Pennun ruoka ja ruokinta ovat asioita, jotka mietityttävät kaikkia tuoreita koiranomistajia riippumatta onko kyseessä ensimmäinen vain kahdeskymmenes uusi koiranalku. Pelätään kasvuhäiriöitä, eikä olla varmoja kyetäänkö pennulle tarjoamaan parasta mahdollista ruokaa. Pelko on turhaa ja webinaari kertoo sinulle miksi sekä neuvoo miten pentu ruokitaan oikein ja terveellisesti
Hyvät uutiset ovat, että suurin osa peloista on turhia tai eivät liity mitenkään ruokintaan ja ravitsemukseen. Pennun ruokinta on aivan yhtä helppoa kuin aikuisenkin, eikä kasvuvaihe sinällään muuta suuremmin tuttuja rutiineja. Joten jos olet ylipäätään ruokkinut joskus koiraa, niin pentu ei muuta mitään. Luento kertoo sinulle miksi. Jos sen sijaan ihmettelet ensimmäisen pentusi puuhailuja, niin luento paljastaa sinulle kuinka helposta asiasta on kyse.
Luento rakentuu kahdelle tärkeimmälle asialle:
- kasvulle ja
- perusruualle.
Lisäksi sinulle kerrotaan ravintolisien käytöstä sekä liikkumisesta; mitä ja kuinka paljon.
Saat ladattua luentodiat tästä:
Lataa “Pennun ruoka ja kasvu - luennon diat” Pennun_ruoka_ja_kasvu.pdf – Ladatty 2691 kertaa – 2,06 Mt
Sinun kannattaa harkita e-kirjan Koiran ravitsemuksen ABC: Pennun ruokinta ostoa. Luennon takia sinun ei ole pakko sitä ostaa, mutta jos asia kiinnostaa hiukankaan syvällisemmin, niin sen hankinta on hyödyksi. Jo ennen kuin edes aloitat ensimmäistä oppituntia, sillä kirja avartaa luentoa huomattavasti.
Pennun kasvu
Kasvu on perimään koodattu hormonaalinen tapahtuma, eikä sitä ei voida säädellä ilman, että aiheutetaan pahoja puutteita. Siksi kasvua ei voida säädellä. Myöskään kasvuhäiriöitä ei voida aiheuttaa ruokinnalla ilman pahoja virheitä, eikä ns. normaaliravinnolla moista tilaa saada aikaiseksi.
Kasvu tarkoittaa luiden pituuskasvua ja näkyy esimerkiksi säkäkorkeuden kasvuna, mutta toki rotevoituminenkin on kasvua. Painon nousu on läskin ja lihasmassan lisääntymistä eikä se ole kasvua, vaikka kasvusta seuraakin.
Tervein kasvu saadaan aikaiseksi, kun pentu saa
- vatsan täydeltä ruokaa, jossa on paljon proteiinia ja rasvaa
- vähintään saman verran vitamiineja ja mineraaeja kuin aikuinen
- leikkiä ja elää niin stressitöntä elämää kuin mahdollista
- levätä riittävästi
- liikkua mahdollisimman paljon omasta halustaan erilaisilla alustoilla
Normaali kasvu vaatii ravinnolta
- eläinproteiinia
- eläinrasvaa
- kalsiumia
- D-vitamiinia
- sinkkiä
Puute heikentää aina kasvua.
Jos ostit e-kirjan ABC: Pennun ruokinta
niin lue luku Pennun kasvukausi sivut 15 – 55
Voit lukea alla olevat Katiskan juttuvinkit. Ne saattavat olla sivulle tuttuja, jos olet Katiskassa aiheesta lueskellut, mutta ne sopinevat lisämateriaaliksi laajentamaan aihetta entisestään.
- Lyhyt oppitunti kasvuun
- Panoisteiitti (eli kasvukivut)
- Nivelrikko
- Kasvuhäiriöistä
- Lonkat ja portaat
Pennun tarpeet
Koirien tarpeilla tarkoitetaan aina NRC:n (National Research Council, Yhdisvaltain Akatemian alainen elin) julkaisemia tarpeita. Osa niistä on selvitetty kohtuullisen tarkkaankin, mutta osa on hahmotettu vain suurin piirtein ja yleensä aina puutteen mukaan. Vaikka puhutaan suosituksista, niin käytännössä niihin kannattaa suhtautua kuten vähimmäisvaatimuksiin, ei suinkaan parhaisiin tavoiteltaviin määriin.
Pennun tarpeet ovat yksinkertaistaen samat kuin kantavan ja imettävän nartun tarpeet, jotka taasen ovat yleensä kaksi kertaa normaalin aikuisen tarpeet. Tuota voi käyttää nyrkkisääntönä, jos ei tiedä jonkun määrätyn ravintoaineen saantia pennulle.
Tarpeita tosin täytyy miettiä vain jos raakaruokkii pentuaan. Kuivamuonat ja muut täysravinnot täyttävät kaikki pennun vaatimukset jo sinällään. Raakaruokkijoidenkaan ei tarvitse miettiä kaikkia ravintoaineita, joten älä pelästy taulukoita – ne ovat enemmänkin teoriaa heille, joita aihe syvemmin kiinnostaa.
Voit luntata koirien tarpeet täältä: NRC:n tarpeet.
Tässä on toinen vaihtoehto:
Taulukko esittää yhden vaihtoehdon pennun tarpeiksi. Osaa on tarkistettu tarkoituksen mukaisempaan suuntaan, mutta silti suurin osa seuraa NRC:n suosituksia.
proteiini | 8 | g/kgME |
rasva | 8,8 | g/kgME |
kalsium | 350 | mg/kgME |
rauta | 3 | mg/kg |
jodi | 61 | µg/kgME |
kalium | 140 | mg/kgME |
magnesium | 38,7 | mg/kgME |
natrium | 50 | mg/kg |
seleeni | 11,8 | mg/kgME |
sinkki | 4 | mg/kg |
A-vitamiini | 81 | µg/kg |
D-vitamiini | 1 | µg/kg |
E-vitamiini | 3 | mg/kg |
K-vitamiini | 44 | mg/kg |
linolihappo | 2 | g/MJ |
B1-vitamiini, tiamiini | 40 | µg/kg |
B2-vitamiini, riboflaviini | 171 | µg/kgME |
B3-vitamiini, niasiini | 570 | µg/kgME |
B5-vitamiini, pantoteenihappo | 490 | µg/kgME |
B6-vitamiini, pyridoksiini | 49 | µg/kgME |
B7-vitamiini, biotiini | – | ei tarvetta koiralle |
B9-vitamiini, foolihappo | 18 | µg/kgME |
B12-vitamiini, kobalamiini | 1,15 | µg/kgME |
Voit vilkaista myös raaka-aineiden suhteen tehtyä koostetta Vitamiinit ja hivenaineet pähkinänkuoressa
Pennun ruokinta
Ruokinta itsessään on täydellisen arkipäiväinen asia. Yksinkertaistetusti laitetaan ruokaa kuppiin ja annetaan pennun syödä. Koska pääsääntöisesti periaattelliset ongelmat liittyvät epävarmuuteen ruuan ravintosisällöstä, ja koska sitä ongelmaa ei ole, sillä tarpeet tiedetään ja ruokinnan laskut ovat pelkkiä kerto- ja jakolaskuja, niin mitään aitoa päänsärkyä ei ole edes olemassa. On vain pennunomistajien itseluottamuksen puutetta.
Luotto omaan tekemisiin löytyy helpommin, kun oivaltaa yksinkertaisen totuuden: pentu on koira. Ei enempää, ei vähempää. Pennun perusruokinta ei eroa mitenkään kaikista muista koirista, ja pennun erilaiset tarpeet ovat ravitsemuksen teoriaa, eivät aitoa käytäntöä.
Jos haluat pyöritellä ruokintojasi numeroina, niin siihen voit käyttää tätä excel-taulukkoa – mutta taas kerran, arkipäivän ruokinta edes raakaruokinnalla ei tuota vaadi, sillä se on enemmänkin heille, joita asia syvemmin kiinnostaa.
Lataa “sumppu_ruokintasuunnitelma.xlsx” sumppu_ruokintasuunnittelu.xlsx – Ladatty 7441 kertaa – 36,64 kt
Vilkaise näitä Katiskan juttuja:
- Ruokinta goes easy
- Nirppanokkia ei tueta
- Ruokintakertojen määrä
- Pentujen ruokintakerrat. Taas.
- 50/50-ruokinta
- Pennun kalsiumin tarve
Pentujen liikuttaminen
Se, mitä kuivamuonaa tai lihaa käytetään, on täysin yhdentekevää normaaleilla kasvavilla koirilla. Paljon oleellisempaa on, että pentu saa riehua ja liikkua erilaisilla alustoilla ympäristöissä. Elää normaalia uteliaan koirakakaran elämää, normaalissa rakkaudessa, kurissa ja kunniassa.
Koska terveimmät aikuiset saadaan pennuista, jotka ovat saaneet liikkua mielin määrin, niin lopetetaan luento kahteen kaffepaussi-videoon, jotka kumpikin käsittelevät osaltaan pentujen liikkumista
(Katiskassa: 10: Aktivoitua pakkoliikuntaa)
(Katiskassa: 47: Pennut pellossa)
Voit myös kuunnella podcastin Voiko pentua liikuttaa liikaa.
Kysyttävää?
Sinulle jäi taatusti mieleen monia asioita, joihin haluaisit vastauksia tai ajatuksia. Käytä sivun kommentointia tai Katiskan Meta-foorumia. Mutta muistathan, että yksityiskohtaisiin kysymyksiin juuri sinun pentusi hoidosta tai ruokinnasta ei voida ratkoa täällä. Se on aivan liian henkilö- ja koirakohtainen asia. Jos tarvitset henkilökohtaista jelppiä, apua ja neuvoja, niin uhraa tunti elämästäsi ja anna meidän neuvoa ja auttaa: hyödynnä Katiskan puhelinaikaa.
Hei, olen AI-avustaja, enkä ole oikea ihminen. Analysoin tekstisi ja tarjoan sinulle viisi samankaltaista aihetta, jotka voivat tarjota lisätietoa ja mahdollisesti vastauksia kysymyksiisi. Ensisijaisesti keskityn kategoriaan “koiramaailma”.
Sinkki: https://foorumi.katiska.eu/t/slug/232
Kirja: Koiran ruokinta: https://foorumi.katiska.eu/t/slug/3003
Lyhyt oppitunti kasvuun: https://foorumi.katiska.eu/t/slug/10776
Pennun ruokinta: https://foorumi.katiska.eu/t/slug/2636
Koiran 50/50-ruokinta: FAQ: https://foorumi.katiska.eu/t/slug/470
Nämä aiheet voivat tarjota syvällisempää tietoa ja vastauksia koiran ruokintaan ja kasvuun liittyviin kysymyksiin.
Katiskan kommenteista 18.4.2020
—
Samat luonnonlait päteekin molempiin. Kysymys on lähinnä siitä, että mitä lakeja halutaan soveltaa – saadaanko sikiöiden sukupuoli muuttumaan ruokinnalla, kuten useimmilla hyönteisillä, tai tehdäänkö sukupuolivalinta lämmöllä, kuten kilpikonnilla? Koira ei kuitenkaan pysty lentämään, eikä koiralla ole kivipiiraa. Eikä se muni. Kissa ei pysty tekemään tärkeää rasvahappoa arakidonihappoa, koira pystyy.
Pointti on siinä, että se pätevä luonnonlaki on, että jokainen eliö toimii omalla perimällään, ei toisen eliön perimällä (eikä sekään ole aukoton laki, bakteereilla on asiasta hieman poikkeava näkemys). Et pysty siirtämään asioita kunnolla edes nisäkkäistä toiseen, puhumattakaan, että alettaisiin selittämään linnuilla nisäkkäitä tai päinvastoin. Voidaanhan me sitten sanoa myös, että koska käärmeet kasvavat koko ikänsä sen mukaan paljonko ne saavat ruokaa, niin sitten kasvaa koirakin.
Linnuilla ei ole kyse viljojen liiasta valkuaisesta, joka olisikin omituista, koska niiden luontaisessa ravinnossa on korkeammat määrät. Kyse on puutostilasta, kun ruuassa on hiilihydraatteja ja siitä puuttuu lähes kaikki mineraalit.
Tuo ”pullassa on liikaa valkuaista” juttu on tullut Korkeasaaren Ville Vepsäläiseltä ja se on hänen pähkäilyjään. Hän itseasiassa luuli leivän, pullan ja viljojen proteiinipitoisuuksista aivan muuta kuin mitä niissä oikeasti on. Aidosti enkelinsiiven syytä ei tiedetä. Ainoa joka tiedetään, on että se vaivaa useita lintulajeja ja johtuu oletettavasti ihmisten ruokinnasta. Se, että onko syy puutokset, liika hiilihydraatti tai jokin muu, selvinnee ehkä joskus.
Jos kuitenkin pysytään nisäkkäissä ja jyrsijöissä, niin tutkitusti tiedetään – koiran mukaanluettuna – että ylimäärää proteiinien aminohappoja ei käytetä, vaan ne eritetään virtsaan tuntien aikana. Elimistöllä ei ole mitään tapaa edes varastoida aminoja. Ei edes kasvun aikana.
Silloin käsitys siitä, että ne käytettäisiin kuitenkin kasvuun on täysin ristiriidassa kaiken sen kanssa mitä tiedetään kasvusta, sen vaikuttajista ja proteiinien aineenvaihdunnasta.
Kanatkaan eivät pysty hyödyntämään ylimäärää proteiineja.