Jotkut harrastavat koiria eli keräävät niitä. Toiset harrastavat koiralla, oli se sitten vinttien puuhastelua, agilityä tai vaikka metsästystä. Toiset ruokkivat koiria ja joku muu harrastaa koirien ruokintaa keräten erilaisia vaihtoehtoja ja vaihtaen ruokintaa osumien mukaan. Osa taasen harrastaa koirien hoivaamista ja hoitoa. Jokaisella on oikeus harrastuksiinsa, eikä se muille kuulu niin kauan kun harrastus itsessään ei ole uhka harrastuksen kohteelle tai ympäröivälle maailmalle, mutta joskus kannattaa pysähtyä miettimään, että voisiko tekemisen muuttuminen harrastukseksi olla ongelmia aiheuttava tekijä.

(lisää…)

Kaffepaussi siirtyy vaihteeksi ekstra-linjalle. Sain mahdollisuuden istahtaa alas kahvikupillisen merkeissä PK-puolen kouluttajan Esa Tapion kanssa. Hän kouluttelee ihmisiä, tai koiria riippuen tulkinnasta, hyvinkin täysipäiväisesti. Juttelimme hieman siitä mitä Esa puuhailee ja tottakai koirista, kouluttamisesta ja sivuttiin jalostustakin. Yhteen kysymykseen Esa ei suostunut vastaamaan, ja se liittyi miesten vähenevään osuuteen koiraharrastusmaailmassa.  Sen sijaan hän vastasi, hyvinkin diplomaattisesti, että onko malinois ainoa vaihtoehto suojeluun.

Edit: Esa täytyy nykyään etsiä muiden yhteyksien kautta, koska Piskipajaa ei ole enää olemassa.

(lisää…)

Koiraharrastuksessa on yksi kautta-aikainen ongelma. Mistä löytää tekijöitä ja miten estää aktiivien väsyminen ja kyllästyminen. Jos teet, niin turhan monet kokevat lisäksi oikeudekseen puukottaa tekemisestä. Onko syitä sepissä, sysissä vai onko tämäkin yhteiskunnan vika? Lisäksi esitellään meidän Wilma Da Russelin nykytila.

(lisää…)

Ultrakäynti varmisti, että suomalaisen greyhound racingin vuoden 2015 kuumin pentue on aluillaan. Tuossa ei ollut pätkääkään liioittelua, sillä emänä on kautta aikain menestynein kisakoira mitä Suomen radoilla on vauhtia esittänyt: La Tua Cantante. Tiineysaika mennään meille tyypilliseen tapaan. Eletään normaalia arkea, ja tarkistetaan hieman ylöspäin A-vitamiinia, D-vitamiinia sekä kalsiumia. Ruuan määrää ei ole tarvetta sen kummallisemmin säätää, sillä tämä narttu syö. Mutta jos emällä ruoka etoaa, niin se on saatava syömään aivan mitä tahansa. Laadulla tai jopa hinnalla ei ole merkitystä, koska kantava narttu ei saa laihtua eikä kuihtua. Typerintä, ja vaarallisinta, mitä voi tehdä, on säätää sikiöiden kasvua pienemmäksi emän ruokaa heikentämällä. Valitettavasti näin tehdään, ja se on niin suuri harkittu virhe, että minulta ei saa myötätuntoa. Se on vain rikollista välinpitämättömyyttä emää ja pentuja kohtaan.

(lisää…)

Kävin kahvivieraana tutustumassa Kirkkonummen Veikkolassa PiskiPajan toimintaan. Ja kuten aina, niin eihän juttu aiheessa pysynyt, vaan juteltiin niitä näitä myös koirien kouluttamisesta. 

Edit: Piskipajaa ei ole enää olemassa, mutta videolla muut juteltavat asiat ovat toki entisellään.

(lisää…)

Tällä kertaa kaffepaussi vedettiin hieman hopummin, ja kiihkon kohteena oli Hesarin uutisoimana professori Christel Lamberg-Allardtin näkemys, että D-vitamiinin saannin turvaamisessa pilleripurkkia fiksumpi vaihtoehto on ruoka. Muuta ei tarvita kuin hiukan maitoa, margariinia ja kahdesti viikossa markkinoiden kalleimpia kaloja kuhaa ja siikaa. Ainoastaan professori voi olla niin kaukana arkitodellisuudesta, että ehdottaa vaihtoehdoiksi ruokia, joita tavalliset kotitaloudet eivät voi käyttää noin yhdeksää kuukautta vuodessa. Mutta ilmeisesti professori ei tiennyt silakan ja kirjolohen olemassaolosta – tai tiesi, ja tiesi että hieno juttu olisi vesittynyt siihen. Hassuinta, jos pitää tragikoomisuudesta, oli se, että hän kehoitti nimenomaan menemään purkille, jos kalaa ei voida syödä kolmen päivän välein – eli melkoiselle osalle suomalaisia pillerille ei sitten ollutkaan vaihtoehtoa; 125 mikrogrammaa maksaa vajaan vuoden satsi kympin verran, kilpaile sen kanssa kala.

(lisää…)

Jatkan kahvikupin kanssa samasta aiheesta kuin mitä 17. kaffepaussi oli – nyt liipataan läheltä Cesar Milania koirakuiskaajaana, koirien potkimista ja hakkaamista. Esittelen myös näppärän työkalun pahoinpitelyyn: kävelysauvan.

(lisää…)

Kaffepaussissa mennään korkealla kofeiinipitoisuudella. Alkuun kiukutellaan turhista lisäravinteista kuten Min-O-Vit tai Minesyl. Siitä tehdään näppärä hyppy vielä näppärämmän aasinsillan kautta (eli yhdellä sanalla) kasvattajien omituisuuksiin. Tärkein muistutettava asia kuitenkin lienee se, että kun ostat pentua harrastukseen, niin osta vain ja ainoastaan kasvattajalta, joka harrastaa samaa ja on jopa menestynyt lajissa. Tuosta voi tingata vain yhdessä tapauksessa: olet itse kokenut ja kasvattajan jalostusvalinnat harrastamattomuudesta huolimatta perustuvat harrastuksen vaatimuksiin sekä tavoitteisiin.

(lisää…)

Kaffepaussi on ehkä vanhan kertaamista, mutta silti minusta kannattaa tuoda säännöllisesti esille se, että perusruokinta on aina laitettava ensin kuntoon ja vasta sen jälkeen pohtia lisäravinteiden tarvetta. Jos ruuasta puuttuu rasvaa, niin oikea ratkaisu ei ole ostaa kallista rasvahappolisää, vaan siirtyä rasvaisempaan lihaan. Lisäravinteilla korjataan pakolliset puutteet, ei oikaista perusruokintaa. Kyseessä on aiva sama tilanne kuin nirsojen koirien kanssa, joilla oikea ratkaisu ei ole etsiä maistuvampaa ruokaa, vaan hankkia nälkä. Lisäksi normaali perusruoka, joka täyttää päivittäin tarpeet, ei ole vaikeaa rakettitiedettä, vaan scifi-akselille mennään aina, kun rakennellaan pitkän aikavälin saanteja.

(lisää…)

Kaffepaussissa kerrataan verikokeiden hyödyttömyys kertomassa ruokinnan onnistumisista tai puutteista. Veren arvot eivät liity ruokintaan, vaan sairauksiin ja terveyteen. Taka-alalla orivarsa syyllistyy sekennin ajan säädyttömään käyttäytymiseen, mutta en silti laita videota K-18 leimalle.

(lisää…)

Minulta kysyttiin, että mikä on minun vastuuni antamissani neuvoissa. Vastaus ei ollut ehkä haluttu, tai edes toivottu, mutta muutakaan ei ole antaa. Mitään vastuuta on mahdotonta kantaa muutoin kuin oman uskottavuuden suhteen. Samalla tulin sanoneeksi ääneen, että on olemassa tyhmiä kysymyksiä – vastuun kiertämistä ehkä sekin? Minulta kysyttiin myös, että teenkö kissojen ravitsemusta. Ei, en tee – mutta jonkun olisi syytä alkaa tekemään. Kissamaailma painii samojen luulojen ja väittämien kanssa kuin koiramaailma 10 vuotta sitten. Ainoa ero on siinä, että koirilla hoettiin susimantraa ja pötsiä, kattipoppoo elää hiirien parissa. Kaffepaussissa mennään siis pari yleisökysymystä hyvinki kevyesti läpi, joista raskain on ikuisuuskysymys: miksi Lehtonen on niin kehno vastaamaan sähköposteihin.

(lisää…)

Kaffepaussissa ihmettelen josko lampaiden raakavillaa voisi käyttää esimerkiksi kipsinalusvanun korvikkeena estämässä lastojen ja muiden tiukempien siteiden aiheuttamia ihotulehduksia. Kiukuttelen myös eläinlääkärien suunnattomasta innosta paketoida koirat liimasiteellä.

(lisää…)

Vihanneksissa, hedelmissä ja marjoissa ei ole niin paljon ravintoaineita kuin luullaan. Eikä koira ole vegaani. Koiran ruokapyramidi on erilainen kuin ihmisellä, eikä nokkonen ja chia ole missään tärkeässä roolissa siinä.