Yleisimmät kysymykset raakaruokinnan aloittamisessa, ja jopa myöhemmin sen tarkentamisessa, ovat mitä ja kuinka paljon. Kysymys miksi tulee myöhemmin, jos ravitsemus kiinnostaa enemmän. Web on täynnä selityksiä ja neuvoja miten raakaruokinta aloitetaan sekä miten koostetaan. Osa neuvoista on aitoa asiaa, osa näennäistä ja valitettavn moni tarjoaa väärää ja aika jopa vaarallisia oppeja. Suurin osa vastaavat pääosin vain kysymykseen miten jotain annetaan. Toki on hyvä tietää minkä takia jotain tekee ja sen osaamisen tarjoamiseen myös Katiska perustuu, mutta kun jotain aloittaa, niin tärkeintä on päästä turvallisesti liikkeelle. Myöhemmin voidaan miettiä suuntaa.
Katiskan Storessa myynnissä olevat Raakaruokinnan rautalankamallit tehtiin nimenomaan auttamaan liikkeelle pääsyssä niin, että koiran ruokinnan toteuttaminen on koiralle turvallista ja terveellistä.
Katiskan Storessakin myynnissä oleva e-kirja Raakaruokinnan rautankamallit esittelee sinulle miten ja millä raakaruokit koiraasi. Voit käyttää ruokintaohjelmia raakaruokinnan aloitukseen tai noudattaa niitä loppuelämän, aivan halusi mukaan. Kyseessä on kooste erilaisia koiran ruokintasuunnitelmia kokoluokissa 2 – 70+ kg. Vaikka niissä hieman teoriapohjaa tarjotaankin, niin rakenne perustuu käytännölle sekä arjen ohjeille. Rautalankamalleille siis.
Tässä artikkelissa on esitelty perusta: koiralle annettavan perusraa’an ruokintasuunnitelman taulukot.
Koska Raakaruokinan rautalankamallit on luonteeltaan kirja, ei koulutus eikä henkilö(koira)kohtainen ruokintasuunnitelma, niin Katiska ei tarjoa erillistä tukea eikä muokkausta kirjan ruokintamalleihin. Jos tarvitset syvempää apua, neuvoa tai opastusta, niin sinun kannattaa buukata puhelinaika. Yleisiä kysymyksiä voit toki esittää kommenteissakin.
Ennenkuin alat muokkaamaan ruokintasuunnitelmia oman koirasi käyttöön, niin kuuntele ensin tämä vlog. Se selittää lyhyesti kuinka hemmetin yksinkertaisesta asiasta on kyse:
Kun olet aikasi ihmetellyt ruokintaohjelmia ja akat pohtimaan mitä muita lihoja koiralle voisi käyttää, niin vilkaise tämä webinaari:
Lopulta voit ladata vaikka taulukon, joka saattaa helpottaa ruokinnan hiomista kuntoon (tai sitten se vaikeuttaa, riippuu luonteenlaadustasi ja kuinka helposti uppoudut nippeliin hukaten kokonaisuuden):
Jos haluat tutustua enemmän kirjalliseen muotoon koirien ruokinnasta, niin nämä e-kirjat ovat erinomainen valinta:
- Koiran ruokinnan ABC: Koiran raakaruokinta
- Koiran ruokinnan ABC: Pennun ruokinta
- Koiran ruokinnan ABC: D-vitamiini (ilmainen)
Piipahdetaan hetkeksi, ennen ruokintasuunnitelmaa, Raakaruokinnan rautalangan muuhun (lyhyeen) sisältöön. Se avannee hieman sinulle sitä ajatusta, jolla kirja on tehty.
Miten valitsen omalle koiralleni sopivimman mallin
Ruokintamalli valitaan aina ensijaisesti koiran tarpeiden mukaan yksilönä. Useimmilla ei ole rajoitteita ruuan suhteen, kuten yliherkkyyksiä tai muuta sopimattomuutta. Silloin ruokinta kannattaa rakentaa sellaisilla raaka-aineilla, joita saat helpoiten ja jopa halvimmalla.
Samaten jos sinulla on useampi koira, niin pyri käyttämään sellaista ruokintaa, joka sopii pääosin jokaiselle. Ruokinta kannattaa pitää helppona, jollei harrasta nimenomaan koirille kokkailua, joka sekään ei ole väärin. Pääasia, että ruoka sopii koiralle, etkä koe sitä itse liian vaikeaksi.
Mikään ei myöskään estä sinua vaihtamasta mallia myöhemmin, kunhan malli sopii koirallesi. Voit myös käyttää erilaisia malleja ristiin hyvin pitkälle.
Seuraavissa luvuissa on esittelty annosesimerkkeineen tyypillisimmät tavat raakaruokkia. Näiden perusmallien tarkoitus on auttaa sinua löytämään juuri se sopivin ruokintamalli juuri sinun koirallesi.
Miten ruokitaan
Ruokinta kannattaa rutiineiltaan aina tehdä sellaiseksi, että se on sinulle helppoa ja vaivatonta. Muista kuitenkin, että nuo voivat tarkoittaa ihmisille eri asioita. Jos nautit annosten tekemisestä koirille, niin uhraa siihen niin paljon aikaa kuin haluat.
Jos taasen haluat ruokinnan nopeasti valmiiksi, niin sekin on sinun oikeutesi.
Koiralle asialla ei ole merkitystä, ellei muunlaisille ratkaisuille ole vaikka terveydellisiä perusteluja.
Ruokintakertojen määrä
Useimmiten kerran päivässä ruokkiminen on helpoin ratkaisu, eikä se vaikuta normaaliin koiraan. Osalle harrastavista koirista kerran päivässä ruokkiminen on jopa suositeltavaa. Kerran päivässä syöttäminen pitää koiralla yllä tervettä näläntunnetta ja on tehokas tapa estää nirsoilua.
Ohjelmat ovat rakennettu yhdelle ruokintakerralle päivässä, mutta mikään ei estä jakamasta annosta useampaan osaan. Jos ruokamäärä muuttuu lasketusta, niin saannit muuttuvat samassa suhteessa, mutta pelkkä annoksen jakaminen ei vaikuta ruuan ravintosisältöön.
Sen sijaan kaksi tai useampi ruokintakerta saattaa, täysin koirasta riippuen, tehostaa tai heikentää ruuan hyödynnettävyyttä. Tämän näkee parhaiten painosta. Jos koira laihtuu, niin annosmäärää on kasvatettava ja lihoessa pienennettävä.
Annoksen suurempi koko ei ole koiralle ongelma niin kauan kun se pystyy suuremman ruokamäärän syömään. Sen sijaan annoskoon pienentäminen vähentää suojaravintoaineiden eli vitamiinien ja mineraalien määrää, jolloin saanti samalla pienenee. Siksi ruokintamallissa on myös ilmoitettu yleinen pienin sallittu ruokamäärä, jolla saadaan vielä hyväksyttävä ravintoaineiden saanti.
Jos koira on taipuvainen lihomiseen, tai sitä laihdutetaan pitkäkestoisesti, on järkevämpää suosia hiukan vähärasvaisempia lihoja, kuin tiputtaa kokonaisruokamäärä kohtuuttoman alas, jolloin koira on nälkäinen jatkuvasti. Näin myös taataan riittävä proteiinien saanti, mutta energian saanti vähenee.
Kypsennys
Ruokintaohjelmat perustuvat raaoille raaka-aineille, mutta niiden kypsentäminen ei vaikuta oleellisesti ravintosisältöön. Voi vilkaista Katiskassa olevaa taulukkoa kypsennyshävikeistä, jonka mukaan vitamiineja antavien ruoka-aineiden määrää on helppoa tarkistaa.
Kypsennys ei siis tee ravintoaineista sellaisia, jotka eivät imeydy tai tuhoa niitä kokonaisuudessaan. Kypsennyksellä voidaan paikoin jopa parantaa sulavuutta ja ruuan hyödyntämistä. Raakaruuan käyttäminen ilman kypsennystä onkin helppouskysymys, kun voidaan jättää sinänsä tarpeeton työvaihe pois.
Lihoissa saattaa olla jauhettua luuta joukossa. Jos sulatat pakasteita kuumassa vedessä, tai jopa kypsennät, niin luu ei muutu hyödyttömäksi tai vaaralliseksi.
Pakasteet kannattaa useimmiten sulattaa huoneenlämpöiseksi, mutta siinä kyse on ruuansulatukseen liittyvästä asiasta. Jäinen ruoka on ensin lämmitettävä lähelle ruumiinlämpöä, että se saadaan vatsalaukussa sulamaan. Se vaatii energiaa ja jäähdyttää koiran ruumiinlämpöä. Kylmän ruuan antamista voi siten hyödyntää vaikka laihdutuksessa tai helteellä. Osalle närästävistä koirista kylmä ruoka saattaa pahentaa oireita.
Raaka-aineina on esimerkeissä käytetty helposti saatavia tuotteita, jotka mahdollisuuksien mukaan eivät ole kausituotteita. Siksi riistalintuja tai hirveä ei ole erikseen huomioitu. Jos riistaa kuitenkin haluaa käyttää, niin niillä voidaan korvata ohjelmassa olevat vastaavat lihat, mutta rasvaisuuserot on syytä huomioida.
Erilaiset sulamisajat
Aika ajoin törmää väitteeseen, että koska erilaisilla ruuilla on erilaiset sulamisajat, niin niitä ei voida antaa samalla aterialla. Väite koskee yleensä luita ja rustoja. Se ei pidä paikkaansa, sillä aivan kaikki ruuat, myös lihan eri osat, sulavat eri aikaan ja ruuansulatus osaa käsitellä sitä. Jos ei osaisi, niin me kaikki olisimme kuolleet jo
ennen kuin olisimme evoluutiossa edes kehittyneet. Luuta voi siis sekoittaa huoletta muuhun ruokaan.
Osa koirista menee kuitenkin ripulille, jos niille annetaan iso määrä muuta ruokaa luiden kanssa. Silloin ongelma on lähinnä luiden syöttämisessä itsessään, sillä luut eivät sovellu kaikille koirille.
Riippumatta mitä teoria sanoo, niin koiraa ruokitaan aina yksilönä ja jos tiedät, että jokin tapa tai ruoka ei toimi, niin sitä vältetään.
Ruokavalion muutokset
Koiran ruokintaa voi joutua muuttamaan koiran elämän aikana monista syistä, esimerkiksi energiantarpeen muuttuessa, tiineyden vuoksi tai ja ruokien saatavuuden vaihdellessa. Kaikki koirat reagoivat muutoksiin yksilöllisesti, joten jos koirasi ei ole tottunut syömään raakaa lihaa tai luita, vaan ainoastaan kuivamuonaa,
aloita varovasti. Näin annat koirasi ruuansulatuselimistölle aikaa sopeutua.
Tuttuun ruokaan on hyvä lisätä ensin pieni määrä hyvälaatuista ja hyvin sulavaa lihaa, esimerkiksi vähärasvaista, luutonta broileria. Älä anna heti ensimmäiseksi luita, ja erityisen herkillä tapauksilla lihat kannattaa myös kypsentää. Kasvata lihan osuutta annoksessa hissun kissun, ja seuraa koiran ulosteen koostumusta. Jos
koiralla on löysävatsaisuutta, palaa askel taaksepäin, ja pitäydy siinä hetki. Kun uloste on taas normalisoitunut, voit jatkaa lihan osuuden kasvattamista.
Kun tuntuu, että koira kestää reilumman määrän lihaa, voit lisätä vähitellen sekaan hiukan rasvaisempaa lihaa sekä pienen määrän luupitoista ainesta. Hiljalleen totutellen koiran elimistö sopeutuu uuteen ruokintamalliin, ja sinä opit huomaamaan, mistä koirasi pitää ja mikä sille sopii parhaiten.
Yleensä mitään sen kummallisempaa totuttelua ei tarvita ja raakaruokaan voidaan siirtyä suoraan. Suurin osa herkemmistäkin vaihtavat ruokinnan kolmessa päivässä:
- ensimmäisenä päivä on 2/3 vanhaa, 1/3 uutta
- toisena päivänä on vanhaa ja uutta yhtä paljon
- kolmantena päivänä on 1/3 vanhaa ja 2/3 uutta
Liikunta ja rasitus
Rasitus vaikuttaa suoraan koiran tarpeisiin. Se on kuitenkin tekijä, joka on usein hieman hankala arvioida ja riippuu omistajan omasta suhtautumisesta aiheeseen. Vinttikoirat ovat usein joko vähä- tai keskiaktiivisia riippumatta niiden kilpailu-urasta, kun taasen useat terrierit saattavat olla erittäinkin aktiivisia poistumatta kotipihalta.
Jos koira syö suurempia annoksia tai rasvaisempaa ruokaa kuin saman kokoluokan muut koirat tai rodut, niin koira on hyvin todennäköisesti normaalia aktiivisempi ja ruokamääriä on tarkastettava ylöspäin.
Ohjelmat on tehty perusaktiiviselle normaalille kotikoiralle. Niitä voi halutessaan (ja usein täytyykin) tarkistaa ylös- tai alaspäin, mutta kannattaa huomioida, että vaikka ohjelmien ruokamäärä perusravitsemukseen riittääkin, niin silloin ei kateta rasituksen, tai laihduttamisen, erikoisvaatimuksia.
Suosittelemmekin hankkimaan erittäin aktiivisille tai poikkeuksellisen vähän liikkuville juuri niiden energian kulutukselle suunniteltuja ohjelmia.
Ruokien tunnusluvut
Luvut ja arvot ovat arvioita, eivät tarkkoja analyysituloksia. Tiedot perustuvat vaihteleviin lähteisiin, kuten valmistajien antamiin tietoihin, Finelin tapaisiin ravitsemustietokantoihin sekä muista yhteyksistä löydettyihin vastaavia tuotteita kuvaaviin analyyseihin. Arvoihin tulee suhtautua kuten vertailulukuihin, jotka kuvaavat ruokinnan eri osa-alueiden keskinäisiä suhteita sekä sopivuutta laskennalliselle koiralle. Käytännön ruokinnassa tietoja tulee tulkita sekä soveltaa.
Lihat
Lihat ja sisäelimet ovat koiran ravitsemuksen perusta. Niiden hyödynnettävyys on erittäin korkea ja ne ovatkin koiran pääasiallinen reitti saada ravintoaineita. Lihan tärkein merkitys on antaa proteiineja sekä rasvaa ja suojaravintoaineissa B-ryhmän vitamiineja.
Liha on se tekijä, joka määrää koiran saaman energian ja samalla annoksen koon suurimpana raaka-aineryhmänä. Kun ruuan määrää nostetaan tai lasketaan, niin se tehdään ensisijaisesti lihan määrää muuttamalla.
Punainen ja valkoinen
Liha jaetaan usein valkoiseen ja punaiseen lihaan, joka kuvaa sen väriä. Valkoinen liha tarkoittaa lintua ja punainen maaeläimiä. Amerikkalaisilla on tapana kutsua ihmisten ravitsemuksessa vähärasvaista possua myös valkoiseksi lihaksi, mutta ravintosisällöltään se on silti lähempänä nautaa kuin broileria tai kalkkunaa.
Punaisen lihan suurin ero valkoiseen nähden on siinä, että punaisessa lihassa on suuremmat määrät mineraaleja kuten rautaa. Saman tyyppisissä lihoissakin voi olla eroja, kuten hevosen ja naudan välillä, ja vaikka ne on ruokintaohjelmassa huomioitukin, niin omatoimisessa ohjelman muuttamisessa niin niihin voi aina suhtautua samalla tavalla, kunhan rasvaisuus on sama.
Kala
Kalan suurin merkitys on sen sisältämillä rasvahapoilla, punaiseen lihaan verrattuna hieman erilaisella proteiinien aminohappokoostumuksella sekä olla D-vitamiinin lähteenä. Muutoin se käyttäytyy ruokinnassa kuin ylipäätään liha.
Tarkkaa arviota ravintosisällöstä on mahdotonta antaa ilman tietoa annettavista määristä sekä kalalajista. Lisäksi asiaan vaikuttaa annetaanko kala kokonaisena vai perkuujätteinä.
Ruokintaohjelmassa kalalla tarkoitetaan kokonaista silakkaa, muikkua, ahventa tai haukea. Pelkkää perkuujätettä, ruotoja tai kirjolohta ei kannata käyttää ohjelman määrillä kalana.
Sisäelimet
Sisäelimet ovat tärkein vitamiinien saantitie. Ravitsemuksessa sisäelimiksi lasketaan muut kuin kieli ja sydän sekä linnuilla kivipiira. Näistä ravitsemuksellista merkitystä on maksalla ja munuaisilla, kun sen sijaan keuhkot ja mahalaukku (pötsi) ovat ravintona heikkoja.
Sisäelimiä ei voi suoraan korvata toisilla, koska niiden välillä on suuria eroja, myös eläinlajista toiseen. Naudan maksaa ei voi siis korvata samalla määrällä broilerin maksaa, eikä munuaisilla.
Vihannekset, kasvikset, viljat ja marjat
Kasvimaailman rooli rajoittuu useimmiten kuituun ja veteen. Toki marjoista ja hedelmistä voidaan saada hieman vitamiineja, pääosin C-vitamiinia ja muita antioksidantteja, tai mineraaleja, yleensä kaliumia, mutta yleisesti ottaen hyödynnettävät määrät ovat vähäisiä johtuen marjojen ja hedelmien korkeasta vesimäärästä.
Muuta ravintosisältöä ei joko ole tai sitä ei saada käyttöön esimerkiksi kuorien ja siementen olemattoman sulavuuden takia. Myös kasvien muut rakenteet, kuten selluloosa, estävät hyödyntämisen.
Sulavuutta saadaan parannettua kypsennyksellä, jolloin viljojen proteiinit ja rasvat ovat paremmin sulavia.
Niiden merkitys koiran kokonaisravitsemukselle on kuitenkin vähäinen, koska ne eivät täytä sellaisenaan koiran vaatimuksia. Kun lihaa on annettava kuitenkin, niin puuroilla lihan korvaaminen on käytännössä aina tarpeetonta normaalissa perusruokinnassa.
Kasvisten soseuttaminen ja pakastus eivät paranna sulavuutta tai lisää vitamiinien ja mineraalien hyödyntämistä. Vaikka sose näyttää silmissä hienolta, niin solutasolla se ei sitä ole.
Kasvimaailman sisältämät sulavat sokerit ovat helposti koiran käytössä, mutta koska niillä ei ole muuta roolia kuin tarjota pelkkää energiaa, mutta kuitenkin vain puolet saman määrän rasvan tarjoamasta, niin etua ei saada.
Vatsan toiminnan tasapainottamiseen sopivia kuitulähteitä ovat mm.
» pellavarouhe (1 tl -1 rkl)
» greenline-pelletti hevospuolelta (muutama pelletti – 0,5 dl)
» chian siemenet (1 tl-1 rkl)
» kaurahiutaleet (1 rkl-1 dl)
» leseet (1 tl- 0,5 dl)
» kuitupitoiset kasvikset tai puuro: isompana määränä sopivat myös mahantäytteeksi (10 – 200g)
» sidekudokset, esimerkiksi maha, keuhko, jänteet yms.
» kuivamuona, varsinkin light- ja senioriruuat
Jos koiran uloste on löysää, anna kuidut kuivana. Jos koiralla on vaikeuksia ulostaa ja kakka on kovaa, turvota kuidun lähde hyvin ja nosta sen määrää, jolloin kakkaa pitäisi tulla enemmän ja sen pitäisi olla pehmeämpää.
Ravinnon tarve
Koiran ravinnon tarve riippuu useista eri muuttujista, eivätkä ne pysy vakioina. Päivän aktiivisuus, stressitason nousu, ulkolämpötila, hormonitoiminta ja jopa valon määrä vaikuttaa tarpeeseen niin energian kuin ravintoaineiden suhteen. Koiralle on mahdollista arvioida eräänlainen ylläpitotaso, mutta sitä on säädeltävä tarpeen mukaan – välillä hyvinkin aktiivisesti.
Käytännössä säätö tehdään aina energian mukaan, jolloin rasvan osuutta joko lisätään tai lasketaan. Useimmiten tuo toteutetaan joko lihan määrää tai laatua muuttamalla, tai rasvalisää antamalla.
Energia
Energia pyritään ottamaan aina rasvan kautta, ja energian tarve määrittää rasvojen määrän ruuassa. Keskiaktiiviselle koiralle voidaan laskea päivän energian tarpeeksi 550 kJME/kgME. Tuo on kuitenkin laskennallinen vähimmäistarve, joka perustuu oletukselle kuivamuonien käytöstä, jolloin katettava määrä olisi saatava rasvasta, proteiineista ja hiilihydraateista. Se ei kerro siis niinkään aitoa energian kulutusta, vaan ilmoittaa ruuan määrää määrätyllä koostumuksella. Sitä kuitenkin käytetään yleisesti laskennan pohjana, mutta antaa hiilihydraatittomalla ja energialtaan rasvaan perustuvalla ruualla väärän tuloksen.
Käytännössä energian saanti saadaan turvattua aina kun koiran paino on normaali. Sitä ei tarvitse laskea sen enempää. Samalla saadaan myös kokonaisrasvan saanti turvattu sen suuremmitta laskutoimituksitta käytännön ruokinnassa. Kun ruokinnan pohjana on liha, ei esimerkiksi ihra, niin painon ollessa normaali ja ruuan kokonaismäärän seuratessa painoon tarvittavaa rasvamäärää, niin myös proteiinien saanti on riittävä.
Proteiini
Proteiineja käytetään elimistön kaikkien kudosten rakentamiseen ja huoltamiseen. Koska aikuisella koiralla ei enää ole kasvua, niin määrän on katettava huolto ja korjaus. Jos koira on normaaliaktiivinen, niin tarvetta lisäproteiineille ei ole. Sen sijaan voimaa tai nopeutta kasvattava treeni lisää lihaskasvun ajaksi hieman proteiinien tarvetta. Kun lihaskasvun huippu on saavutettava, niin ylläpitomäärä on perusruokinnassa käytännössä sama painon kautta laskettuna kuin treenaamattomalla.
Proteiinien tarve riippuu myös monesta tekijästä. Perustarpeeksi lasketaan 5 g/kgME. Tuo on kuitenkin ehdoton alaraja, ja se on syytä ruokinnassa ylittää paikoin ainakin tuplalla. Lisöksi se on laskettu kuivamuonaan perustuvasta ruokinnasta, jolloin osa proteiineista tulee huonolaatuisesta kasviproteiinista.
Proteiinien tarvetta nostaa esim. karvanlähtö tai kovatehoinen treeni. Maastolenkit tai normaali ulkoilu eivät nosta proteiinien tarvetta. Myös talouden narttujen kiimat nostavat uroksilla jossain määrin proteiinien tarvetta. Pitkäkarvaisilla roduilla karvanlähdön arvioidaan nostavan tarvetta 20 % ja anaerobinen suoritus (kuten kova agi-treeni) 48 tunnin
ajaksi paikoin jopa 40 % koiran lihasmassan määrästä riippuen; mitä enemmän on lihasmassaa, sitä enemmän tarvitaan rasituksen jälkeen lisäproteiinia palautumisen tueksi.
Proteiinien sulavuudessa on suuria eroja eläin- ja kasvisperäisen suhteen. Sama pätee ns. raja-aminohappojen suhteen. Proteiinien sisältämistä aminohapoista osa on ehdottoman välttämättömiä, joita elimistö ei kykene valmistamaan; ne on siis aina saatava ravinnosta. Ei-välttämättömät aminohapot tehdään välttämättömistä, joten niiden saanti ei ole pakollista ruuan kautta.
Välttämättömien aminohappojen määrä ratkaisee kuinka paljon ei-välttämättömiä voidaan valmistaa, ja vaikka proteiinisaanti olisi muutoin riittävä, niin jos yhdestä välttämättömästä aminohaposta on puutetta, niin kaikkia ei-välttämättömiä ei kyetä rakentamaan. Sitä välttämätöntä aminohappoa, jota ravinnossa on vähiten, kutsutaan raja-aminohapoksi; sen määrä on oleellisin, ei kokonaissaannin.
Lihassa sekä soijassa on riittävästi kaikkia välttämättömiä aminohappoja, joten jos niiden kokonaissaanti on riittävä, niin myös ei-välttämättömät voidaan rakentaa. Kasvisperäisissä kehno sulavuus sekä välttämättömien aminohappojen puute, raja-aminohapot, rajoittaa niiden hyödynnettävyyttä. Nyrkkisääntönä on, että jos vähintään puolet ruoka-annoksen proteiineista tulee lihasta tai lihaan verrattavista tuotteista, niin raja-aminohappoja ei tarvitse murehtia. Samanlaisena nyrkkisääntönä pidetään sulavuuden takia, että lihasta huomioidaan 80 % ja kasvispohjaisesta 50 % arvioidusta kokonaissaannista.
Kuitu
Kuitu toimii suoliston hyvin bakteerien kasvualustana sekä auttaa säätelemään nestetasapainoa. Kuidulla on myös tärkeä rooli ulosteen laadulle. Sulamattoman kuidun määrä ei periaatteessa saisi ylittää kolmea prosenttia kuiva-aineesta laskettuna, mutta usein koirat saavat 5 – 8 %. Noilla määrillä sulamattoman kuidun määrä alkaa heikentämään rasvan, proteiinien ja mineraalien hyväksikäyttöä. Kuidun määrä pitäisi rajoittaa uroksilla enintään kahteen prosenttiin kuiva-aineesta laskettuna, mikäli pyritään optimiin.
Vitamiinit ja mineraalit
Vitamiinit ja mineraalit toimivat useissa tehtävissä elimistössä. Osa suojelee soluja toimien antioksidantteina, kuten vaikka C-vitamiini, osa taasen hormonien tapaisina ”viestinviejinä”, jotka käynnistävät erilaisia reaktioita, esimerkkinä vaikkapa D-vitamiini.
Mineraalit jaetaan yleensä saantimäärien mukaan mikro- ja makrokivennäisiin. Mikrokivennäisiä eli hivenaineita tarvitaan vähän ja niiden määrät lasketaan usein mikrogrammoissa.
Makrokivennäisiä tarvitaan suurempia määriä ja usein tarpeissa puhutaan grammoista, kuten kalsiumin suhteen. Koska mineraaleilla ja vitamiineilla on useimmiten samat tai samantyyppiset lähteet, ja koska useimpien mikroravinteiden määrää ei tiedetä ravinnossa eikä aina edes koiran optimitarvetta, niin käytännössä keskitytään muutaman tärkeimmän saannin turvaamisen. Silloin voidaan luottaa siihen, että muitakin saadaan pääsääntöisesti riittävästi.
Perusruokinnassa A- ja D-vitamiinin saannin turvaaminen takaa muidenkin vitamiinien saannin, jos ne saadaan ruuasta. Koska D-vitamiini annetaan useimmiten lisäravinteena, niin on huolehdittava muiden suojaravintoaineiden takia, että A-vitamiini saadaan maksasta. B-ryhmän vitamiinien määrät on kuitenkin tarkistettava määrätyissä perussairauksissa, kuten jatkuvassa vatsan löysyydessä, mutta terveen ylläpidossa ei B-ryhmästä ole puutetta. Mineraaleissa tarkistetaan kalsiumin, fosforin ja sinkin saanti. Kasvavien kohdalla voidaan myös miettiä seleenin riittävää saantia ruuasta.
Ongelmat
Aina kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Silloin on syytä pysähtyä miettimään onko mahdollinen syy jossain muuttuneessa tai lisätyssä asiassa. Useimmiten ei kannata antaa ongelman paisua pitkittämällä sitä, sillä lähes koskaan pitkän ajan totuttelu ei auta itse ongelmaan. Vaikka se lievenisikin, niin ongelma on edelleen olemassa, mutta koiran elimistö on jossain määrin sopeutunut siihen.
Miettiminen auttaa myös hahmottamaan, että onko syy ruokinnassa vai ehkä jossain ulkoisessa tekijässä, kuten tavallisessa vatsataudissa.
Raakaruokinta on vain yksi tapa ruokkia koiraa tavalla, joka on kohtuullisen helppo, usein siedettävän edullinen ja rakennettavissa koiralle terveelliseksi. Mutta raakaruokinta ei ole ihmekikka, joka automaattisesti suojaa koiraa sairauksilta ja ongelmilta. Jos on ongelmia ruoka-aineiden kanssa, niin ne kohdataan ruokintaideologiasta riippumatta.
Yleisimmät ongelmat ovat
» närästys
» löysyys tai ummetus
» laihtuminen tai lihominen
» hiiva
» muut sekalaiset ruuansualtuskanavan ongelmat
Osaan voidaan vaikuttaa raakaruokinnalla, mutta osan voi aiheuttaa ruokinnassa käytettävät raaka-aineet.
Närästys
Koira nuoleskelee suupieliään, on levoton ja kävelee paikasta toiseen, nuolee mattoja sekä muita pintoja, haluaa koko ajan ulos laiduntaakseen… Käytös voi johtua monesta, mutta usein oireet viittaavat närästykseen.
Närästys on yksi niistä vaivoista, joita hoidetaan nimenomaan ruokinnalla.
Jos koirallasi on jatkuvaa tai usein toistuvaa närästystä, useammin kuin kerran kuukaudessa, niin ota yhteyttä
ja ratkaistaan ongelma. Närästystä voi kuitenkin hoitaa sekä syytä selvittää itsekin.
Närästys johtuu kahdesta syystä menemättä sen syvemmälle aiheeseen:
» sisäsyntyinen ongelma, kuten refluksitauti tai haimatulehdus
» ruuasta aiheutuva
Sairaudesta johtuva saattaa vaatia eläinlääkärin toimia, mutta useimmiten sille ei voida mitään, jolloin hoito on käytönnössä sama kuin jos närästyskohtaus johtuisi ruuasta. Etsitään syy ja jätetään se pois. Lisäksi on ymmärrettävä se, että ruokintatyyli ei vaikuta närästykseen, joten pelkästään raakaruokintaan siirtyminen ei auta siihen. Vain ruokavalio auttaa.
Pitkäaikaisessa ja jatkuvassa närästyslääkkeiden käytössä saattaa olla ongelmia, jotka voivat johtaa ajan myötä mm. allergistyyppiseen oireiluun. Tämä ei koske akuuttia hoitoa. Kun koiraa närästää, niin sitä on hoidettava sillä hetkellä närästyslääkkeillä, joten jos koirallasi on närästyshistoriaa, nin pidä kaapissa esimerkiksi Rennietä tai Antepsinia saatavilla.
Yleisimmät närästyksen aiheuttajat ovat merilevä, kalaöljy (tai kala itsessään), rustot sekä luut. Myös kalsiumjauheet saattavat närästää sekä rasvalisät. Jos ruokinnassa käytetään mukana puhdasta ihraa, niin lammas ja hevonen, joskus myös sianrasva, ovat olleet ongelmallisia. Jos käyttää kasvissoseita, niin kurkku aiheuttaa aika ajoin myös oireilua. Nuo kaikki on ensimmäiseksi karsittava pois ja lähdettävä kokeilemaan mikä oireita aiheutti.
Käytä ruokintapäiväkirjaa, johon merkitset myös oireilut. Se helpottaa ongelmavyyhdin purkua.
Laihtuminen
Raakaruokintaan siirtymisen yhtenä etuna pidetään helpompaa laihduttamista. Välillä siitä tulee jopa ongelma ja koira laihtuukin liikaa. Syynä on ruokien erilainen nestemäärä, sillä raakaruokinnassa ruuan mukana tulee aina enemmän vettä kuin kuivamuonissa, turvotettunakin.
Jos koira laihtuu raakaruokinnassa, niin syynä on lähes aina ruuan vähyys. Annos on liian pieni. Kilossa lihaa on 500 – 600 grammaa vettä, eli yli puolet. Usein neuvona on lisätä rasvan määrää, mutta kyseessä on kuitenkin sama asia eli ruuan määrää pitäisi lisätä.
Jos ruokamäärä on korkea, ja koira ei silti liho, niin siinä vaiheessa hankitaan rasvaisempaa lihaa tai lisätään puhdasta rasvaa joukkoon, mutta ensimmiseksi aloitetaan
aina ruuan määrän lisäämisestä.
Vertailu lihojen ja kuivamuonien välillä on usein vaikeaa, kun ei ole vielä kehittynyt kokemusta. Hieman suhdetta saa hahmotettua, kun turvottaa desin kuivamuonaa noin 1,5 desiin vettä, jolloin se näyttää määrältä suunnilleen samalta kuin mitä liha olisi. Asia ei valitettavasti ole aivan noin yksinkertainen, koska ruuan rasvaprosenttikin vaikuttaa, sekä kuivamuonissa hiilihydraatti.
Usein ylläpitona käytetyt lihat sisältävät proteiinia noin 14 prosenttia ja rasvaa suunnilleen saman verran. Jos koira on aktiivisempi, niin annetaan rasvaisempaa ruokaa. Mutta koska lihoissa ilmoitetaan proteiinien ja rasvojen osuus märkäpainosta, eli on punnittu vesi mukaan painoon, ja kuivamuonissa taasen kuivapainosta, eli ilman vettä, niin prosentit eivät ole vertailukelpoisia.
Muistisääntönä antamaan suuntaa voidaan sanoa, että 14 % proteiinia ja 12 % rasvaa sisältävä liha vastaa 30/20 aktiivisten koirien kuivamuonaa – mutta vain, jos niitä annetaan kuiva-aineiden grammoina vastaava määrä, ja muistisääntönä tähän on, että 300 grammaa kuivamuonaa vastaa 600 – 800 grammaa lihaa.
Grammojen ero on se syy, miksi lihalla koira laihtuu, mutta high energy kuivamuonalla se lihoaa – kuivamuonassa annetaan enemmän syötäviä grammoja.
Toinen syy koiran laihtumiseen kuivamuonasta raakaan siirryttäessä on sen kykenemättömyys hyödyntää rasvaa. Kun on syöty kuivamuonia, jossa suuri osa energiasta tulee vaikeasti hyödynnettävästä hiilihydraatista, niin koiran elimistö eräällä tavalla unohtaa miten rasvaa hyödynnetään. Raakaruokintaan siirryttäessä energia saadaankin pelkästään rasvasta, jonka hyödyntäminen ei täysin onnistu ja koira lähtee laihtumaan, jos annokset eivät ole tarpeeksi korkeita.
Joidenkin viikkojen aikana koiran keho oppii uudestaan hyödyntämään rasvan ja aivan yhtä äkkiä, päivissä, koira lihookin, ja joudutaankin pienentämään annoksia. Usein omistaja on tuossa välissä vaihtanut liha ja on täysin vakuuttunut, että kyse oli raaka-aineen muuttamisesta, vaikka kyse olikin vain riittävän pitkässä totuttamisajassa.
Löysyys ja ummetus
Ehdottomasti yleisimmät ongelmat raakaruokinnassa liittyvät ulosteen laatuun. Koira on joko löysällä, olematta varsinaisesti ripulissa, tai sillä on ummetusta ja tuotos on valkoista, lähes jauhoksi hajoavaa. Syy on aina luun, kuidun ja veden määrissä.
Ummetus johtuu siitä, että koiran ruuassa on liikaa sulamatonta materiaalia, useimmiten luuta, varsinkin valkoisen ns. luukakan tapauksessa. Joskus ummetus saattaa johtua myös liian vähäisestä juomisesta tai ruokaa on vain liian vähän. Aika ajoin ruokaa on kylläkin grammoissa mitattuna riittävästi, mutta sillä on liian korkea sulavuus. Siinä tapauksessa on usein käytetty isompaa määrää ns. puhdasta lihaa, suuria määriä rasvaa tai esimerkiksi paljon kananmunia.
Luukakan aiheuttaman ummetuksen hoito on yksinkertaista. Vähennetään luun määrää huomattavasti. Muutoin ummetuksessa kannattaa antaa turvotettua kuitua, kuten pellavansiemenrouhetta, jolla saadaan vietyä vettä suolistoon.
Koiran juomiseen kannattaa myös kiinnittää huomiota. Jos kyse on liian hyvöstä sulavuudesta, niin ruokaan on syytä lisätä jokin raaka-aine, jossa ei ole aivan niin paljon puhdasta lihaa, vaan jauhettu esimerkiksi luita ja rustoja joukkoon. Jos ummetus johtuu korkeasta sulavuudesta, niin siihen liittyy myös
usein mineraalien puute, kuten kalsiumin vähyys.
Jatkuva löysyys taasen johtuu monesti liiasta vedestä. Mikään ruuassa ei ime itseensä lihan tuomaa korkeaa
nestepitoisuutta ja jos koira lisäksi juo riittävästi, niin sillä ei ole mitään tarvetta imeyttää vettä ulostemassasta. Iso osa nesteestähän imeytetään paksusuolessa. Avuksi riittää usein kuivan kuidun lisääminen, joka silloin imee itseensä ruuan nestettä.
Ummetuksessa kannattaa muistaa myös, että liikunta ja rasitus auttaa suolistoa toimimaan paremmin. Samaten osalla akiivisista koirista saattaa olla liikuntaan liittyvää löysyyttä, joka ei ole ongelma, vaan koira vain tyhjentää itsensä kehon valmistuessa työhön. Usein kuulee käytettävän termejä juoksukakka tai jännäkakka.
Ruokintasuunnitelma: Perusraaka
Raakaruokinta perustuu parhaimmillaan koko eläinmaailman käyttöön. Laajuus ei kuitenkaan saa olla itseisarvo, vaan samalla reseptillä voidaan toteuttaa myös yksinkertainen, mutta silti ravitsemuksellisesti terveellinen ja kattava ruokavalio. Kun rakentaa yhden ruokamallin, joka perustuu useampaan eläimeen, niin siitä saa helposti yksinkertaisemman vain korvaamalla yksi eläin toisella. On muistettava, että raakaruokinnanpohja perustuu aina lihalle, elimille ja luille ja eläinlajien vaihtelevuus on lisämauste.
Perusraa’assa hyödynnetään muita ohjelmia laajemmin eläinkunnan antimia: punaista ja vaaleaa lihaa, luita, sisäelimiä ja myös kalaa. Kalasta voidaan varsinkin pienillä koirilla saada merkittäviä määriä D-vitamiinia, ja A-vitamiinin tarve täytetään maksalla. Myös munia voi syöttää.
Tässä mallissa muutamat peruslisät ovat kuitenkin välttämättömiä, sillä niitä on vaikea saada pelkästä ravinnosta.
Taulukossa on kalapäivälle kaksi eri kalalajia, joille on annettu omat määränsä. Silakkaa ei ole järkevää syöttää kovin paljon yli annetun määrän johtuen mahdollisista Itämeren kalan sisältämistä raskasmetalleista, joten jos tuntuu siltä, että kalan määrä nousisi liian korkeaksi, niin lohen sijaan voi käyttää myös lihaa. Pikkukalaa taasen ei voi korvata lohella tai lihalla, jos halutaan säilyttää kalalle ominaiset edut kuten D-vitamiinin ja korkeamman omega-3 rasvahappojen EPA ja DHA saannit.
Joten mikäli pikkukalat puuttuvat, on syytä tuplata D-vitamiinilisän annostelu ja harkita omega-3 kalaöljykapseleiden käyttöä.
Kääpiöt 2 – 4 kg
| annetaan | laiska/steriloitu | normaaliaktiivinen | vilkas | |
|---|---|---|---|---|
| Liha, punainen, rasva yli 15 % tai Liha, punainen, vähärasvainen | 3 tai 4 päivänä viikossa | 75 - 90 g tai 75 - 120 g | 90 - 110 g tai 90 - 150 g | 110 - 150 g tai 150 - 200 g |
| Liha, vaalea, rasva yli 15 % tai Liha, vaalea, vähärasvainen | 1 tai 2 päivänä viikossa | 75 - 90 g tai 75 - 120 | 90 - 110 g tai 90 - 150 g | 110 - 150 g tai 150 - 200 g |
| Broilerin kaulat | 7 päivänä viikossa | 0,5 kpl | 1 kpl | 1 kpl |
| Kananmuna | kerran viikossa, korvaa 65 g lihaa | 1 kpl | 1 kpl | 1 kpl |
| Maksa, broilerin | kerran viikossa | 1 tl | 1 tl | 1 tl |
| D-vitamiini | kerran viikossa n. 0,7 µg/kg | 5 µg | 5 µg | 5 µg |
| Sinkki | päivittäin n. 2 mg/kg | 2 mg | 2 mg | 2 mg |
| Merilevä | kaksi kertaa viikossa | 1 maustemitta | 1 maustemitta | 1 maustemitta |
| © Marika Karulinna |
Huomaa: Voit käyttää halutessasi rasvaista ja rasvatonta lihaa yhdessä säätääksesi koiran painoa.
Pienet koirat 5 – 8 kg
| annetaan | laiska/steriloitu | normaaliaktiivinen | vilkas | |
|---|---|---|---|---|
| Liha, punainen, rasva yli 15 % tai Liha, punainen, vähärasvainen | 3 tai 4 päivänä viikossa | 200 - 250 g tai 200 - 300 g | 250 - 300 g tai 250 - 400 g | 300 - 400 g tai 300 - 500 g |
| Liha, vaalea, rasva yli 15 % tai Liha, vaalea, vähärasvainen | 1 tai 2 päivänä viikossa | 200 - 250 g tai 200 - 300 | 250 - 300 g tai 250 - 400 g | 300 - 400 g tai 300 - 500 g |
| Broilerin siivet, possun kylkiluut (á 60 - 90 g) | 6 päivänä viikossa (ei kalapäivänä) | 0,5 - 1 kpl | 0,5 - 1 kpl | 0,5 - 1 kpl |
| Kala, ruotoineen (muikku, silakka, onkikalat) tai Ruodoton, rasvainen kala (lohi yms) | kalapäivä | 150 g tai 50 g | 150 g tai 100 g | 150 g |
| Maksa, broilerin | kerran viikossa | 1 rkl | 1 rkl | 1 rkl |
| Kananmuna | kaksi kertaa viikossa | 1 kpl | 1 kpl | 1 kpl |
| Lohiöljy | päivittäin, ei pakollinen, jos syö lohta | 0,5 tl | 0,5 tl | 0,5 tl |
| D-vitamiini | kerran viikossa n. 0,7 µg/kg | 10 µg | 10 µg | 10 µg |
| Sinkki | päivittäin n. 2 mg/kg | 10 - 15 mg | 10 - 15 mg | 10 - 15 mg |
| Merilevä | kaksi kertaa viikossa | 1 maustemitta | 1 maustemitta | 1 maustemitta |
| E-vitamiini | päivittäin | 5 - 10 mg | 5 - 10 mg | 10 - 15 mg |
| © Marika Karulinna |
Huomaa: Voit käyttää halutessasi rasvaista ja rasvatonta lihaa yhdessä säätääksesi koiran painoa.
Pienet koirat 8 – 12 kg
| annetaan | laiska/steriloitu | normaaliaktiivinen | vilkas | |
|---|---|---|---|---|
| Liha, punainen, rasva yli 15 % tai Liha, punainen, vähärasvainen | 3 tai 4 päivänä viikossa | 250 - 300 g tai 250 - 400 g | 300 - 400 g tai 300 - 500 g | 400 - 500 g tai 400 - 600 g |
| Liha, vaalea, rasva yli 15 % tai Liha, vaalea, vähärasvainen | 1 tai 2 päivänä viikossa | 250 - 300 g tai 250 - 400 g | 300 - 400 g tai 300 - 500 g | 400 - 500 g tai 400 - 600 g |
| Broilerin siivet, possun kylkiluut (á 60 - 90 g) | 6 päivänä viikossa (ei kalapäivänä) | 1 kpl | 1 kpl | 1 kpl |
| Kala, ruotoineen (muikku, silakka, onkikalat) tai Ruodoton, rasvainen kala (lohi yms) | kalapäivä | 200 g tai 100 g | 200 g tai 150 - 200 g | 300 g tai 200 - 300 g |
| Maksa, broilerin | kerran viikossa | 1 rkl | 1 rkl | 1 rkl |
| Kananmuna | kaksi kertaa viikossa | 1 kpl | 1 kpl | 1 kpl |
| Lohiöljy | päivittäin, ei pakollinen, jos syö lohta | 0,5 tl | 0,5 tl | 0,5 tl |
| D-vitamiini | kerran viikossa n. 0,7 µg/kg | 20 µg | 20 µg | 20 µg |
| Sinkki | päivittäin n. 2 mg/kg | 15 - 25 mg | 15 - 25 mg | 15 - 25 mg |
| Merilevä | kaksi kertaa viikossa | 1 maustemitta | 1 maustemitta | 1 maustemitta |
| E-vitamiini | päivittäin | 8 - 15 mg | 8 - 15 mg | 20 - 30 mg |
| © Marika Karulinna |
Huomaa: Voit käyttää halutessasi rasvaista ja rasvatonta lihaa yhdessä säätääksesi koiran painoa.
Keskikokoiset koirat 10 -15 kg
| annetaan | laiska/steriloitu | normaaliaktiivinen | vilkas | |
|---|---|---|---|---|
| Liha, punainen, rasva yli 15 % tai Liha, punainen, vähärasvainen | 3 tai 4 päivänä viikossa | 250 - 350 g tai 300 - 450 g | 350 - 500 g tai 400 - 550 g | 500 - 600 g tai 500 - 700 g |
| Liha, vaalea, rasva yli 15 % tai Liha, vaalea, vähärasvainen | 1 tai 2 päivänä viikossa | 250 - 350 g tai 300 - 450 g | 350 - 500 g tai 400 - 550 g | 500 - 600 g tai 500 - 700 g |
| Luupitoinen ruoka (kalkkunan kaula, broilerin koipireisi, possun kyljys) | 1 päivänä viikossa. (Voi korvata osan ruokaa myös useampana päivinä, silloin muu ruokamäärä puolitetaan) | 1 kpl | 1 kpl | 1 kpl |
| Possun tai lampaan kylkiluu (á 60 - 90 g), luumurska 100 g | 5 päivänä viikossa (ei kalapäivinä, ei silloin, jos ruoka sisältää luuta) | 1 kpl | 1 kpl | 1 kpl |
| Kala, ruotoineen (Muikku, silakka, onkikalat) tai Ruodoton, rasvainen kala (lohi yms) | Kalapäivä | 200 g tai 150 g | 200 g tai 200 g | 200 g tai 200 g |
| Maksa, naudan. Jos käytät sisäelinseosta, kerro määrä kolmella. | Kerran viikossa muun ruuan ohessa. Määrä voidaan jakaa useammalle päivälle. | 2 rkl | 2 rkl | 2 rkl |
| Kananmuna | kolme kertaa viikossa | 1 kpl | 1 kpl | 1 kpl |
| Lohiöljy | Päivittäin. Halutessaan voi korvata rasvaiset kalat lihalla, kun lohiöljy on mukana. | 1 tl | 1 tl | 2 tl |
| D-vitamiini | kerran viikossa n. 0,7 µg/kg | 75 µg | 75 µg | 75 µg |
| Sinkki | päivittäin n. 2 mg/kg | 15 - 30 mg | 15 - 30 mg | 15 - 30 mg |
| Merilevä | päivittäin | 0,5 tl | 0,5 tl | 0,5 tl |
| E-vitamiini | päivittäin | 10 - 15 mg | 10 - 30 mg | 15 - 45 mg |
| © Marika Karulinna |
Huomaa: Voit käyttää halutessasi rasvaista ja rasvatonta lihaa yhdessä säätääksesi koiran painoa.
Keskikokoiset koirat 15 – 20 kg
| annetaan | laiska/steriloitu | normaaliaktiivinen | vilkas | |
|---|---|---|---|---|
| Liha, punainen, rasva yli 15 % tai Liha, punainen, vähärasvainen | 3 tai 4 päivänä viikossa | 350 - 400 g tai 350 - 500 g | 400 - 600 g tai 500 - 700 g | 600 - 800 g tai 600 - 800 g |
| Liha, vaalea, rasva yli 15 % tai Liha, vaalea, vähärasvainen | 1 tai 2 päivänä viikossa | 350 - 400 g tai 350 - 500 g | 400 - 600 g tai 500 - 700 g | 600 - 800 g tai 600 - 800 g |
| Luupitoinen ruoka (kalkkunan kaula, broilerin koipireisi, possun kyljys) | 1 päivänä viikossa. (Voi korvata osan ruokaa myös useampana päivinä, silloin muu ruokamäärä puolitetaan) | 1 kpl | 2 kpl | 2 kpl |
| Possun tai lampaan kylkiluu (á 60 - 90 g), luumurska 100 g | 5 päivänä viikossa (ei kalapäivinä, ei silloin, jos ruoka sisältää luuta) | 1 kpl | 1 kpl | 1 kpl |
| Kala, ruotoineen (Muikku, silakka, onkikalat) tai Ruodoton, rasvainen kala (lohi yms) | Kalapäivä | 300 g tai 200 g | 300 g tai 250 g | 300 g tai 300 g |
| Maksa, naudan. Jos käytät sisäelinseosta, kerro määrä kolmella. | Kerran viikossa muun ruuan ohessa. Määrä voidaan jakaa useammalle päivälle. | 4 rkl | 4 rkl | 4 rkl |
| Kananmuna | kolme kertaa viikossa | 1 kpl | 1 kpl | 1 kpl |
| Lohiöljy | Päivittäin. Halutessaan voi korvata rasvaiset kalat lihalla, kun lohiöljy on mukana. | 1 tl | 2 tl | 3 tl |
| D-vitamiini | kerran viikossa n. 0,7 µg/kg | 100 µg | 100 µg | 100 µg |
| Sinkki | päivittäin n. 2 mg/kg | 20 - 40 mg | 20 - 40 mg | 20 - 40 mg |
| Merilevä | päivittäin | 0,5 tl | 0,5 tl | 0,5 tl |
| E-vitamiini | päivittäin | 15 - 20 mg | 15 - 40 mg | 20 - 60 mg |
| © Marika Karulinna |
Huomaa: Voit käyttää halutessasi rasvaista ja rasvatonta lihaa yhdessä säätääksesi koiran painoa.
Keskikokoiset koirat 20 – 25 kg
| annetaan | laiska/steriloitu | normaaliaktiivinen | vilkas | |
|---|---|---|---|---|
| Liha, punainen, rasva yli 15 % tai Liha, punainen, vähärasvainen | 3 tai 4 päivänä viikossa | 400 - 450 g tai 400 - 600 g | 500 - 700 g tai 500 - 900 g | 700 - 1000 g tai 800 - 1200 g |
| Liha, vaalea, rasva yli 15 % tai Liha, vaalea, vähärasvainen | 1 tai 2 päivänä viikossa | 400 - 450 g tai 400 - 600 g | 500 - 700 g tai 500 - 900 g | 700 - 1000 g tai 800 - 1200 g |
| Luupitoinen ruoka (kalkkunan kaula, broilerin koipireisi, possun kyljys) | 1 päivänä viikossa. (Voi korvata osan ruokaa myös useampana päivinä, silloin muu ruokamäärä puolitetaan) | 2 kpl | 2 kpl | 3 kpl |
| Possun tai lampaan kylkiluu (á 60 - 90 g), luumurska 100 g | 5 päivänä viikossa (ei kalapäivinä, ei silloin, jos ruoka sisältää luuta) | 1 kpl | 1 kpl | 1 kpl |
| Kala, ruotoineen (Muikku, silakka, onkikalat) tai Ruodoton, rasvainen kala (lohi yms) | Kalapäivä | 350 g tai 300 g | 350 g tai 400 g | 400 g tai 500 g |
| Maksa, naudan. Jos käytät sisäelinseosta, kerro määrä kolmella. | Kerran viikossa muun ruuan ohessa. Määrä voidaan jakaa useammalle päivälle. | 6 rkl | 6 rkl | 6 rkl |
| Kananmuna | kolme kertaa viikossa | 1 - 2 kpl | 1 - 2 kpl | 1 - 2 kpl |
| Lohiöljy | Päivittäin. Halutessaan voi korvata rasvaiset kalat lihalla, kun lohiöljy on mukana. | 2 tl | 3 tl | 4 tl |
| D-vitamiini | kerran viikossa n. 0,7 µg/kg | 125 µg | 125 µg | 125 µg |
| Sinkki | päivittäin n. 2 mg/kg | 25 - 50 mg | 25 - 50 mg | 25 - 50 mg |
| Merilevä | päivittäin | 0,5 tl | 0,5 tl | 0,5 tl |
| E-vitamiini | päivittäin | 20 - 25 mg | 20 - 50 mg | 25 - 75 mg |
| © Marika Karulinna |
Huomaa: Voit käyttää halutessasi rasvaista ja rasvatonta lihaa yhdessä säätääksesi koiran painoa.
Isot koirat 30 – 40 kg
| annetaan | laiska/steriloitu | normaaliaktiivinen | vilkas | |
|---|---|---|---|---|
| Liha, punainen, rasva yli 15 % tai Liha, punainen, vähärasvainen | 3 -5 päivänä viikossa | 700 - 900 g tai 700 - 1200 g | 900 - 1200 g tai 900 - 1500 g | 1200 - 1500 g tai 1200 - 2000 g |
| Liha, vaalea, rasva yli 15 % tai Liha, vaalea, vähärasvainen | 2-3 päivänä viikossa | 700 - 900 g tai 700 - 1200 g | 900 - 1200 g tai 900 - 1500 g | 1200 - 1500 g tai 1200 - 2000 g |
| Luupitoinen ruoka (kalkkunan kaula, broilerin koipireisi, possun kyljys, puolikas possun potka) | 1 päivänä viikossa. (Voi korvata osan ruokaa myös useampana päivinä, silloin muu ruokamäärä puolitetaan, eikä luuta tarvitse antaa) | 2 kpl | 2 kpl | 3 kpl |
| Hevosen tai naudan kylkiluu (á 100-150g), possun tai lampaan kylkiluu 2 kpl (á 90 g), luumurska 200 - 250 g | 5 päivänä viikossa (ei kalapäivinä, ei silloin, jos ruoka sisältää luuta) | 1 kpl | 1 kpl | 1 kpl |
| Kala, ruotoineen (Muikku, silakka, onkikalat) | Kalapäivä, korvataan n. puolet normaalista ruuasta kalalla | 500 g | 500 g | 500 g |
| Maksa, naudan. Jos käytät sisäelinseosta, kerro määrä kolmella. | Kerran viikossa muun ruuan ohessa. Määrä voidaan jakaa useammalle päivälle. | 2 dl | 2 dl | 2 dl |
| Kananmuna | kolme kertaa viikossa | 2 kpl | 2 kpl | 2 kpl |
| Lohiöljy | Päivittäin | 2 rkl | 2 rkl | 2 rkl |
| D-vitamiini | kerran viikossa n. 0,7 µg/kg | 150 - 200 µg | 150 - 200 µg | 150 - 200 µg |
| Sinkki | päivittäin n. 2 mg/kg | 30 - 80 mg | 30 - 80 mg | 30 - 80 mg |
| Merilevä | päivittäin | 1 tl | 1 tl | 1 tl |
| E-vitamiini | päivittäin | 30 - 40 mg | 30 - 60 mg | 40 - 90 mg |
| © Marika Karulinna |
Huomaa: Voit käyttää halutessasi rasvaista ja rasvatonta lihaa yhdessä säätääksesi koiran painoa.
Isot koirat 40 – 50 kg
| annetaan | laiska/steriloitu | normaaliaktiivinen | vilkas | |
|---|---|---|---|---|
| Liha, punainen, rasva yli 15 % tai Liha, punainen, vähärasvainen | 3 -5 päivänä viikossa | 1000 -1200 g tai 1000 - 1500 g | 1200 - 1500 g tai 1200 - 2000 g | 1500 - 2000 g tai 1500 - 2500 g |
| Liha, vaalea, rasva yli 15 % tai Liha, vaalea, vähärasvainen | 2-3 päivänä viikossa | 1000 -1200 g tai 1000 - 1500 g | 1200 - 1500 g tai 1200 - 2000 g | 1500 - 2000 g tai 1500 - 2500 g |
| Luupitoinen ruoka (kalkkunan kaula, broilerin koipireisi, possun kyljys, puolikas possun potka) | 1 päivänä viikossa. (Voi korvata osan ruokaa myös useampana päivinä, silloin muu ruokamäärä puolitetaan, eikä luuta tarvitse antaa) | 3 kpl | 3 kpl | 4 kpl |
| Hevosen tai naudan kylkiluu (á 100-150g), possun tai lampaan kylkiluu 2 kpl (á 90 g), luumurska 200 - 250 g | 5 päivänä viikossa (ei kalapäivinä, ei silloin, jos ruoka sisältää luuta) | 1 kpl | 1 kpl | 1 kpl |
| Kala, ruotoineen (Muikku, silakka, onkikalat) | Kalapäivä, korvataan n. puolet normaalista ruuasta kalalla | 750 g | 750 g | 750 g |
| Maksa, naudan. Jos käytät sisäelinseosta, kerro määrä kolmella. | Kerran viikossa muun ruuan ohessa. Määrä voidaan jakaa useammalle päivälle. | 4 dl | 4 dl | 4 dl |
| Kananmuna | kolme kertaa viikossa | 2 kpl | 2 kpl | 2 kpl |
| Lohiöljy | Päivittäin | 3 rkl | 3 rkl | 3 rkl |
| D-vitamiini | kerran viikossa n. 0,7 µg/kg | 200 - 250 µg | 200 - 250 µg | 200 - 250 µg |
| Sinkki | päivittäin n. 2 mg/kg | 40 - 100 mg | 40 - 100 mg | 40 - 100 mg |
| Merilevä | päivittäin | 1 tl | 1 tl | 1 tl |
| E-vitamiini | päivittäin | 40 - 50 mg | 40 - 80 mg | 50 - 120 mg |
| © Marika Karulinna |
Huomaa: Voit käyttää halutessasi rasvaista ja rasvatonta lihaa yhdessä säätääksesi koiran painoa.
Jätit 50 – 70 kg
| annetaan | laiska/steriloitu | normaaliaktiivinen | vilkas | |
|---|---|---|---|---|
| Liha, punainen, rasva yli 15 % tai Liha, punainen, vähärasvainen | 5 päivänä viikossa | 900 - 1200 g tai 900 - 1500 g | 1200 - 1500 g tai 1200 - 2000 g | 1500 - 2000 g tai 1500 - 2500 g |
| Liha, vaalea, rasva yli 15 % tai Liha, vaalea, vähärasvainen | 2 päivänä viikossa | 900 - 1200 g tai 900 - 1500 g | 1200 - 1500 g tai 1200 - 2000 g | 1500 - 2000 g tai 1500 - 2500 g |
| Luupitoinen ruoka (luupitoinen jauheliha, kalkkunan kaula, broilerin koipireisi, kalkkunan siipi, potka, ribsit yms.) | 1 päivänä viikossa. (Voidaan korvata myö muilla luilla, jolloin annettava määrä puolitetaan) | 250 - 600 g | 300 - 600 g | 400 - 800 g |
| Kala, ruotoineen (Muikku, silakka, onkikalat) | Kalapäivä, korvataan perusruuasta osa kalalla. | 1000 g | 1000 g | 1500 g |
| Maksa, naudan. Jos käytät sisäelinseosta, kerro määrä kolmella. | Kerran viikossa muun ruuan ohessa. Määrä voidaan jakaa useammalle päivälle. | 250 g | 250 g | 250 g |
| Kananmuna | kolme kertaa viikossa | 2 kpl | 2 kpl | 2 kpl |
| Lohiöljy | Päivittäin | 3 rkl | 3 rkl | 3 rkl |
| D-vitamiini | kerran viikossa n. 0,7 µg/kg | 250 µg | 250 µg | 250 µg |
| Sinkki | päivittäin n. 2 mg/kg | 70 - 100 mg | 70 - 100 mg | 70 - 100 mg |
| Merilevä | päivittäin | 2 tl | 2 tl | 2 tl |
| E-vitamiini | päivittäin | 50 - 70 mg | 70 - 100 mg | 100 - 150 mg |
| © Marika Karulinna |
Huomaa: Voit käyttää halutessasi rasvaista ja rasvatonta lihaa yhdessä säätääksesi koiran painoa.
Jätit 70+ kg
| annetaan | laiska/steriloitu | normaaliaktiivinen | vilkas | |
|---|---|---|---|---|
| Liha, punainen, rasva yli 15 % tai Liha, punainen, vähärasvainen | 5 päivänä viikossa | 1200 - 1500 g tai 1200 - 2000 g | 2000+ g tai 2000 - 3000 g | 2500+ g tai 3000+ g |
| Liha, vaalea, rasva yli 15 % tai Liha, vaalea, vähärasvainen | 2 päivänä viikossa | 1200 - 1500 g tai 1200 - 2000 g | 2000+ g tai 2000 - 3000 g | 2500+ g tai 3000+ g |
| Luupitoinen ruoka (luupitoinen jauheliha, kalkkunan kaula, broilerin koipireisi, kalkkunan siipi, potka, ribsit yms.) | 1 päivänä viikossa. (Voidaan korvata myö muilla luilla, jolloin annettava määrä puolitetaan) | 300 - 600 g | 400 - 600 g | 500 - 1000 g |
| Kala, ruotoineen (Muikku, silakka, onkikalat) | Kalapäivä, korvataan perusruuasta osa kalalla. | 1000 g | 1500 g | 1500 g |
| Maksa, naudan. Jos käytät sisäelinseosta, kerro määrä kolmella. | Kerran viikossa muun ruuan ohessa. Määrä voidaan jakaa useammalle päivälle. | 300 g | 300 g | 300 g |
| Kananmuna | kolme kertaa viikossa | 2 kpl | 2 kpl | 2 kpl |
| Lohiöljy | Päivittäin | 3 rkl | 3 rkl | 3 rkl |
| D-vitamiini | kerran viikossa n. 0,7 µg/kg | 300 µg | 300 µg | 300 µg |
| Sinkki | päivittäin n. 2 mg/kg | 100 - 150 mg | 100 - 150 mg | 100 - 150 mg |
| Merilevä | päivittäin | 2 tl | 2 tl | 2 tl |
| E-vitamiini | päivittäin | 70 mg | 100 mg | 200 mg |
| © Marika Karulinna |
Huomaa: Voit käyttää halutessasi rasvaista ja rasvatonta lihaa yhdessä säätääksesi koiran painoa.
Huomioi nämä asiat
Kääpiökoirille myös BE-valmiste on hyvä lisä. Se annostellaan E-vitamiinin mukaan siten, että saadaan E-vitamiinia 2 – 4 mg vuorokaudessa.
Anna kuitua, kuten esimerkiksi pellavansiemenrouhetta n. teelusikallinen, tarpeen mukaan riippuen onko koiralla ummetusta tai löysyyttä. Ummetuksessa anna kuitulisä turvotettuna nesteeseen ja löysyydessä kuivana.
Kääpiökokoisten ruokinnassa on muistettava, että pienetkin muutokset saattavat vaikuttaa paljonkin, koska kokonaisruokamäärä on niin matala. Siksi pelkästään käytettyjen lihojen ja muiden raaka-aineiden erävaihtelut saattavat muuttaa ruokintaa ennakoimattomasti.
Pienten koirien ruokinnassa on järkevää käyttää valmiita pullia ja paloja, varsinkin sellaisten tuotteiden osalta, joita ei syödä päivittäin. Myös ruokakaupan liha- ja kalatiskit ja pakasteallas ovat näppäriä – esimerkiksi lohikuutioita löytää lähes jokaisen ruokakaupan pakastealtaasta.
Yksi 500 g pötkö perusruokaa kestää koirasta riippuen päivän tai kaksi. Mikäli haluaa askarrella, koiria on useampia tai muutoin tulee hankittua isompia eriä, niin voi olla järkevää sulattaa ja sotkea eri lihoja ja raaka-aineita, ja jakaa niitä valmiiksi omalle koirille sopiviin annoksiin.
Yksi pienehkö silakka painaa 30 – 50 g ja suurempi 60 – 80 g.
Anna kuitua, kuten esimerkiksi pellavansiemenrouhetta n. teelusikallinen, tarpeen mukaan riippuen onko koiralla ummetusta tai löysyyttä. Ummetuksessa anna kuitulisä turvotettuna nesteeseen ja löysyydessä kuivana.
Kokoluokan ruokinnan suurin vaikeus on löytää sopiva annoskoko, sillä yksilöiden välillä voi olla erittäin suuria eroja kulutuksessa. Samankokoisista koirista toinen selviää lähes kääpiökokoisten ruokamäärällä kun taasen toinen voi vaatia keskikokoisen verran ruokaa. Sinun on seurattava koiraa ja muutettava lihan määrää tai sen rasvaisuutta painon mukaan riippumatta mitä laskurit sanovat annoskoosta.
Keskikokoisia koiria on käytännön elämässä ehkä helpointa ruokkia. Koirat syövät niin isoja määriä, että annokseen voi melko huoletta heittää vähän extraa, esimerkiksi ruuantähteitä annoksen ravintoarvojen juurikaan kärsimättä. Toisaalta keskikokoisen koiran ruokamäärä on vielä sen verran pieni, että riittävän suurien lihamäärien hankkiminen ei ole ongelma, eikä lihoja tarvitse juurikaan sulatella ja pilkkoa, ellei osta suuria lihalevyjä. Kuitenkin alkaa olla jo epätaloudellista hommata koiralle lohta ja silakkaa D-vitamiinin tarpeisiin, joten taloudellisista syistä lisiin pitää kiinnittää hukan enemmän huomiota.
Anna kuitua, kuten esimerkiksi pellavansiemenrouhetta n. ruokalusikallinen, tarpeen mukaan riippuen onko koiralla ummetusta tai löysyyttä. Ummetuksessa anna kuitulisä turvotettuna nesteeseen ja löysyydessä kuivana.
Isojen koirien syömät ruokamäärät ovat sen verran korkeat, että valmiit annospötköt eivät ole useinkaan käyttökelpoisia niiden kilohintojen vuoksi. Saattaa olla järkevämpää selvittää isojen pakkusten saantia, joka vaatii myös enemmän pakastintilaa.
D-vitamiinin saanti on niin korkea, että hinnan puolesta on taloudellisempaa ostaa vahvempia pillereitä ja antaa kerran tai kaksi viikossa kuin kalliimpia ja ”miedompia” joka päivä.
Anna kuitua, kuten esimerkiksi pellavansiemenrouhetta n. 1 – 2 ruokalusikallista, tarpeen mukaan riippuen onko koiralla ummetusta tai löysyyttä. Ummetuksessa anna kuitulisä turvotettuna nesteeseen ja löysyydessä kuivana.
Jättien ruokinnassa on ehdottoman tärkeää huolehtia oikeasta painosta. Koira ei saa lihoa, mutta sitä ei myöskään saa päästää laihtumaan vinttikoiramaisen laihaksi. Ruokamäärissä on erittäin suuria suuria koirakohtaisia vaihteluja, joten rasvan määrää joutunee seuraamaan.
Nivelien hyvinvointiin on syytä antaa koko eliniän päivittäin glukosamiinia, vaikka nivelrikkoa ei olisikaan. Suositeltava määrä on noin 2 – 4 graammaa koosta riippuen.
Sydämen ja yleisen terveyden tueksi lienee järkevää antaa ruokintaohjelman lisäksi omega-3 kalaöljykapseleita, ehkä 2 – 4 kapselia painosta riipuen.
Anna kuitua, kuten esimerkiksi pellavansiemenrouhetta n. 2 – 4 ruokalusikallista, tarpeen mukaan riippuen onko koiralla ummetusta tai löysyyttä. Ummetuksessa anna kuitulisä turvotettuna nesteeseen ja löysyydessä kuivana.
Miten tehdä viikko-ohjelma?
Raakaruokinnan rautalangan ohjeissa ei ole erillistä lukujärjestystä per ohjelma. Sellaisen tekeminen olisi ollut hankalaa, koska jokaista ruokamäärää on säädettävä koirakohtaisesti, Lisäksi joku toinen haluaa antaa viikoittain annettavat lisät, kuten D-vitamiinin, sunnuntaina ja jollekin toiselle olisi keskiviikko parempi. Lisäksi olisi pitänyt tehdä kaikille mahdollisille liha- ja luumäärille omat viikko-ohjelmansa sen mukaan syötetäänko koiraa kerran vai kaksi päivässä.
Joten joudut tekemään sellaisen itse. Silloin saat siitä tismalleen itsellesi ja koiralle sopivan.
Tämä on yksi esimerkki 22 kg koiran viikkoruokinnasta kahdella ruokinnalla päivässä. Sitä ei ole tehty helpoksi omistajalle, vaan vaihtelevaksi koiralle. Se on ollut käytössä parisen vuotta ja sinä aikana lihat ovat vaihtuneet tarjonnan ja omistajan mielihalujen mukaan, mutta aina jonkun ajan kuluttua koira palaa taas tähän malliohjelmaan:
| maanantai | tiistai | keskiviikko | torstai | perjantai | lauantai | sunnuntai | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aamu | kalkkunankaula | kalkkunankaula | kalkkunankaula | kalkkunankaula | kalkkunankaula | kyljys | silakka 400 g |
| Ilta | nauta 500 g | nauta 500 g | broileri 600 g | broileri 600 g | broileri 600 g | broileri 600 g | broilerin koipireisi 2 kpl |
| Lisät iltaruuassa: | |||||||
| kalsiumjauhe | 1/2 rkl | 1/2 rkl | 1/2 rkl | 1/2 rkl | 1/2 rkl | 1/2 rkl | - |
| sinkki | 2x25 mg | 2x25 mg | 2x25 mg | 2x25 mg | 2x25 mg | 2x25 mg | 2x25 mg |
| E-vitamiini | 80 mg | 80 mg | 80 mg | 80 mg | 80 mg | 80 mg | 200 mg (aamuruuassa) |
| D-vitamiini | - | - | - | - | - | - | 2x50 µg (aamuruuassa) |
| Maksa, naudan | 1 rkl | 1 rkl | 1 rkl | 1 rkl | 1 rkl | 1 rkl | - |
| merilevä | 1/2 tl | 1/2 tl | 1/2 tl | 1/2 tl | 1/2 tl | 1/2 tl | - |
| pellavansiemenrouhe, turvotettu | 1 rkl | - | - | 1 rkl | 1 rkl (aamuruuassa) | ||
| © Jakke Lehtonen |
Ruokintasuunnitelma: Vaalea liha
Vaaleilla lihoilla koiran kupista puuttuvat useimmiten ainakin possu ja nauta. Ruokavalio on siten herkästi turhan vähärasvainen, ja tiettyjen mineraalien lisääminen on paikallaan. Tässä mallissa mineraalien riittävä saanti taataan melko reilulla määrällä broilerin maksaa.
Rasvan saannin kannalta oleellisinta on valita mahdollisimman rasvainen liha, ja rasvaa voi lisätä erikseen öljyinä tai läskinä, mikäli se tuntuu tarpeelliselta. Myös kananmunia, erityisesti keltuaisia, voi oman harkinnan mukaan käyttää. Rasvan vähyyden ensimmäinen merkki on yleensä anturoiden ja ihon kuivuminen ja hilseily.
Tähän ruokintaan ei ole lisätty rasvaa, ja varsinkin kalapohjaisten öljyjen lisääminen on suositeltavaa, mikäli
ne sopivat. Myös omega3-kapselit ovat varteenotettava vaihtoehto, sillä kalan proteiineista puhdistetut tuotteet voivat sopia myös kala-allergiselle koiralle. Toisaalta kapseleiden rakenne perustuu usein liivatteeseen, mikä voi olla ongelma, jos oireita aiheuttaa possu ja nauta.
Tämä ruokintamalli on sinällään täysipainoinen, mutta raaka-aineiden kirjo on erittäin kapea. Sen vuoksi se sopii esimerkiksi eliminaation yhteydessä tavoiteruokavalioksi, tai erityisen herkän koiran perusruokinnaksi.
Kaikki luutuotteet voi korvata myös luineen jauhetuilla broilerin lihoilla seuraavasti:
- 1 broilerin kaula = 30-50 g
- 1 broilerin siipi = 50-100 g
- 1 broilerin selkä = 200-300 g
- 1 broilerin koipireisi = 250-350 g
- 1 kalkkunan kaula = 250-350 g
- 1 kalkkunan siipi = 400-600 g
Maksan tilalla voi käyttää myös sisäelinseosta, mutta silloin määrä vähintään tuplataan, ja perusruokaa pienennetään vastaavasti.
Taulukon ruokamäärä on päivää kohden, ja jokaisen päivän perusannos on pääpiirteittäin sama.
Tämän ruokintatavan taulukot saat ostaessasi e-kirjan Raakaruokinnan rautalanka.
Ruokintasuunnitelma: Kalaton raaka
Vaikka kala on erittäin terveellistä ja sitä käytetään ruokinnassa aivan liian vähän, niin kalan saatavuudessa on aika ajoin ongelmia. Myös hinta voi olla välillä liian korkea. Kala ei myöskään sovi kaikille koirille ja on yksi närästyksen aiheuttajista. Siksi on usein rakennettava ruokintaohjelma ilman kalaa.
Kalan poistaminen ruokavaliosta nostaa lisätyn D-vitamiinin tarvetta, ja myös omega-3-rasvahappojen riittävän saannin vuoksi tässä mallissa tarjoillaan erityisen rasvaisia tuotteita. Rasvainen liha, kananmunan keltuainen ja pellavaöljy pyrkivät paikkaamaan kalan jättämää aukkoa. Rasvaisen ruuan antioksidanttivaatimus täytetään korkeammalla määrällä E-vitamiinia.
Vaikka kalan rasvoja ei kasviperäisillä rasvoilla pystytäkään täysin korvaamaan, suuremmat määrät omega-3 perheen rasvoja voivat edesauttaa esimerkiksi ihon ja turkin ongelmissa.
Vaihtoehtona pellavaöljylle on myös ottaa käyttöön levistä valmistettu omega-3 lisä, josta löytyy haluttuja EPA ja DHA-rasvahappoja. Myös puhdistettuja kalaöljyvalmisteita kannattaa kokeilla, mutta niiden osalta tulee olla tarkkana sidosaineiden sopivuuden kanssa. Hinta kuitenkin karsii kapseloidut vaihtoehdot usein pois.
Tämän ruokintatavan taulukot saat ostaessasi e-kirjan Raakaruokinnan rautalanka.
Ruokintasuunnitelma: 50/50-ruokinta
50/50-mallin ruokinnasta puhutaan silloin, kuin syötetään lihaa ja kuivamuonaa sekaisin. Usein oletus on, että kuivamuonaa ja lihaa olisi yhtä paljon, mutta on hieman tulkinnanvaraista, että mitä milloinkin tarkoitetaan puolikkaalla.
Mikäli reiluun veteen turvotettu kuivamuona painaa yhtä paljon kuin liha, niin molempia on suunnilleen saman verran. Yksi tapa on antaa lihaa 1,5 – 2,5 kerta enemmän kuin kuivamuonaa.
50/50-otsikon alle mahtuu lähes mitä tahansa suhteita yleisessä kielenkäytössä, mutta on huomattava, että kuivamuonan tarjoamat vitamiinit ja hivenaineet alkavat olla riittämättömiä, jos kuivamuonan osuus putoaa alle kolmannekseen eli ollaan ikään kuin 30/50-ruokinnassa.
Ruokintaohjeen neuvot eivät pidä paikkaansa, jos käytetään reilusti pienempiä määriä. Jos sinulla on siihen tarvetta, niin ota yhteyttä Katiskan ruokintaneuvontaan puhelinpalvelussa, niin sinulle räätälöidään oma ruokintaohjelma.
Koiran 50/50-ruokinnan etuja ovat mm.
- täysipainoisuus
- edullisuus (kuivamuonan hinta määrää paljon)
- sopii usein herkkävatsaisille
- sopii reissuelämään
50/50- mallia ei kuitenkaan suositella hiivaongelmista kärsiville koirille.
Ohjelman taulukoissa, muista tavoista poiketen, on esitetty 50/50 ruokinta päivää kohden. Kuvasta näet, miltä 50/50 mallin ruokintaohjeet näyttävät, ja mitä sinun pitää siitä osata katsoa.
Tämän ruokintatavan taulukot saat ostaessasi e-kirjan Raakaruokinnan rautalanka.
Älä jää yksin
Koirien ruokinta kuuluu olla helppoa, ainakin terveillä koirilla. Jos sinulla on hiukankaan tunnetta, että niin arkipäiväiseen asiaan kuin koiran ruokinta kuluu liikaa aikaa tai tietoa vaaditaan liikaa, niin buukkaa puhelinaika. Jokainen on sen jälkeen osannut ruokkia koiransa.
Raakaruokinnan rautalanka on tehty sellaisille koiranomistajille, jotka haluavat kaaviot ja valmiit määrät koiransa ruokintaan. Aina koira ei kuitenkaan mahdu kaavoihin, koska yksilöt ovat erilaisia. Varsinkin sairaat ja ruokaongelmaiset koirat voivat olla todella hankalia ja työläitä. Niille koirille Rautalanka ei välttämättä ole kannattava ostos, koska siinä nimenomaan tehdään asiat yksinkertaistetusti. Se toimii useimmille terveille, mutta jos koirasi on poikkeuksellinen, niin taas: buukkaa puhelinaika.
