Raakaruokinnassa törmää aika ajoin käsitykseen, että koska käytetään kypsentämättömiä ruokia, niin minkäänlaisia lisäravinteita ei tarvita. Äärimmilleen vietynä jopa kuvitellaan, että vain ja ainoastaan raa’asta ravinnosta saadaan vitaminiit ja mineraalit hyödynnettyä, ja valmistetuissa sekä teollisissa täysravinnoissa ravintoaineet ovat muuttuneet hyödyttömiksi tai jopa haitallisiksi.

Kumpikaan väite ei pidä paikkaansa. Raakaruokinta täyttää ravintotarpeet ja saantisuositukset vain ja ainoastaan silloin kun koko ruoka-annos on koostettu niin, että siitä saadaan tarvittavat ravintoaineet – käytetään lihaa, elimiä ja luuta. Teollisten ruokien lisäaineet imeytyvät aivan samalla tavalla kuin jos samanlainen yhdiste saataisiin raa’asta ruoka-aineesta.

Lisäravinteisiin joudutaan turvautumaan aina silloin kun ruuasta ei saada riittävästi. Useimmiten tämä tarkoittaa vähintään D-vitamiinia ja sinkkiä. Jos koira ei mahdu normaalin määritelmään, sillä on jokin perussairaus tai se liikkuu huomattavan aktiivisesti, niin ravinnosta ei saadakaan välttämättä kaikkea. Munuaissairaalla joudutaan rajoittamaan ruuan koostumusta tai suolistosairaalla ei imeydy, jolloin vaje joudutaan paikkaamaan lisäravinteilla. Urheilevilla tarve nousee perusvaatimuksia korkeammaksi eikä ruokia voida enää syödä sellaisia määriä, että kohonnut tarve saataisiin tyydytettyä. Joudutaan turvautumaan lisäravinnepurkkeihin.

On ymmärrettävä, että lisäravinteiden käyttö ei tarkoita sitä, että oltaisiin jotenkin epäonnistuttu ruokinnan suunnitelussa ja ruuan koostamisessa. Asia on aivan päinvastoin. Jos tiedetään, että jotain tarvitaan lisää, niin se kertoo vain siitä, että omistaja on keskittynyt koiransa ravitsemukseen ja tehnyt sen mitä kuuluukin: laskenut mitä tarvitaan ja mitä saadaan. Syy lisäravinnetarpeeseen on täysin toissijainen. Ei ole merkitystä sillä, että eikö jotain raaka-ainetta saada, tai että koira ei suostu syömään sitä, kuten vaikka maksaa. Ainoa merkitys on sillä, että koira saa ne ravintoaineet mitä se tarvitsee. Ruoka on usein helpoin ja edullisin tapa, mutta jos se ei ole mahdollista, niin on ehdottomasti käytettävä lisäravinteita.

Lisäravinteet helpottavat ruokinnan laskemista, koska niistä tiedetään aina mitä saadaan ja kuinka paljon. Samaa etua ei saada läheskään aina ruuasta.

Ihmiset käyttävät koirilleen huomattavan usein ravintolisiä tai lisäravinteita, edes ajattelematta koko asiaa. Valkosipuli on ravintolisä, samaten hunaja. Monet käyttävät merilevää tuomaan jodia ja muita hivenaineita. Kalsiumlisät ovat paljon käytettyjä lisäravinteita, kuten myös ADE– tai BE-liuokset.

Oleellista on, että tietää koska niitä tarvitaan ja koiralle tärkeintä on, että niitä myös käytetään tarpeen niin vaatiessa. Yksi pahimmista virheistä mitä voi tehdä, on olla käyttämättä jotain lisää siksi, että se ei sovi omaan maailmankuvaan. Omistaja ei ideologian aiheuttamasta puutteesta kärsi, vaan hinnan maksaa koira. Tuo on jopa suurempi virhe kuin jättää ruokinta kokonaan selvittämättä. Tietämättömyys perustuu osaamattomuuteen tai laiskuuteen, joskus piittaamattomuuteen, mutta jos tiedetään, että tarvitaan, mutta ei käytetä, niin ollaan tilanteessa, jos vakain tahdoin aiheutetaan koiralle riski puutokseen ja sairastumiseen.

Ravintolisä, lisäravinne ja lisäaine

Ravintolisä on periaatteessa ruuaksi verrattavissa oleva tuote, joka sisältää useita ravintoaineita. Merilevä on tyypillinen esimerkki, mutta myös rasvahappolisät tai kasvi- tai kalaöljyn käyttäminen on ravintolisien käyttöä.

Lisäravinteet ovat usein koostumukseltaan suppeampia, mutta eivät aina. Ne on valmistettu nimenomaan tuomaan yhden tai useamman ravintoaineen. Vitamiinilisät ja mineraalit ovat lisäravinteita.

Lisäaineita ei kotikeittiössä käytetä, vaan ne liittyvät teolliseen tuotantoon. Jos lihapötkön valmistaja lisää ruokaan D-vitamiinia (joka on kotona lisäravinne) tai merilevää (joka on kotona ravintolisä) niin tuotannossa ne ovat lisäaineita. Lisäaineita ovat aivan kaikki, jotka erikseen lisätään ruokaan. Ne eivät siis tarkoita pelkästään paljon säikyttyjä säilöntäaineita tai värejä, vaan aivan kaikki vitaminisoinnit tai mineraalilisätkin ovat lisäaineita.