Sydän on jakautunut neljään onteloon: Oikeaan ja vasempaan eteiseen ja oikeaan ja vasempaan kammioon. Sydämeen tullessaan veri saapuu aina eteiseen, josta se kulkeutuu läpän läpi saman puolen kammioon ja sieltä edelleen takaisin verenkiertoon. Eteisen vaikutus pumppaustyöskentelyssä on melko pieni, sillä normaalioloissa veri valuu suoraan suonista kammioon pysähtymättä juurikaan eteisessä. Vain rasituksessa eteisten pumppaustoiminnalla on merkitystä.
Vähähappinen veri kudoksista saapuu oikealle puolelle sydäntä, josta sydän pumppaa sen keuhkoihin. Runsashappinen veri palaa keuhkoista vasemmalle puolelle, josta se puolestaan pumppautuu ympäri kehoa.
Greyhoundin sydämen koko on suurinpiirtein sama kuin yhteenpuristetun nyrkin. Se sijaitsee rinnan puolivälissä ja keuhkojen alapuolella. Sydän painaa noin prosentin greyhoundin ruumiinpainosta, tai noin 11g per painon kilogrammaa kohden. Keskimäärin siis 30 kiloisen greyhoundin sydän painaa 330 grammaa. Greyhoundilla on suurin sydän koiraroduista. Osaltaan se johtuu perimästä, osaltaan se on treenin tulosta (Pape, 1986).
Tohtori Lonsdale Murdochin yliopistosta Australiasta oli tutkinut greyhoundin sydämen kehitystä kävelytyksessä ja juoksutuksessa. Tulosten mukaan kummallakin tavalla saadaan sydänlihas kasvamaan yhtä suureksi, mutta sen kyvyssä pumpata verta oli eroja. Kun koira oli treenattu pitkillä kävelylenkeillä, sen sydän kykeni pumppaamaan tasaisesti suuria määriä verta lihaksistoon, kun taas juoksuttamalla treenatun sydän pystyi työntämään verenkiertoon erittäin nopeasti tarvittavan kierron – eräänlaisen hyökyaallon. Silloin lihaksisto sai heti tarvittavan määrän hapekasta verta, ja tehokkaan ”huuhtelun” rasituksen aiheuttamista kuona-aineista. Lonsdalen johtopäätös oli selvä: juoksemalla treenatut koirat kykenivät tehokkaampaan suoritukseen ja nopeampaan palautumiseen.
Sairaudet ja ongelmat
Läppäviat
Jos greyhoundin sydämellä on ongelmia veren pumppaamisessa, läppävikaa tai vuotoja kammioissa, niin se heikentää hapen saantia esimerkiksi lihaksissa. Tämä alentaa suorituskykyä.
Tällainen greyhound vaikuttaa taysin terveeltä ja olevan hyvässä kunnossa. Se kulkee hihnassa ilman ongelmia, mutta vedoissa ongelma tulee esille. Se juoksee alun hyvin, mutta hiipuu loppua kohden. Se saattaa hoiperrella, sen kieli ja suun limakalvot saattavat sinertyä ja se voi huohottaa juoksun jälkeen huomattavan paljon.
Jos greyhoundilla on tämän tyyppisiä ongelmia, se on vietävä eläinlääkärille tutkimuksiin.
Sivuäänet
Greyhoundilla havaitaan erittäin useasti sivuääniä sydämestä, jos se on erittäin kiintynyt, stressaantunut tai sillä on tulehdus. Kyseessä ei ole yleensä läppäviasta johtuva sivuääni, vaan greyhoundille tyypillistä turbulenssia verenkierrossa. Vastaava on havaittavissa muillakin vinttikoiraroduilla.
Mikäli sivuäänet ovat kovemmat, syynä on useimmiten tavallinen ahtauma. Mikäli sivuääniä havaitaan usein, tai ne ovat erittäin voimakkaita, on sydän ultrattava jotta saadaan suljettua pois esim. läppävika.
Sivuäänistä huomautetaan lähes poikkeuksetta pentujen kohdalla, varsinkin jos stetoskoopin toisessa päässä on vinttikoiriin tottumaton eläinlääkäri. Lähes poikkeuksetta asian voi ohittaa olankohautuksella. Kyseessä on normaali sydämen kiertovirtaus, joka kuuluu muita rotuja paremmin rintakehän kaikukopan takia.
Sydänlihaksen trauma (ruhjeet)
Sydänlihaksen ruhjeet ovat aiheutuvat yleisimmin kaatumisista tai useista törmäyksistä. Tapaturma voi vaihdella pinnallisista ruhjeista suuriin, hengenvaarallisiin sydänvaurioihin.
Lievät tapaukset voivat ilmaantua vasta 24 tunnin kuluttua. Koira on apaattinen, haluton treenaamaan, ei pidä nostelusta ja aristaa rinnan aluetta. Kevyttä yskää voi tulla 1-2 päivän kuluttua. Suorituskyky laskee, ja koira vaatii pidemmän palautumisajan.
Diagnoosi tehdään ECG:llä.
Hoitona käytetään digoxiinia, E-vitamiinia ja lepoa. Sydän tutkitaan säännöllisesti, kunnes koira on täysin toipunut.
Pericarditis
Tämä on bakteereista johtuva sydämen tulehdus. Tulehdus voi olla primäärinen, itse sydämessä, tai sekundäärinen, esimerkiksi levinnyt keuhkoista.
Koiralle tulee kuumetta (>40°C), masentuneisuutta, se ei siedä käsittelyä tai liikuttamista, pulssi on nopea ja epäsäännöllinen ja ikenet voivat sinertää.
Greyhound ei valitettavasti läheskään aina toivu takaisin kilpailukuntoon sydä- ja keuhkovaurioiden takia.
Hoitona käytetään antibioottien yhdistelmiä sekä oireiden lievitystä.
