Stressi on elimistön kokonaisvaltainen aktivoituminen mihin tahansa ulkoiseen tai sisäiseen ärsykkeeseen (vaatimukseen). Stressi voidaan myös määritellä ympäristön yksilöön kohdistamaksi uhkaksi tai vahingolliseksi vaikutukseksi tai yksilön vasteeksi tällaisiin tekijöihin. Stressi voi olla luonnostaan salakavalaa, esittämättä mitään ulkoisia merkkejä, mutta lopulta greyhound, tai mikä tahansa koira, saa fyysisiä tai henkisiä oireita.

Yleensä selvin fyysinen merkki on suorituskyvyn putoaminen, ja henkinen merkki on innokkuuden puuttuminen tai haluttomuus olla laittamatta kaikkea peliin kilpailussa. Stressi jakaantuu kahteen luokkaan:

• Akuutti stressi aiheuttaa sympaattista hermojärjestelmää aktivoimalla akuutin stressivasteen eli ”taistele tai pakene” -reaktion, jolloin sydämen syke ja hengitystaajuus lisääntyvät, verenkiertoa ohjautuu enemmän lihaksille ja vähemmän muualle elimistöön, lihakset jännittyvät ja suoliston toiminta hidastuu. Akuutti stressi on monesti hyödyllinen tila, koska se lisää elimistön suorituskykyä.
• Pitkään jatkuva stressi voi aiheuttaa elimistön kroonisen stressivasteen, jolla on monia haitallisia vaikutuksia.

Stressin vaiheiksi lasketaan

1. Hälytysvaihe. Koira tiedostaa mahdollisen uhan, tuntee ahdistusta, pelkoa jne ja elimistön hormonitoiminnassa tapahtuu muutoksia. Greyhoundilla tämä tila tunnetaan radan varrella kilpailujännityksenä tai -stressinä.
2. Vastustusvaihe. Koira pyrkii poistamaan stressin aiheuttajan hyökkäyksellä tai paolla. Greyhound kilpailutilanteessa pyrkii tyydyttämään ajovietin, eli saamaan vieheen mahdollisimman nopeasti kiinni.
3. Uupumisvaihe. Koira ja sen elimistö pyrkii palautumaan stressinaiheuttajasta, tai sopeutumaan siihen. Krooninen stressi aiheuttaa esimerkiksi psykosomaattisia vaivoja sekä agressiivisuutta.

Stressin aiheuttajia

Greyhound elää erittäin stressaavaa elämää. Suurin ja tärkein stressinaiheuttaja on treenaus/kilpailu. Mutta myös ruokinta (jatkuvan dieetin kautta, eli pysyvä näläntunne), saman talouden kiimaiset nartut, omistajien ihmissuhdeongelmat, asumismuoto, laumasuhteet tai sairaudet ja tapaturmat aiheuttavat myös stressiä – yleensä kroonista. Yleensä koiran stressitekijät luokitellaan (Grandjean 1996¹): 1. Fyysisiin tekijöihin, kuten esimerkiksi

• ympäristö (lämpö, kosteus jne)
• sairaudet
• rasittava harjoittelu (treeni ja kilpaileminen)
• lisääntyminen (synnytys, imettäminen)
• kasvu

1. Psyykkisiin tekijöihin, esimerkiksi

• pelko (taistelu ja pako)
• muutokset tilassa (esim. muutto isosta tilasta pienempään)
• kuljettaminen
• näyttelyt (rataympäristö)
• perhemuutokset (uusi lapsi, uusi pentu, uusi perhe)
• eläinlääkärikäynti

Koira kehittää yleensä suojaksi kohtuullisia tai lieviä stressitekijöitä vastaan sijaistoimintoja. Fyysisesti koira alkaa tuottamaan kortisolia, adrenaliinia sekä noradrenaliinia. Tutkittaessa kotiolon stressiä (Beerda et al. 1999², 2000³) todettiin, että stressin kasvaessa lisääntyy ympyrää kulkeminen, haistelu, ravistelu ja epämukavuus. Nämä liittyvät nousseeseen kortisoli/kreatiini suhteeseen virtsassa. Tutkimukset osoittavat myös, että fyysinen harjoittelu rajoittaa näitä epänormaaleja käyttäytymisiä. Tästä on helppo vetää johtopäätös, että greyhoundilla on erinomaisen fyysisen kuntonsa osalta parempi stressinsietokyky, ja kun greyhound saa stressioireita, niin stressi on todella korkealla. Nartut ovat uroksia alttiimpia krooniselle stressille (Beerda et al. 1999⁴)

Ruokinta

Stressin, ruokinnan ja kovan harjoittelun kytkökset ovat kiinnostaneet tutkijoita jo vuosia. Koirat eroavat ruokinnan suhteen huomattavasti muista lajeista, kuten ihmisestä tai hevosesta. Kun ihmisillä käytetään kovan treenin aikana paljon hiilihydraatteja ja vähän rasvaa sisältävää ruokavaliota, on asia koirilla juuri toisin päin (Hill 1998). Jo pitkään on tiedetty, että rasvan nostaminen ravinnossa vähentää stressiä. Koirilla on huomattavasti parempi kyky rasvan oksidoimiseen (eli hapettamiseen, energiaksi muuttamiseen) ja ruokavalio, jonka energia tulee 50 prosenttisesti rasvasta, lisää kestävyyttä ja johtaa parhaimpaan mahdolliseen energiantuotantoon. Tämä tukee ajatusta, jonka mukaan ravinnon sisältämä rasva säästää lihasten glykogeenivarastoja. Ruokavaliossa on oltava 30-32 % proteiinia sport anemian estämiseksi. Energiantarve riippuu luonnollisesti siitä, onko koira sprintteri – greyhound – vai kestävyystyyppinen – valjakkokoira. Greyhoundit tarvitsevat ainoastaan 600 kJ/kgW^0.75 energiaa treenissä (Hill 1998⁵). Energian kulutus vaatii, että ruokavalio sisältää siihen liittyviä vesiliukoisia vitamiineja kuten (Guilliani et al. 1998⁶):

• tiamiinia
• niasiinia
• roboflaviinia

Kova treeni aiheuttaa hapen tarvetta lihaksistossa, ja tästä seuraa vapaiden happiradikaalien syntymistä. Nämä aiheuttavat hapettumista lihassoluissa. Kovan harjoittelu vähentää antioksidanttivitamiinien varastoja (Sen 1995¹⁰) (Guilliani et al. 1998). Antioksidanttien (C- ja E-vitamiini sekä seleeni) lisääminen ruokavalioon on siis suositeltavaa. Tarkkoja määriä ei tunneta, mutta vesiliukoisten kaksinkertaistaminen ja E-vitamiinin kolminkertaistamista suositellaan. Näille suosituksille ei ole olemassa tutkijoiden yhteneväistä kantaa.

Lääkintä

Suomessa mitä tahansa koiraa, myös greyhoundia, saa lääkitä. Tähän kuuluvat myös henkisemmät ongelmat, kuten eroahdistus tai liika stressi. On kuitenkin muistettava, että lääkintä ei saa olla käytössä kilpailuissa ja varoajoista on huolehdittava. Rauhoittavista lääkkeistä tulee varmasti doping-tuomio. En kuitenkaan usko, että yksikään eläinlääkäri Suomessa suostuisi määräämään lääkkeitä kilpailustressin poistamiseen.

Lähdeviitteet

1. Grandjean D. Nutrition of racing and working dogs. In: Kelly N and Wills J eds: Manual of Companion Animal Nutrition and Feeding. Ames: Iowa State University Press 1996: 63-92

2. Beerda B, Schilder MBH, van Hooff JARAM, de Vries HW, Mol JA. Chronic stress in dogs subjected to social and spatial restrictions II. Hormonal and immunological responses. Physiology and Behaviour 1999; 66: 243-254.

3. Beerda B, Schilder MBH, van Hooff JARAM, de Vries HW, Mol JA. Behavioural and hormonal indicators of enduring environmental stress in dogs. Animal Welfare 2000; 9: 49-62.

4. Beerda B, Schilder MBH, van Hooff JARAM, de Vries HW, Mol JA. Chronic stress in dogs subjected to social and spatial restrictions I. Behavioural responses. Physiology and Behaviour 1999; 66: 233-242.

5. Hill RC. The nutritional requirements of exercising dogs. J Nutr 1998; 128: 2686s-2690s.

6. Guiliani A and Cestaro B. Exercise, free radical generation and vitamins. Eur J Cancer Prevent 1997; 6: s55-s67.

7. Selye H. The Stress of Life. New York: McGraw-Hill 1976.

8. Ebing L and Beynen AC. The diet of Dutch sled dogs. Tijdshrift voor diergeneeskunde 1999; 124: 698-701.

9. Reynolds AJ, Carey DP, Reinhart GA, Swenson RA, Kallfelz FA. Effect of postexercise carbohydrate supplementation on muscle glycogen repletion in trained sled dogs. Amer J Vet Res 1997; 38: 1252-1256.

10. Sen CK. Oxidants and antioxidants in exercise. J Appl Physiol 1995; 79: 675-686.