä selvittää, mistä oikein on kysymys. Tietämättömyys kun ei ole puolustus, ja treenari vastaa aina koirastaan.

(lisää…)

Helle ja kilpailuttaminen ovat yhtälö, joka täytyy pitää mielessä. Helle saattaa nimittäin vaikuttaa huomattavasti koiran suorituskykyyn. Eräs kuuman ilmanalan ongelmista on lämpöhalvaus, mutta tässä ei puututa nyt siihen, vaan lähinnä terveen, normaalin ja kilpailukykyisen greyhoundin käsittelyyn helteellä.

Koiran käsittely helteellä voidaan jakaa kolmeen osaan: Käsittely on samantyyppistä, mutta niissä on määrätyt painotuserot.

• ennen kilpailuja
• kilpailupäivä
• kilpailun jälkeen

(lisää…)

Koppiharjoittelu on, kaarteen lisäksi, se joka useimmiten jää tekemättä. Lähtökopin suhteen asia on vain siten, että siinä on kaikkein vähiten opeteltavaa. Suurin ongelma on kopissakääntyminen, ja siihen harjoittelulla voidaan vaikuttaa. Huono tai väärä lähtöasento onkin jo astetta vaikeampi, ja hidasta ulostuloa on lähes mahdoton korjata – silloin kun kyseessä on reaktionopeuteen perustuva ongelma. Onneksi koppiharjoittelu on useimmilla koirilla tarpeeton, ja ne starttaavat jo ensimmäisillä kerroilla kuin kokeneet ratakoirat.

(lisää…)

Kävelyttämistä ja polkupyörälenkkejä on pitkään pidetty tehokkaimpana tapana treenata kestävyyttä. Ainakin niiden parissa, joilla on huomattavan pitkä historia greyhound racingissä tai ovat siirtyneet greyhoundeihin esimerkiksi whippetien kautta. Kävelyttämisen ja ravauttamisen hyöty – aerobinen treeni – on kuitenkin kyseenalaistettu jo pitkään. Varsinkin niiden treenareiden suunnalta, jotka ovat kokeilleet kumpaakin tapaa: anaerobisempaa vetoihin perustuvaa sekä aerobisempaa kävelyttämistä.

(lisää…)

Koiran palautuminen ja palauttaminen rasituksesta ehkäisee vammoja.

Tassuviehe on erinomainen apuväline koirien lähtönopeustreenauksessa. Siksi onkin hämmästyttävää, ettei sen käyttö ole yleistynyt. Keksintönä se on kohtuullisen tuore, sen esitteli ruotsalainen greyhoundtreenari Una Modig vuoden 2004 paikkeilla. Ratkaisuna se on niin yksinkertainen, että on lähes ihme ettei sitä ole käytetty aikaisemmin. Se on halpa, yksinkertainen rakentaa ja helppo käyttää – eikä vaadi kahta ihmistä.

(lisää…)

Kun koira on lopettanut kiivaimman nopeuskasvunsa, niin aloitetaan ratakoulutus. Tosin mitä kauemmin malttaa odottaa, niin sitä pienempi on loukkaantumisriski koulutusvaiheessa. Ratakoulutus on pääsääntöisesti helppo tehdä, ja siksi onkin täysin mystistä, miksi niin monella se jätetään itseasiassa tekemättä. Jos itse ei vielä osaa, niin koiran kasvattajan velvollisuus on hoitaa se.

(lisää…)

Pentuaikana – tuonne noin 12 kk asti – rakennetaan se pohja, jolla voittajat kulkevat. Tarkoitus ei ole kehittää puhtaasti lihaksistoa tai maksimaalista nopeutta, kohteena on kokonaisvaltainen kehon ja koordinaation hallinta ja viettivoiman kehittäminen. Unohtamatta arkipäivän taitoja ja tietoja.

(lisää…)

Nuoren koiran treenaamisen aloittamisessa ei eroja pentuaikaan periaatteessa paljon ole. Syötetään laadukasta ruokaa, leikitään ja ulkoillaan mahdollisimman paljon vapaana. Kevyempää varsinaista treenausta aletaan kuitenkin tehdä 12 kuukauden jälkeen, edellyttäen että koiran rakenne ja kunto sallivat sen. Kuntopohjan ei pitäisi olla ongelma, jos koira on päässyt liikkumaan. Mikäli on talvi koiran täyttäessä 14 kk, niin treenausta tehostetaan. Vuodenvaihteessa syntyneet pennut tutustuvat varsinaiseen valmennukseen aikaisemmin kuin kevätpennut, mikäli niillä mennään koejuoksuihin jo keväästä. Silloin on kuitenkin kyettävä arvioimaan tarkasti koiran henkinen aikuisuus, ettei tule harmittavia takaiskuja radalla.

(lisää…)

Rasitus on ainoa tapa, jolla kuntoa ja nopeutta voidaan kasvattaa. Jos koira ei väsy, niin treeni on ollut tehoton. Väsyminen ja rasitus aiheuttaa muutoksia mm. elimistössä, aineenvaihdunnassa ja energiavarannoissa. Lihaksisto kipeytyy, ja nivelet rasittuvat. Siksi tarvitaan palautumista; elimistö palautuu rasituksen aiheuttamista muutoksista ja vammoista. Tämä palautumisprosessi, joka voidaan jakaa neljään vaiheeseen, on itseasiassa se, joka nostaa kuntoa ja lisää nopeutta.

(lisää…)