Käytän nykyään usein otsikon mukaista triplaperuslitaniaa, kun haluan tarkentaa ruokinta- ja saantimäärissä kyseessä olevan perustason saantisuositus tai siihen liittyvät ruokintamäärät.
Uskon, että se auttaa useimpia hahmottamaan mistä suositusten määrissä eli de facto minimisaanneissa aidosti on kysymys. vaikka koirat ovat yksilöitä, niin ne on kuitenkin jaoteltavissa määrättyihin ryhmiin.
Yleensä jako tehdään
- aktiivisuuden (vähän ja paljon liikkuvat),
- iän (pennut, eläkeläiset),
- terveyden (funktionaaliset, kuten munuaisruuat) tai
- elämätilanteen (esim. tiineet) mukaan.
Jos ei ole ryhmää mainittu, niin tarkoitetaan aina eräänlaista peruskoiraa, joka on perusterve peruslaiska perusaikuinen.
Vuosia sitten erässä keskustelussa kuivaruokavalmistajan kanssa Hollannissa minulle todettiin, että niin yhdysvaltalaiset kuin eurooppalaisetkin standardit antavat riittävät määrät ravintoaineita 80 prosentille kotikoirista, jota elävät kaupungissa, eivätkä ole millään mittarilla sairaita. Eivät edes lihavia.
Tai toisin sama ilmaistuna: jos koira on terve beagle tutkimuslaboratorion kennelissä.
Sen jälkeen opeteltuani koirien ravitsemuksen ja ruokinnan teoriaa, ja jopa päästyäni kokeilemaan sitä suurilla määrillä käytännössä, minulle on selvinnyt, että tuo oli aivan totta. Toki prosenttiluku oli stetson-tason tilastoja, eli hatusta heitettyä mutua, mutta omien kokemusten mukaan tuo pätee. Samaa tukevat myös koirien ravitsemuksesta tehdyt tutkimukset.
Jos sama yritetään muotoilla teoreettisemmaksi ja paljon hienommalta kuulostavalta, niin koirien saantisuositukset on tehty niin, että ne täyttävät 80 prosentissa tapauksista laskennallisen aikuisen peruskoiran tarpeet, jos ravintoainetta annetaan suosituksen mukainen määrä metabolista painokiloa kohden, ruuan energiatiheys on 3,5 kcal/g tai per 1000 kcalME.
Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että melkoinen osa saantisuosituksista ovat riittämättömiä aivan yhtä melkoiselle osalle koiria. Riittää, että omistaja aktivoi hiivalla oireilevaa koiraansa sen ns. joutenoloaikana ja vie sen illalla kahdeksi tunniksi riehumaan ja antaa illalla tyyppibarf-aterian. Kaikki tekijät ”heittivät” koiran ulkopuolelle perusmäärittelyiden ja nostivat osan ravintoaineiden saantivaatimuksen yli saantisuosituksen.
Kun törmäätte Katiskan jutuissa merkintään perusterve peruslaiska perusaikuinen, niin ilmoitetut määrät ovat ehdottomia alarajoja, eivät ehdottomia optimimääriä
