Onko mitään eroa tiedolla, luulolla ja soveltamisella vai onko kyse vain näkemyksistä ja mielipiteistä? Tietysti niillä on eroja ja ylpeily sillä, ettei ole tietoa, vaan luulee, ei ole koiramaailmassakaan pyrkimisen arvoinen tavoite. Ainakaan sillä ei kannata ylpeillä. Kaffepaussi on myös saastutettu muutamalla sekunnilla pentusaastetta.
Suututin aamuni ratoksi pienen porukan, kun taivastelin erään jalostuskoiran takakulmauksia. Minun mielestäni koiria, jotka ovat missään suhteessa kummallisen näköisiä, ei tulisi käyttää jalostukseen. Sama koskee mitä tahansa perinnöllistä terveysongelmaa, heikkoa pääkoppaa tai huonoa luustoa. Oikeasti, todella jalostuskelpoista materiaalia on naurettavan vähän.
Tiede kertoo tutkitusti mitä koira tarvitsee. Mutta tiede on myös hidas kehittymään ja osaamatta tulkita, sen perusteella voidaan myös heikentää koiran ravitsemusta.
E-vitamiini ei vanhan käsityksen mukaan kestä kylmää, mutta se ei pidä paikkaansa. Pakasteista E-vitamiini ei häviä.
Jotkut harrastavat koiria eli keräävät niitä. Toiset harrastavat koiralla, oli se sitten vinttien puuhastelua, agilityä tai vaikka metsästystä. Toiset ruokkivat koiria ja joku muu harrastaa koirien ruokintaa keräten erilaisia vaihtoehtoja ja vaihtaen ruokintaa osumien mukaan. Osa taasen harrastaa koirien hoivaamista ja hoitoa. Jokaisella on oikeus harrastuksiinsa, eikä se muille kuulu niin kauan kun harrastus itsessään ei ole uhka harrastuksen kohteelle tai ympäröivälle maailmalle, mutta joskus kannattaa pysähtyä miettimään, että voisiko tekemisen muuttuminen harrastukseksi olla ongelmia aiheuttava tekijä.
Olimme Juksun kanssa eilen meille kummallekin ihan ekoissa kunnollisissa tokotreeneissä. Ja katsoin kaffepaussin numero 33, eli Esa Tapion haastattelun. Joten nyt päässä kiertää jos jonkinlaista ajatusta, ja on vissiin vähän pakko avata omaa, henkilökohtaista koirataustaa ja oppimiskokemuksia.
Kaffepaussi siirtyy vaihteeksi ekstra-linjalle. Sain mahdollisuuden istahtaa alas kahvikupillisen merkeissä PK-puolen kouluttajan Esa Tapion kanssa. Hän kouluttelee ihmisiä, tai koiria riippuen tulkinnasta, hyvinkin täysipäiväisesti. Juttelimme hieman siitä mitä Esa puuhailee ja tottakai koirista, kouluttamisesta ja sivuttiin jalostustakin. Yhteen kysymykseen Esa ei suostunut vastaamaan, ja se liittyi miesten vähenevään osuuteen koiraharrastusmaailmassa. Sen sijaan hän vastasi, hyvinkin diplomaattisesti, että onko malinois ainoa vaihtoehto suojeluun.
Edit: Esa täytyy nykyään etsiä muiden yhteyksien kautta, koska Piskipajaa ei ole enää olemassa.
MSM on myyjien mukaan paras (joskus jopa ainoa) orgaanisen rikin saantitie ja siihen kytketään useita erilaisia terveysväitteitä.
Olen pitkään pitänyt suojaravintoaineiden puolella kolmea yli kaiken: sinkki, D-vitamiini ja A-vitamiini. Toki tuo on hieman eräällä tavalla epäreilu jako, koska kaikilla on tehtävänsä.
Koiraharrastuksessa on yksi kautta-aikainen ongelma. Mistä löytää tekijöitä ja miten estää aktiivien väsyminen ja kyllästyminen. Jos teet, niin turhan monet kokevat lisäksi oikeudekseen puukottaa tekemisestä. Onko syitä sepissä, sysissä vai onko tämäkin yhteiskunnan vika? Lisäksi esitellään meidän Wilma Da Russelin nykytila.
Koirilla glukosamiini alkaa kuulumaan eräällä tavalla perusravintolisiin. Varsinkin harrastavilla koirilla, kuten agilityssä, useat antavat koirilleen jo pentuvaiheessa glukosamiinia suojellakseen niveliä harrastuksen rasituksilta.
Koiranruokamarkkinoilla on tapahtunut hyvin vähän uutta sen jälkeen kun ne ylipäätään keksittiin. Pieniä meikkauksia ja paikoin face lift yrityksiä on toki aika ajoin tehty. Soija vaihdettiin lihajauhoon ja nauta broileriin. Viimeisenä on viljoista luovuttaessa siirrytty käyttämään perunaa tai bataattia. Hill’s aloitti aikoinaan PR-tempauksen, joka tunnetaan nykyään funktionaalisina ruokina, eikä kuivamuonavalmistaja voi olla vakavasti otettava, jos sillä ei ole erilaisten sairauksin parantamiseen suunniteltuja eläinlääkäriasemilla myytäviä ruokia.
Ultrakäynti varmisti, että suomalaisen greyhound racingin vuoden 2015 kuumin pentue on aluillaan. Tuossa ei ollut pätkääkään liioittelua, sillä emänä on kautta aikain menestynein kisakoira mitä Suomen radoilla on vauhtia esittänyt: La Tua Cantante. Tiineysaika mennään meille tyypilliseen tapaan. Eletään normaalia arkea, ja tarkistetaan hieman ylöspäin A-vitamiinia, D-vitamiinia sekä kalsiumia. Ruuan määrää ei ole tarvetta sen kummallisemmin säätää, sillä tämä narttu syö. Mutta jos emällä ruoka etoaa, niin se on saatava syömään aivan mitä tahansa. Laadulla tai jopa hinnalla ei ole merkitystä, koska kantava narttu ei saa laihtua eikä kuihtua. Typerintä, ja vaarallisinta, mitä voi tehdä, on säätää sikiöiden kasvua pienemmäksi emän ruokaa heikentämällä. Valitettavasti näin tehdään, ja se on niin suuri harkittu virhe, että minulta ei saa myötätuntoa. Se on vain rikollista välinpitämättömyyttä emää ja pentuja kohtaan.
Mitäpä sen enempää tai vähempää kuin Hyvää Uutta Vuotta! Ja hieman vuodenvaihteen vakioihmettelyä raketeista, paukuista ja eläimistä 9:21 minuuttia. https://www.youtube.com/watch?v=7Lqd4SpZ0Io
Tällä kertaa käydään läpi ihan kuvien kanssa, miten maksasta saa kivoja, lisillä höystettyjä herkkuja!
Käytä koirasi ruokinnan suunnittelemiseen ja itsesi auttamiseen ainoastaan osaavia ammattilaisia. Kuten sellaisia, joita löytyy Katiskasta.
Koirat ovat nykymaailmanaikaan jo varsin suuri bisnes. Eikä ihme, elintason noustessa myös lemmikkiin on varaa tuhlata koko ajan enemmän. Uusia koirankoulutuksellisia tai ruokintaan liittyviä teorioita, kursseja, tuotteita, urheilulajeja ja apuvälineitä ilmestyy kuin sieniä sateella.
Kävin kahvivieraana tutustumassa Kirkkonummen Veikkolassa PiskiPajan toimintaan. Ja kuten aina, niin eihän juttu aiheessa pysynyt, vaan juteltiin niitä näitä myös koirien kouluttamisesta.
Edit: Piskipajaa ei ole enää olemassa, mutta videolla muut juteltavat asiat ovat toki entisellään.
Otsikosta huolimatta ei käsitellä nyt miehisiä asioita, eikä edes jalostusta. Vaan kakkaa, paskaa, sontaa,köntsää, torttua… Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja kakkahan on koiraihmisille erittäin rakas aihe.
Tämä aihe on ihan vakiokamaa omien pohdintojeni joukossa. Tästä kaikkein helpoin ja yksinkertaisin, toimivin ja yleispätevin ohje on: pidä se turpasi kiinni. Mutta ehkäpä avaan kuitenkin hiukan, tuo yksinään saisi…
Monelle raakaruokkijalle tai raakaruokintaa aloittaville tulee kauhea ongelma sopivien treeninamien löytämisestä. Jos ei ole mitään terveydellistä estettä, niin niitä samoja ja ihania kaupan (sydämen tai luun muotoisia) nameja voi toki käyttää edelleen – ei se mitenkään pilaa raakaruokintaa. Omituinen käsitys sinänsä.
Koiran on saatava ruuastaan kaikki tarvitsemansa vitamiinit, hivenaineet ja rasvat.
Kasvit pyrkivät suojelemaan itseään useilla eri tavoilla, yleensä hyönteisiä vastaan. Ne ovat myös meille ihmisille sekä myös koirillekin myrkyllisiä, osa enemmän ja osa vähemmän. Yksi tällainen myrkky on perunan vihreistä osista löytyvä solaniini.
Tällä kertaa kaffepaussi vedettiin hieman hopummin, ja kiihkon kohteena oli Hesarin uutisoimana professori Christel Lamberg-Allardtin näkemys, että D-vitamiinin saannin turvaamisessa pilleripurkkia fiksumpi vaihtoehto on ruoka. Muuta ei tarvita kuin hiukan maitoa, margariinia ja kahdesti viikossa markkinoiden kalleimpia kaloja kuhaa ja siikaa. Ainoastaan professori voi olla niin kaukana arkitodellisuudesta, että ehdottaa vaihtoehdoiksi ruokia, joita tavalliset kotitaloudet eivät voi käyttää noin yhdeksää kuukautta vuodessa. Mutta ilmeisesti professori ei tiennyt silakan ja kirjolohen olemassaolosta – tai tiesi, ja tiesi että hieno juttu olisi vesittynyt siihen. Hassuinta, jos pitää tragikoomisuudesta, oli se, että hän kehoitti nimenomaan menemään purkille, jos kalaa ei voida syödä kolmen päivän välein – eli melkoiselle osalle suomalaisia pillerille ei sitten ollutkaan vaihtoehtoa; 125 mikrogrammaa maksaa vajaan vuoden satsi kympin verran, kilpaile sen kanssa kala.
Ajattelin listata muutaman vakioselityksen, mitä kuulee ihan liian usein. Syyt eivät ole koirassa, vaan ihmisessä siellä hihnan päässä. Aina ja poikkeuksetta, kun on kyse terveestä koirasta. Tämä mielipide ei varmaan tekstejäni lukeneille tule yllätyksenä.
Toivottavasti olet huomannut. Laskin ei pure. Se ei käy kimppuun, potki vastaan tai edes yritä vahingoittaa haltijaansa. Se tekee yleensä ihan niin kuin siltä pyytää – toisin kuin monien ihmisten koirat.
Tein kesän aikana oman kyselyni raakaruokinnasta, sillä MUSHin kysely , tai oikeammin Helsingin yliopisto sen toteutti, antoi mielestäni harhaanjohtavia tuloksia. Hirvittävän positiivisia nimittäin.
Tästä tuli nyt jonkinlainen Kaffepaussin tyyppinen tekstivuodatus, koska näin viime yönä jopa unta koirien ruokinnasta. Unessani väänsin rautalankaa jälleen kerran siitä, miksi koiran kuuluu syödä lihaa. Unen väittelytoverini ovat ihan…
Tulipa otsikoitua tämä teksti aika raflaavasti. Mutta toisaalta, ehkä tässä tekstissä on vähän saarnaamisen meininkiä. Joku voi heti otsikon perusteella lähteä väittelemään siitä, onko niitä oikeuksia vaiko eikö – mutta ihan niin kuin ihmis- tai lapsenoikeudet, koiran oikeudet ovat melko perusasioita.
Raakaruokinnan aloittaminen on aihe, josta väännetään keskustelupalstoilla joka päivä vähintään pari kertaa päivässä. Eli väännetäänpä tämä nyt sitten rautalangasta, ja askarrellaan linkitettävään muotoon. (lisää…)
Jupistaan ja maristaan vähän nyt näistä mieltäni kaihertavista ongelmakoirista – ja kun asuu lähiössä, niin niitä näkee varsin paljon. Mutta kuinka kasvatetaan lähiön kauhu, jonka kaikki tuntevat jo kaukaa? Näillä ohjeilla onnistut varmasti. Tämänkin tekstin innoittajana toimi… Ah, niin ihana lähiön koirapuisto.
Koirat ovat ihania siksi, että ne yleensä toimii juuri niin loogisesti, kuin me ihmiset olemme ne opettaneet. Käytännössä tarkoitan sitä, että jos koira tekee jotain, mistä et pidä, olet tahtomattasi rohkaissut sitä siihen. Ja toisaalta se tuntuu aina tietävän, milloin ajattelet antavasi sille ruokaa tai lähteväsi ulos sen kanssa. Koirat eivät lue ajatuksia, ne lukevat rutiineja.
Maitohappobakteereja käytetään probiootteina tukemassa terveyttä useista eri syistä, mutta ripulin hoito tai antibioottiripulin estäminen paksusuolen bakteerikantaa tukien lienevät yleisimmät syyt. Maitohappobakteereja tutkitaan huomattavan paljon ja niille on löydetty määrättyjä eräällä tavalla tarkkarajaisia etuja nimenomaan ripulin hoidossa, mutta myös hengitystietulehduksissa sekä yleisen vastustuskyvyn vahvistamisessa. Tuo antaisi ehkä yhden työkalun lisää taisteltaessa kennelyskää vastaan. Maitohappobakteereissa on kuitenkin pari ongelmaa, ainakin kuluttajien kannalta.
Kaffepaussi uhrataan tällä kertaa koirien allergioihin, jotka ovat kylläkin minusta enemmän IBS-tyyppistä eli samantapaista kuin ihmisillä on ärtyvän suolen oireyhtymä. Suurin syypää lienee ”vain” sopimaton ruoka, jossa sopimattomuuden aiheuttaa sulamaton osa ja sen vaikutus paksusuolen bakteerikantaan. Nyanssina mainitaan pihlajanmarjat ja niiden sulavuus käytännön eläinkokeen perusteella – koirat varastivat niitä. Olin kiltillä tuulella, enkä maininnut sanallakaan kasvattajien jalostusvalintojen merkityksestä lisääntyvissä ruokaongelmissa, tai että heidän toimintatapansa saattaisivat altististaa sille, joka koirien allergioina ymmärretään.
Kaffepaussi ei suuntaa tundralle, mutta minulla oli kylmä. Kylmyys johti nostalgiseen muisteloon Irlannin aikoihin ja koska se on yhä tuskallinen kokemus, niin siitä loikattiin ihmettelemään kuinka tehokkaasti eläimet piilottavat kipunsa. Paitsi, että minusta kipu on aina näkyvissä, mutta me emme vain osaa tulkita merkkejä. Siksi toivonkin, että joku tekisi esimerkkivideon eläinten tavoista osoittaa kipua. Hevosmaailmassa omistajien opastus nimittäin auttoi tunnistamaan kivun ja sitä myöten sitä pystyttiin tietysti lievittämään. Itsestäänselvyys, että on vaikea korjata jotain jos ei näe ongelmaa.
Koiran ruokintasuunnitelma, koiran ravintoneuvot tai melkein mitä tahansa muutakin apua saat Katiskasta.
Kaffepaussissa mennään korkealla kofeiinipitoisuudella. Alkuun kiukutellaan turhista lisäravinteista kuten Min-O-Vit tai Minesyl. Siitä tehdään näppärä hyppy vielä näppärämmän aasinsillan kautta (eli yhdellä sanalla) kasvattajien omituisuuksiin. Tärkein muistutettava asia kuitenkin lienee se, että kun ostat pentua harrastukseen, niin osta vain ja ainoastaan kasvattajalta, joka harrastaa samaa ja on jopa menestynyt lajissa. Tuosta voi tingata vain yhdessä tapauksessa: olet itse kokenut ja kasvattajan jalostusvalinnat harrastamattomuudesta huolimatta perustuvat harrastuksen vaatimuksiin sekä tavoitteisiin.
Kaffepaussi on ehkä vanhan kertaamista, mutta silti minusta kannattaa tuoda säännöllisesti esille se, että perusruokinta on aina laitettava ensin kuntoon ja vasta sen jälkeen pohtia lisäravinteiden tarvetta.
Kaffepaussissa kerrataan verikokeiden hyödyttömyys kertomassa ruokinnan onnistumisista tai puutteista. Veriarvot eivät liity ruokintaan tai ravitsemukseen, vaan sairauksiin ja terveyteen. Miten eri elimit ja säätely toimii tai ei toimi. Taka-alalla orivarsa syyllistyy sekennin ajan säädyttömään käyttäytymiseen, mutta en silti laita videota K-18 leimalle.
Minulta kysyttiin, että mikä on minun vastuuni antamissani neuvoissa. Vastaus ei ollut ehkä haluttu, tai edes toivottu, mutta muutakaan ei ole antaa. Mitään vastuuta on mahdotonta kantaa muutoin kuin oman uskottavuuden suhteen. Samalla tulin sanoneeksi ääneen, että on olemassa tyhmiä kysymyksiä – vastuun kiertämistä ehkä sekin?
Kaffepaussissa ihmettelen josko lampaiden raakavillaa voisi käyttää esimerkiksi kipsinalusvanun korvikkeena estämässä lastojen ja muiden tiukempien siteiden aiheuttamia ihotulehduksia. Kiukuttelen myös eläinlääkärien suunnattomasta innosta paketoida koirat liimasiteellä.
Vihanneksissa, hedelmissä ja marjoissa ei ole niin paljon ravintoaineita kuin luullaan. Eikä koira ole vegaani. Koiran ruokapyramidi on erilainen kuin ihmisellä, eikä nokkonen ja chia ole missään tärkeässä roolissa siinä.
Holistisen ajattelutavan vallatessa alaa ruokintaideologioissa myös marjojen käyttö koirilla on lisääntynyt. Myös ruusunmarjan. Holistisuudessa itsessään ei ole mitään ihmeellistä, sillä kyse on vain kokonaisvaltaisuudesta ja jos pyrkii optimiin, eikä tyydy hengissä säilymiseen, niin kokonaisvaltaisuuteen pyritäänkin.
Törmään usein kommentteihin, että ei osata lukea ruokinta – ja analyysitaulukkoja. Ei tajuta mitä analyyseissä on esitetty ja rivit, vieraat sanat ja luvut vain vilistävät silmissä. Jotain pitäisi laskea ja selvittää, mutta kun ei onnistu, niin on helpompi kysyä. Kun sen kiljuunannen kerran kysytään, että mitä merilevässä on, niin vastaajat alkavat tuskastumaan: katso analyysistä mitä siinä on, KVG ravintotaulukoita. (lisää…)
Fytiinihappo on kasvien ja varsinkin sekä palkokasvien fosforin varastomuoto ja fytaatti on sen suolo. Eniten sitä löytyy siemenistä eli viljojen kohdalla juurikin siitä osasta kasvia, joka pitäisi syödä, ja varsinkin kuoriosasta. Fytaattien ongelma ei ole sen sulamattomuus, vaan että ne estävät mineraalien imyeytymisen.
Kelaatti on eräänlainen paketti, jossa metalli on yhdessä orgaanisemman aineen kanssa. Lisäravinteissa puhutaan usein aminohappokelaateista.
Hormonit ovat viestinviejiä, jotka käynnistävät ja sammuttavat käytännössä kaikki reaktiot koiran elimistössä-
Koiran kutinan yleisin syy ei ole allergia, vaan kuiva iho. Siihen voidaan vaikuttaa ruokinnalla.
Kalsium on eniten mietitty, murehdittu ja laskettu mineraali koirien ruokinnassa. Siitä huolimatta, että se on helpoin ja yksinkertaisin.
Uskomushoidoissa jokaisella hoitavalla on hieno titteli, jopa kryptisiä lyhenteitä nimen perässä, jos on piipahtanut ulkomailla. Ehdottomasti täytyy olla diplomi seinällä todisteena siitä, että kyse ei ole huuhaasta, vaan vakavasti otettavasta…