Peruna ei ole koiralle varsinaista ruokaa, mutta toki se on helposti sulavaa energiaa – kunhan on kypsää. Se, että rasva on moninverroin  parempaa, onkin sitten monin verroin parempaa. Nyt ei ole tarkoitus purkaa perunan käyttöä koirille, vaan keskitytään yhden urbaanin legendan debunkkaamisen. Ihan vain siksi, että yksi eläinlääkäri, joka kuuluu leirikuntaan ”liha on proteiinia ja hiilareista saa vitamiineja” heitti moisen ilmaan – antaessaan ymmärtää, että tokihan ellit tietävät ravitsemuksesta.

Väite kuuluu

Jos ihminen syö pelkkää perunaa energian tarpeensa mukaan, niin hän saa riittävästi vitamiineja ja mineraaleja, ja proteiini jää hivenen vajaaksi.

Väite ei pidä paikkaansa ja on tyypillinen faktoidi, joita ei olettaisi kuulevansa korkeasti koulutetulta yliopistoihmiseltä. Mutta se, että siihen uskoo, kertoo vain ja ainoastaan yhdestä asiasta: on helppo uskoa mihin tahansa, koulutuksesta riippumatta, jos se tukee omia luuloja ja olettamuksia. Tai faktoista lipsumista tarvitaan omiin agendoihin – joka on vielä huolestuttavampi lähtökohta.

Koska akateemisesti koulutetut kuitenkin edellyttävät aina omien luulojensa debunkkauksessa hyvinkin tieteellistä lähestymistapaa, niin lasketaan väite. Koirasivustolla pelkkä ihmisiä käsittelevä artikkeli olisi tylsähkö, niin verrataan kaikkea myös koiriin. Samalla aukeaa hieman myös sekin miksi ihmisten asioita ei voida suoraan siirtää koiriin, ainakaan paino vastaan paino tasolla.

Lähtöoletukset

Käytetään ihmisille lähteenä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan 2014 suositusta¹. Ihan siksi, että se on minulla heti käytössä ja sitä pidetään virallisena. Koirille käytetään NRC:n suosituksia. Perunan ravintosisältö on otettu Finelistä vanhana, kuorineen keitetystä ilman lisättyä suolaa².

Nyt on ilmeisesti syytä hieman avata Finelin ”arvopolitikkaa”. Ilmoitettu per 100 g on punnittu kuorimattomista, mutta ravintoarvot on aina ilmoitettu (ihmisille) syötävästä osuudesta eli tässä kuoritusta perunasta. Silloin ilmoitettu 100 grammaa on aidosti 100 – kuoret. Tämä pätee muuten sitten aivan kaikissa Finelin arvoissa. Koirien ruokintaa pohtivien on syytä miettiä tätä vaikkapa käyttäessään kokonaisena punnitun broilerin arvoja tai pohtiessaan miksi kuorineen punnittu kananmuna ei kuitenkaan anna kalsiumia.

Ihmiseksi oletetaan 18 – 30 vuotias nainen, joka painaa 64,4 kg (pohjoismainen keskiarvo) ja silloin painoindeksi olisi 23. Ravinnon saanti oletetaan perusaineenvaihdunnan tasolla.

Koirana käytetään 30 kg perusaktiivista perustervettä peruskoiraa. Aidostihan pitäisi käyttää beaglea, koska NRC:n suositukset ovat pääsääntäisesti , mutta koska tiedän mihin tämä artikkeli johtaa, niin en jaksa nähdä niin tolkuttomasti vaivaa; tuon painoluokan tarpeet osaan ulkoa.

Energiaravintoaineet

Ihmisille energiaravintoaineiden saanti ilmoitetaan osuutena päivän energian tarpeesta, jolloin yksikkönä on E%. Se ei siis yleisestä luulosta huolimatta kerro energiansaannista yhteenlaskettuna, vaan kuvaa lautasen suhteellista koostumusta.

Koirilla tuota ei käytä kuin ajoittain Kempen vaikutuspiirissä olevat ja silloinkin jostain minulle oudosta syystä kuivamuonia kuvailtaessa. Asioiden sotkeminen E-prosenttien kanssa on täysin tarpeetonta, koska

• kuivamuonat ovat valmis paketti
• kuivamuonien proteiini- ja rasvaprosentit tiedetään, ja hiilihydraatti – jolla ei ole merkitystä kuin rasvan ollessa liian alhainen – saadaan laskettua
• koirien perustarpeet ilmoitetaan painoina ruuan määristä
• E% on aina muutettava realiseen ruokintaan, eikä se toimi edes ruokavalioiden vertailuissa kuin sekasyöjillä

Toki väite ei puhunut rasvoista eikä yleisestä terveellisyydestä mitään, mutta perusolettamus oli, että kun syödään energiantarpeen mukainen määrä, niin vitamiinit ja hivenaineet seuraavat mukana. Nyt saatiin lähtöarvo kahdelle eläinlajille:

• ihmisen olisi syötävä perunaa 2,1 kg päivässä
• koiran olisi syötävä perunaa 2,6 kg päivässä

Tämä on hyvä <grin> esimerkki kahdesta asiasta. Ensimmäinen on typerien vertausten tyhjyys. Toinen muistutus siitä millaisia määriä hiilihydraattia tarvitaan, kun koirien energiavaatimuksia aletaan tyydyttämään vaikka hyvin sulavalla perunalla aina mistä tahansa syystä.

Proteiinit

Katsotaan missä mittaluokassa ollaan ilmaisulla hivenen vajaa.

Kuten näkyy, niin ihmisen suhteen hieman vajaa tarkoittaa vain noin puolta saantitarpeesta. Se ei ole hieman vajaa, vaan erittäin vajaa.

Sen sijaan koirilla saadaan raakaproteiinin tarve tyydytetty grammatasolla. Siitä huolimatta meillä olisi hetken kuluttua erittäin sairas koira, koska aminohappokoostumus, jota aidosti haetaan, riitä. Koirien saantisuositus edellyttää hyvälaatuista proteiinia, jota perunaproteiini ei ole millään mittarilla.

Metioniinin tarve on ihmisellä noin 19 mg/kg ja koiralla 110 mg/kgME. Perunassa on 30 mg/100g. Ihminen tarvitsisi metioniinia 1223 mg ja saisi tuosta miehekkäästä 2,1 kg annoksesta vain 630 mg. Koiralla tilanne olisi vielä huonompi. Ja tuo oli vain yhden aminohapon tilanne.

Ylipäätään kannattaa selvittää mitä termi rajoittava aminohappo tarkoittaa ja miten se suhtautuu erilaisiin ruoka-aineisiin (jolloin taas olemme aiheessa miksi lihaa ei saa kutsua proteiiniksi eikä kasvismaailmaa hiilihydraatiksi; ne ovat ravintoaineita, eivät raaka-aineita). Kasvispuolella rajoittavat aminot tulevat vastaan

• viljoissa lysiini ja treosiini
• pähkinöissä lysiini (aidosti kylläkin kehno sulavuus…)
• palkokasveissa metioniini
• kasviksissa metioniini

Joten kun vegaanisempi ruokavalio koostetaan riittävään määrään viljaa ja kasviksi, niin ollaan tilanteessa, jossa veriarvot romahtavat, hiukset/turkki tipahtaa ja lihakset häviävät, koska ollaan vajaasaannissa niin lysiinistä kuin metioniinista. Silloin heikkoja hiuksia ja lohkeilevia kynsiä ei korjata biotiinilla, vaan ruokaremontilla.

Väite siis kaatui.

Vitamiinit

En mene läpi kaikkia vitamiineja. Otetaan muutama oleellisin, niin koiralle kuin ihmiselle. Jotta saisin pidettyä taulukon jossain inhimillisesti luettavissa mittakaavoissa, niin ilmoitan määrät ensin tarpeena ja sitten saantina. Materiaaleista löytää lähtöarvot.

Kun sanotaan, että jos syödään pelkkää perunaa energian tarpeen mukainen määrä, niin aidosti tarkoitetaan, että saadaan riittävä määrä C-vitamiinia ja paria muuta vesiliukoista B-vitamiinia ja aivan kaikista muista tulee joko täydellinen puute tai raju vajaus.

Voidaan siis taas muistuttaa mieliin, että yleistukset, varsinkin yksinkertaistukset, toimivat aniharvoin jos koskaan laajoissa asioissa.

Se, että tuolla määrällä perunaa saadaan estettyä keripukki, mutta sitten iskee hämäräsokeus, luusto heikkenee, hampaat hajoavat, vastustuskyky tipahtaa nolliin ja henkiset kyvyt heikkenevät, lienee epäolennaista – väitehän ja sen takana oleva tavoite tärkeimpiä kuitenkin olevat.

Väite siis kaatui tältäkin osin.

Mineraalit

Tässäkään en käsittele kaikkia, vaan poimin muutaman olennaisimman. Ja tässäkin niin ihmisen kuin koirankin kohdalla on ensin kerrottu päivätarve ja sitten saanti perunamäärästä.

Kun sanotaan, että peruna tyydyttää mineraalien tarpeen, niin tarkoitetaan sanoa, että perunalla saadaan reippaammin magnesiumia ja kaliumia. Mutta ei tuon pitäisi olla mikään uutinen, vaan yleistä perussivistystä.

Hauska nyanssi on tietysti se, että jos syötettäisiin vatsan täydeltä perunaa koiralle, niin kalium nousee niin suuriin määriin, että jokainen arvonsa tunteva eläinlääkäri ja apteekkari pelottelisi lisäravinteiden kohdalla taatusti iskevästä sydänkohtauksesta.

Mukava ajatus on sekin, että kun ängetään perunaa kaksin käsin, niin rauta riittää estämään anemian ja sekin vain siksi, että mukana tulee raudan arvoa muuttavaa C-vitamiinia riittävästi.

Summa summarum: peruna on niin mineraaliköyhää, että edes isoilla määrillä siitä ei saada riittävästi.

Yhteenveto

Väite oli täysin kestämätön. Sen ongelma ei ole siinä, että se oli väärä, vaan moisen riskeissä. Kun väitteen esittää (eläin)lääkärin tapainen auktoriteetti, niin osa ihmisistä uskoo sen suoraan. Pitää sitä totuutena tajuamatta, että väittäjällä ei ole koulutuspohjaa eikä mahdollisesti edes ammattiosaamista moisiin.

Tällaisia ei saa heittää edes vitsillä. Ei edes silloin kun halutaan olkiukkoilla muita väitteitä nurin.

1. VRN 2014: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf – tilanne 15.4.2019[↩]
2. Fineli:  https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/28955 – tilanne 15.4.2019[↩]