Rasitus on ainoa tapa, jolla kuntoa ja nopeutta voidaan kasvattaa. Jos koira ei väsy, niin treeni on ollut tehoton. Väsyminen ja rasitus aiheuttaa muutoksia mm. elimistössä, aineenvaihdunnassa ja energiavarannoissa. Lihaksisto kipeytyy, ja nivelet rasittuvat. Siksi tarvitaan palautumista; elimistö palautuu rasituksen aiheuttamista muutoksista ja vammoista. Tämä palautumisprosessi, joka voidaan jakaa neljään vaiheeseen, on itseasiassa se, joka nostaa kuntoa ja lisää nopeutta.
Mikäli koiraa, jolla ei ole tarpeeksi ikää, lihaskuntoa ja treenausta takanaan, rasitetaan usein, ja jopa saman päivän aikana usealla suorituksella, kuluu loppuun nopeasti ja loukkaantuu erittäin suurella todennäköisyydellä. Siksi ehdoton sääntö on:
Jos ei treenata, ei kilpailla
Ensimmäinen vaihe: rasitus
Ensimmäinen vaihe sisältää kaikki ne rasitusoireet, jotka ovat seurauksena ruumiillisesta työstä jota myös treenaukseksi kutsutaan. Nämä antavat elimistölle signaalin, ärsykkeen, jolloin se aloittaa elimistöä palauttavan energianmuodostuksen. Harjoituskertojen välissä on oltava riittävästi aikaa, jotta palautuminen ehtii tapahtua. Yksilöiden välillä on erittäin suuria eroja palautumisen suhteen, ja koska koira ei osaa puhua, niin taaskin kuvioihin tulee kokemus sekä kyky lukea koiraansa. Pelkkä rasitus tai yksilö sinällään ei vaikuta palautumiseen, vaan siihen vaikuttaa myös ikä, sukupuoli, luonne ja stressi.
Mitä suurempaa kuormitusta käytetään (vaihe 1), sitä kauemmin kestää palautuminen (vaihe 2) sekä superkompensaatio (kts vaihe 3).
Toinen vaihe: palautuminen
Ennen rasitusta ollut lähtötaso on saavutettu, elimistö on palautunut ja saanut takaisin normaalin toimintakykunsä ja on valmis uutta rasitusta varten.
Palautumisvaiheen kestosta ei voi tehdä mitään kaaviota, mutta
Noin 30 sekunnin täysivauhtinen suoritus vaatii vähintään 48 tunnin palautumisen.
Kolmas vaihe: mukautuminen
Palautumisen jälkeen saadaan kasvanut rasitusvalmius, joka on korkeampi kuin alkuperäinen lähtötaso, Tapahtuma – rasitus ja palautuminen – ovat aiheuttaneet elimistössä muutoksia. Se on mukautunut uusiin vaatimuksiin. Tarkoitus ei ole ainoastaan tasoittuminen, vaan elimistö asettaa käytettäväksi ylimääräisiä reservejä mahdollisten uusien vaatimusten varalta. Tätä elimistön puolustautumista rasitusta vastaan kutsutaan superkompensaatioksi.
Suomeksi koiran kunto ja nopeus kasvaa treenin jälkeen, ei treenissä.
Neljäs vaihe: tasoittuminen
Jos kolmannen vaiheen uusia reservejä ei otetakaan käyttään, niin elimistö palaa vähitellen aluperäiselle lähtötasolle.
Kolmannen vaiheen kestoaika on sitä pidempi, mitä suuremmat olivat ne muutokset jotka syntyivät toisen vaiheen palautumisen aikan. Tämän takia on helppo ymmärtää, miksi pelkkä kilpaileminen kilpailukaudella ei auta parantamaan koiran suoritustasoa, tai miksi pelkkä satunnainen tai ainoastaan 1-2 kertaa viikossa tapahtuva koiran rasittaminen peruskuntokaudella ei auta yhtään mitään.
